Olen huolissani omasta mielenterveydestäni. Erään ihmisen pakonomainen ajattelu...
Yksi asia/ihminen pyörii mielessäni niin paljon, ja pakonomaisesti, että tämä ei voi olla enää tervettä. En ole pystynyt nukkumaan kunnolla, fyysinen oloni on tämän tilanteen takia ylijännittynyt, välillä jopa oudon hikinen ja kuumeinen, ja rehellisesti sanottuna, en ihmettele vaikka saisin kohta sydänkohtauksen tämän kaiken pitkittyneen ahdistuneisuuden seurauksena. Lisäksi olen viime aikoina ollut kuin sumussa ja olen itkenyt lähes joka päivä. Viikonloput ovat hirveitä, kun ei ole töitä ja sitä arjen rutiinia, ja tuolloin minulla on pelkkää aikaa pyöritellä ajatuksia päässäni. Viime viikonloppuna minulla oli itsetuhoisia ajatuksia, näitä ei ole juurikaan ollut aiemmin.
Tuntuu, että päivä päivältä uppoan syvemmälle ja olen viime aikoina havahtunut siihen ettei tämä voi olla enää tervettä. :( Asia osittain ratkeisi, tai ei ehkä ratkea, mutta ainakin hieman helpottuisi sillä, että olisin yhteyksissä kyseiseen ihmiseen. En kuitenkaan haluaisi olla se, joka ottaa yhteyttä vaan haluaisin odottaa että hän laittaa viestiä. Pakko varmaan niellä "ylpeyteni" ja laittaa viesti, koska kohta en jaksa enää...
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo olisi tervettä, olisit maininnut olevasi rakastunut. Kun et maininnut, kyse on muusta pakkomielteestä ja olet hoidon tarpeessa. Enkä tarkoita nyt seksuaalista hoitoa.
Kyllä, kyse on rakkaudesta. En viitsinyt kirjoittaa sitä tuohon, etteivät kaikki takertuisi siihen koska ei se seikka muuta tilannetta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo olisi tervettä, olisit maininnut olevasi rakastunut. Kun et maininnut, kyse on muusta pakkomielteestä ja olet hoidon tarpeessa. Enkä tarkoita nyt seksuaalista hoitoa.
Kyllä, kyse on rakkaudesta. En viitsinyt kirjoittaa sitä tuohon, etteivät kaikki takertuisi siihen koska ei se seikka muuta tilannetta.
ap
Muuttaa se. Rakastuminen muistuttaa psykoosia, eli olet ihan normaali ja kunnossa. Ei kun skumppaa, korttia ja suklaarasiaa hankkimaan.
Onks tää se mies, joka halusi vain olla kavereita?
Mikset sano sille, että tykkäät siitä ihan hirveästi? Luuletko, että kukaan voi sellaista avautumista vastustaa?
Muista että juttu voi olla vain omassa päässäsi. Torjutuksi tuleminen syö itsetuntoa.
Kiitos kun aloitit ymmärtämällä ITSE ettei kyse ole enää normaalista asiasta, vaan pakko-oireesta, nyttemmin pakkoajattelusta.
Mutta tulihan se sieltä, eli olet sittenkin mielestäsi vain rakastunut... Niin kauan kuin mielestäsi rakastuminen on tuollaista, että järki häviää päästä kokonaan, et oikeasti voi päästä irti tuosta olotilasta, koska pidät sitä hyväksyttävänä', sillä tällaistahan tämä rakkaus on. Eli olet mielestäsi vain vahvasti tunteva yksilö, ja tämä on sitä Suurta Rakkautta, jota kaikki eivät saa koskaan kokea!
Tule kysymään sitten, kun ymmärrät oikeasti että tuo ei ole enää tervettä, niin kerron miten voit päästä pakkoajatuksista eroon.
Kannattaa olla yhteydessä siihen, yleensä tuollaiset tunteet on molemminpuolisia.
Mulla samanlainen tilanne, ahdistaa :(
Mulla monta vuotta ollut tuo tilanne, onneksi asumme eri paikkakunnilla ja näemme muutenkin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla yhteydessä siihen, yleensä tuollaiset tunteet on molemminpuolisia.
No ei ainakaan mun kohdalla ollu...
Vierailija kirjoitti:
Mikset sano sille, että tykkäät siitä ihan hirveästi? Luuletko, että kukaan voi sellaista avautumista vastustaa?
Hyi helskutti! Ap on pipipää ja neuvot häntä avautumaan. Hänen rakkauden ja päähän pinttymän kohde on oma lääkäri, joka ei takuulla halua mitään muuta kuin eroon tästä tyypistä! Älä enää ikinä anna tuollaisia neuvoja ennen kuin tiedät tapauksen tarkemmin!
Ois kiva tietää millaisesta tilanteesta tässä on kyse? Ootteko ollut jo yhdessä?
Jos tuo olisi tervettä, olisit maininnut olevasi rakastunut. Kun et maininnut, kyse on muusta pakkomielteestä ja olet hoidon tarpeessa. Enkä tarkoita nyt seksuaalista hoitoa.