Mua alkoi ahdistaan noi Me Naisten jutut

Miksi ahdistamaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ahdistamaan?

  Koska mä en tajuu miten joku vois tulla tollasesta elämästä oikeesti onnelliseks.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ahdistamaan?

  Koska mä en tajuu miten joku vois tulla tollasesta elämästä oikeesti onnelliseks.

Sinua siis ahdistaa se, että ihmiset ovat erilaisia, eivätkä halua samoja asioita kuin sinä.

No ihan turhaan ahdistut. Ei kukaan ole sinua maalle pikkutaloon pakottamassa. Miksi sinua ahdistaa se, että joku toinen on onnellinen erilaisessa ympäristössä kuin sinä? Voisiko olla, ettet olekaan niin onnellinen valitsemassasi ja ylläpitämässäsi elämäntyylissä kuin toivoisit ja kuvittelit olevasi, ja nyt kovasti ahdistaa, kun muiden ihmisten onni todistaakin sinulle, ettei se valintasi ole se ainoa oikea tapa elää - eikä välttämättä se paraskaan tapa, vaikka niin kovin olet itsellesi moista uskotellut.

kia sus.

Mua rupes ahdistamaan tää sun aloitus.

Ainoa paikka missä ahdistuksesta pääsee eroon on juuri luonnon keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa paikka missä ahdistuksesta pääsee eroon on juuri luonnon keskellä.

Paitsi jos eksyy sinne.

Tuo Jannin 33 neliön pikkutaloko kaivelee? Blogi oli aika mielenkiintoista luettavaa. Talo tuotiin tontille, ja periaatteessa heti muuttovalmis, mitä nyt ensin piti odotella kuukausitolkulla että jo etukäteen tilatut urakoitsijat käyvät kytkemässä veden ja sähköt. Ensimmäisen talven aikana paljastui että kylppäristä puuttuu lattialämmitys kokonaan, muualla talossa jos se on niin ei toimi, tai lämpö vuotaa jostain muualta lattian ja seinän liitoksesta harakoille. Seuraavana kesänä kärvisteltiin 40+ lämpötiloissa kun ikkunoita ei saa avattua, eivät siis ole aukeavaa mallia. Blogisti päätti myydä talon, kun tuli tilanne että pystyisi muuttamaan miehensä asuntoon. Ennen kuin ehti laittaa myyntiin, paljastui että jossain kattorakenteissa on vuoto, tai jokin kanavisto kondensoi yläpohjassa, ja nyt katto mätänee.

Kyllä tuota bloggaria mahtaa ahdistaa piirun verran enemmän.

"Onnellisina pikkutaloissa maalla lähes erakkona."

Eli kirjaimellisesti sinua ahdistaa kun joku on onnellinen? (Itse kirjoitit tuohon että "onnellisena.")

Minua ahdistaa se, etten tule koskaan asumaan pikkutalossa maalla. Minusta olisi niin ihanaa, kun olisi oma piha, naapurin talo olisi monen kymmenen metrin päässä, välissä paljon peltoa, ehkä metsääkin. Olisi lääniä elää, olla ja hengittää.

Olen tuomittu elämään kerrostaloelämää kaupungissa koko elämäni loppuun saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ahdistamaan?

  Koska mä en tajuu miten joku vois tulla tollasesta elämästä oikeesti onnelliseks.

Mitä se sulle kuuluu mistä joku tulee onnelliseksi? Oletpa outo tyyppi kun tuollaisesta ahdistut.

Kerros ap millaista sinun elämä on?

Yäk kaikki pikkutalot ja maaseutu!

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdistaa se, etten tule koskaan asumaan pikkutalossa maalla. Minusta olisi niin ihanaa, kun olisi oma piha, naapurin talo olisi monen kymmenen metrin päässä, välissä paljon peltoa, ehkä metsääkin. Olisi lääniä elää, olla ja hengittää.

Olen tuomittu elämään kerrostaloelämää kaupungissa koko elämäni loppuun saakka.

Mikä muuton estää? Onko kerrostaloasunto oma? Me vaihdettiin kerrostaloasunto merenrannalla nököttävään pikkutaloon omalla tontilla, kun talon omistaja halusi siitä eroon, ja tilalle kerrostaloasunnon joka olisi helpompi vuokrata/myydä. Työmatka piteni kieltämättä, mutta ei mitenkään mahdottomasti.

Kesämökki on parasta. Ja voi asua kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdistaa se, etten tule koskaan asumaan pikkutalossa maalla. Minusta olisi niin ihanaa, kun olisi oma piha, naapurin talo olisi monen kymmenen metrin päässä, välissä paljon peltoa, ehkä metsääkin. Olisi lääniä elää, olla ja hengittää.

Olen tuomittu elämään kerrostaloelämää kaupungissa koko elämäni loppuun saakka.

No etkä ole. Miten niin muka olet?

Ei kukaan oikeesti noin asu, höpön löpöä.