Ketä muuta ärsyttää lapsettomien kommentit lastenhoidosta ja muusta..

Sopu säilyy paremmin kun keskustellaan vain asioista joihin molemmilla on jotain kommentoitavaa ja kokemusta.

Minä en ikinä juttele lapsistani lapsettomille.

Ja aika usein kysytään lapsista, koska se nyt sattuu olemaan tällä hetkellä minun arkeani. ap

kaikenlaista kommenttia on tullut, ja näistä ystävällisistä neuvoista huomaa että neuvojalla ei oikeastaan ole mitään hajua asiasta josta puhuu. Monesti vaan myöntelen ja menen muihin puheisiin, ei sitä oikein jaksa eikä osaa toiselle sanoa että mieti nyt mitä puhut ja kenelle.

Vastaa että hyvää kuuluu ja jatka muihin aiheisiin. Vai kuulutko niihin, jotka vuodattaa peräpukamat ja kuukautisvuodot, kun joku kysyy vointiasi?

" Kyllä kannattaa laittaa tein lapsi jo seurakunnan päiväkerhoon, että oppii sitte olemaan toisten lasten kanssa, itekin lapsena tykkäsin tosi paljon olla siellä." (Meidän ipana reilu kaksivuotias, ja srk:n päiväkerhoon pääsee vasta 4v alkaen. ei mennyt millään jakeluun ettei sitä voi sinne vielä viedä, kun ei ole noin pienille ryhmää.)



" Ni sä et sit vaan halunnu tai viittiny sillai tavallisesti synnyttää?" (Ystävän kysymys tämän tultua katsomaan vauvaa, kun kuuli että vauva oli keisarileikkauksella maailmaan autettu. Tälle ei tullut edes mieleen että ehkäpä siellä tositilanteessa ei paljoa tilailla omien mieltymysten mukaan asioita, vaan tehdään niinkuin lääkäri käskee. Kiireellinen sektio tuli itsellekin aika shokkina ja oli henkisesti melkoinen myllerrys. Olin ihan mykistynyt ystäväni hölmöydestä.)

mutta joskus sitten lipsahtaa jotain lapsijuttuja, kun ei ole paljon muutakaan tällä hetkellä elämässä. Usein mieli vähän pahoittuu siitä, kun lapsettomat kaverit tuntuvat olettavan, että lapset on vain pelkkää riesaa ja vaivaa ja äidin ainoa haave olisi päästä niistä eroon keinolla millä hyvänsä. Tulee näitä ehdotuksia laittaa hoitoon pitkiksi ajoiksi pientä lasta ja pumpulia korviin yöllä kun lapsi huutaa, kun siinä se sitten oppisi olemaan ja aina vaan muistutetaan, että ei tarvitse lasta paapoa, vaan kauheaa kuria ja koulutusta jo pienelle vauvalle. Sellainen ei kyllä tunnu äidistä kovin mukavalta.

Mun korvaani särähtävät juuri nuo " tehkää sille äänieristetty huone" -jutut. Ja ne ajatukset, että mikäs siinä, vie lapsen hoitoon vaikka viikoksi tuosta vaan. Ja juuri mainittu asia, että lapset ovat vain vaivaa ja harmia. Tuntuu niin imelältä ruveta selittämään juttuja käsittämättömästä rakkaudesta ym. (enkä siis niitä selitäkään)



Ymmärrän kyllä aika pitkälle muuten tökköä kommentointia, enpä itsekään osannut yhtään tietää lasten kanssa elosta, ennen kuin näitä siunaantui.

ehkä ne yrittää huumorilla kuitata?

Minä vain sanoin että joo,sotkua tulee aina ja hymyilin. Siihen tuttava sanoi että sotkuhan nyt on pientä mutta tietäisinpä miten hänen kaksi kissaa herättää hänet öisin..