Psm oireet, kokemuksia, apua
Toisen raskauden jälkeen (vauva nyt 5kk) olen huomannut säännöllisesti toistuvat oireet n. Viikko ennen kuukautisia ja pari pvä niiden aikana. Googlettelun jälkeen kyse on siis psm oireista turvottaa, väsyttää ja ÄRSYTTÄÄ ihan kaikki! Aloitin epillerit n. Kuukausi synn. Jälkeen mutta apua näihin psm oireisiin ei ole kyllä tullut.. On erittäin raskasta kun kaikki ärsyttåä, hermot palaa sekunnissa ja sitä purkaa väkisinkin esin. Mieheen. Minkälaisia kokemuksia muilla? Mistä sait apua?
Kommentit (11)
Hmm.. voiskohan olla sitä, kiva kun kerroit!
Itselläni tapana merkata seinäkalenteriin pahatpäivät muistutukseksi sekä itselleni ja perheenjäsenille. Otan silloin etäisyyttä ja annan mennä asioita ohi. En myöskään tulosta avioeropapereita vaikka siltä vahvasti tuntuisi. Lenkkeily ja himoliikunta auttaa oireisiin.
Mieluusti olisin huoneessa yksin nämä päivät nii ei purkaantuisi kehenkään :D Mutta minkäs teet lapset ja muut velvollisuudet tulee hoitaa. Lenkkeilen lähes joka pvä ja kotona teen aerobista treeniä 2-3krt viikossa.
Mulle auttaa parhaiten se, että pidän huolta omasta hyvinvoinnistani. Huolehdin että nukun tarpeeksi ja etenkin etten päästä verensokeriani romahtamaan. Vältän ylimääräistä stressiä parhaani mukaan, lepään myös ihan. Toisaalta ulkoilu luonnossa on myös tehokas rauhoittaja. Teen itselle mieluisia asioita jos mahdollista. Ja sitten vaan kärvistelen oireet läpi. Järjellä olen kyllä tietoinen niissä oloissani, että tämä johtuu nyt siitä, joten sekin rauhoittaa se sisäinen keskustelu. Että ei tarvitse ottaa niitä niin vakavasti. Muistutan pahimpina hetkinä itseäni siitä, että tämä johtuu nyt todennäköisesti pms:stä ja ruoka ja lepo helpottaa ja että tätä se nyt vaan on, ei ole vakavaa vaikka tuntuukin siltä, ja muistutan itseäni myös siitä että tämä(kin) on ohimenevää. Mindfullness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on tuonut apua minulle kaikkiin elämäni epävakauksiin, sillä pystyn astumaan tilanteesta hetkeksi ulos ja käymään läpi faktat (verensokeri) ja kuvitellut johtopäätökset ("mikään ei onnistu ikinä") ja hyväksymään sen, että joskus ne reaktiot vaan ovat tosi voimakkaita mutta niihin ei tarvitse tarttua kiinni vaan ne voi päästää menemään. Eli reilu annos analyyttistä mieltä mukaan ja saman verran hyväksyntää itseä kohtaan. Kannattaa myös sanoa läheisille, että nyt sulla on pms ja sen vuoksi kärjistyneet tunteet (disclaimer: eikä tämä tietenkään ole mikään vapautuskortti saada riehua toisia kohtaan miten sattuu).
Raudan tankkauksesta voi myös aloittaa, mikäli ongelma olisi kilpirauhashormoneissa. Ne nimittäin tarvitsevat rautaa toimiakseen ja ne hormonit siis tietty ylläpitävät mm. mielialaa. Raudanpuutteen ja kilpirauhasen vajaatoiminnan oireethan ovat lähes 1:1:een.
Lenkkeily ja ulkoilu kyllä rauhoittaa mutta jo se työ ja taistelu minkä teet kahden lapsen kanssa että ylipäätään pääset sinne ulos..suodiosta sen näinä päivinä jättää väliin koska tietää itsellä nyt niin lyhyt pinna ja kaikin keinoin yriyän välttää ettei lapsille hermostuisi.
Olen aina luullut, että kaikki naiset ovat raivohulluja viikon kuukaudessa. Ainakin mun tyttöystävät ovat olleet.
Gsm oireet on ainakin naisilla yleistyneet huolestuttavasti, psm:stä en tiedä.
Mä sain apua kilpirauhashormoneista, eli Thyroxinista ja T3-hormonista, Liothyronin. Sulla voi olla piilevä vajis, se puhkeaa usein hormonaalisissa myllerryksissä.