Mitä tarkoittaa käsitteellinen ajattelu?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Vihervassarien ja homojen hommaa
??
En yleensä ole näiden AI-yhteenvetojen ystävä, mutta tällä kertaa se kiteytti asian aika näppärästi:
Abstraktiotasojen hahmottaminen:
Keskittyy siiä, mitä on juuri nyt ja mitä voi aistia.
Esimerkki: "Pöytä on puuta ja siinä on neljä jalkaa."
Irtautuu yksittäisistä kohteista ja etsii yhteisiä piirteitä tai yleisempiä käsitteitä.
Esimerkki: Pöydän sijaan ajatellaan "huonekalua" tai "esineitä, jotka ovat toiminnallisia".
Meta- ja teoreettinen ajattelu:
Korkein taso, jossa luodaan hypoteeseja, malleja ja ymmärretään syvällisiä, aineettomia merkityksiä.
Esimerkki: Ihmiskunnan suhde esineiden valmistamiseen ja niiden rooli yhteiskunnassa, tai luova ideointi uusista huonekalujen materiaaleista.
Miksi abstraktiotasot ovat tärkeitä?
Ongelmanratkaisu: Korkeammat tasot auttavat näkemään ongelman laajemmin ja löytämään innovatiivisia ratkaisuja.
Luovuus: Kyky siirtyä tasolta toiselle on luovan ajattelun perusta, sillä se mahdollistaa yhteyksien luomisen eri asioiden välille.
Ymmärrys: Abstraktiotaso auttaa ymmärtämään syvemmin käsitteitä, kuten oikeudenmukaisuus, rakkaus tai matematiikka, jotka eivät ole fyysisiä
Ei yhtään mitään, sanahelinää vaan.
Yksinkertaistettuna käsitteet ovat yleisiä objekteja, vastakohtana yhteen erilliseen yksikköön viittaavat määreet.
Esimerkiksi tiettyä historiallista tapahtuma voidaan lähestyä kysymyksellä "mitä silloin tapahtui?", jolloin vastaus jää usein spesifiksi kuvaukseksi siitä yhdestä tapahtumasta, ja vaikka sitten vertailtaisiin tätä yhtä tapahtumaa muihin historiallisiin tapahtumiin, jäävät yhtäläisyyden helposti pinnallisiksi ja yhteisten tekijöiden löytäminen on vaikeaa.
Sen sijaa, jos historiallisia tapahtumia tarkastellaan tiettyjen käsitteiden (kuten syyt, tapahtuneet muutokset, kausaliteetti ja merkittävyys) avulla, voidaan havaita tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät useisiin historiallisiin tapahtumiin. Samalla käsitteet jäsentävät ja johdonmukaistavat ajattelua, ts. luovat selvän rakenteen ajattelun tueksi.
Kommenttiin nro 5:
Hieman erikoisesti selitetty mutta ihan siis normaalia. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta silti ketään? Kukaan ei kiinnostu mistään.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaistettuna käsitteet ovat yleisiä objekteja, vastakohtana yhteen erilliseen yksikköön viittaavat määreet.
Esimerkiksi tiettyä historiallista tapahtuma voidaan lähestyä kysymyksellä "mitä silloin tapahtui?", jolloin vastaus jää usein spesifiksi kuvaukseksi siitä yhdestä tapahtumasta, ja vaikka sitten vertailtaisiin tätä yhtä tapahtumaa muihin historiallisiin tapahtumiin, jäävät yhtäläisyyden helposti pinnallisiksi ja yhteisten tekijöiden löytäminen on vaikeaa.
Sen sijaa, jos historiallisia tapahtumia tarkastellaan tiettyjen käsitteiden (kuten syyt, tapahtuneet muutokset, kausaliteetti ja merkittävyys) avulla, voidaan havaita tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät useisiin historiallisiin tapahtumiin. Samalla käsitteet jäsentävät ja johdonmukaistavat ajattelua, ts. luovat selvän rakenteen ajattelun tueksi.
Miksi tämäkään ei tunnu kiinnostavan ketään nykyisin? Asioista täytyisi kiinnostua jotta niitä kiinnostaa ajatella ja tutkia lisää.
Olisiko konseptuaalista ajattelua eli lähinnä vaan ideoiden pallottelua vailla tarkoitustakaan toteuttaa niitä käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaistettuna käsitteet ovat yleisiä objekteja, vastakohtana yhteen erilliseen yksikköön viittaavat määreet.
Esimerkiksi tiettyä historiallista tapahtuma voidaan lähestyä kysymyksellä "mitä silloin tapahtui?", jolloin vastaus jää usein spesifiksi kuvaukseksi siitä yhdestä tapahtumasta, ja vaikka sitten vertailtaisiin tätä yhtä tapahtumaa muihin historiallisiin tapahtumiin, jäävät yhtäläisyyden helposti pinnallisiksi ja yhteisten tekijöiden löytäminen on vaikeaa.
Sen sijaa, jos historiallisia tapahtumia tarkastellaan tiettyjen käsitteiden (kuten syyt, tapahtuneet muutokset, kausaliteetti ja merkittävyys) avulla, voidaan havaita tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät useisiin historiallisiin tapahtumiin. Samalla käsitteet jäsentävät ja johdonmukaistavat ajattelua, ts. luovat selvän rakenteen ajattelun tueksi.
Miksi tämäkään ei tunnu kiinnostavan ketään nykyisin? Asioista täytyisi kiinnostua jotta niitä kiinnostaa ajatella ja tutkia lisää.
Yleensä yliopistotasolla aletaan teoreettisesti pallottelemaan asioita ilman käytännön sovellusta. Joskus ehkä amkissakin jos sattuu olemaan tosi edistyksellinen ryhmä/oppilas. Tietty päiväkotilaiset ovat tässä erinomaisia mielikuvitusleikkeineen, ei se hirveästi siitä eroa.
Minun sanastossani kaikki ajattelu on käsitteellistä. Käsitteet voivat olla vastineita aistein havattaville asioille, kuten objekteille, ilmiöille ja niiden ominaisuuksille. Toiset käsitteet ovat abstrakteja, kuten matematiikan funktiot. Näiden jälkimmäisten päässä pyörittelyä kutsutaan formaaliksi ajatteluksi. Se ei valitettavasti likimainkaan kaikilta onnistu.
Google: Mitä tarkoittaa käsitteellinen ajattelu?
Oikeustiede on pitkälti käsitteellistä. Esimerkiksi sopimusvapaus on yksi käsite, se ei ole mikään luonnonlaki, pysyvä muuttumaton, vaan oikeusoppineet määritelleet tarkoituksenmukaisimman helpottamaan ihmisten välisten suhteiden käsittelyä ja ymmärtämistä.
Jos lasket päässäsi että 2+2=4, eikö se ole käsitteellistä ajattelua? Ei tarvitse laskea esineitä erikseen 1,2,3,4. Tietysti helpoimmat laskut ovat mielessä jo automaattisesti.
Up