Meidän 1v on luultavasti täydellisyyden tavoittelija.
Ihan niin kuin 7v isoveljensäkin.
1v ei vielä sano kuin muutaman sanan. Eilen huomasin, että toisesta huoneesta kuului supina ja höpötys. Sitten 1v tuli minun luokse ja sanoi maito. Kävi siis harjoittelemassa toisessa huoneessa uutta sanaa. Halusi maitoa :)
Esikoinen oli ihan samanlainen ei kävellyt ilman tukea ennen, kuin lähti suoraan kävelemään pitkiä matkoja. Ei sanonut sanoja ennen kuin osasi sanoa ne ihan oikein. Olen huomannut myös, että esikoinen käy harjoittelemassa yksin toisessa huoneessa. Esim kuperkeikkaa ja tekee sen toisten silmien alla vasta kun varmasti osaa.
Toisaalta ihailtava piirre, mutta toisaalta rasittavaa. Lapsi ei siis suostu toisten edessä opettelemaankaan mitään jos ei ole varma, että osaa asian.
Nykyään, kun hän on jo koululainen niin luonne on muuttunut jo vähän rempseämmäksi. Tosin yhä näkee miten häntä harmittaa jos ei osaa tehdä jotain juttua.