Poikayståvääni luullaan lapsekseni
Tämä on varmaan väärä paikka purkaa asiaa, kumminkin saa vain lisää haukkuja. Mutta tänään poikaystävältäni kysyttiin ”onko tuo äitisi?”..... hän on 27 vuotta ja minä 26 vuotta. Kyllä alkoi ahdistamaan. Hän on myös minua lyhyempi n.5cm. Miten itse reagoisitte?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin huumorilla suhtautua. Oma kokemus löytyy vuosien takaa väärinkäsityksestä, kun minua useamman vuoden nuorempi pikkuveli oli luonani vierailulla. Mulla ja miehellä oli ajankohtaisena kihlajaiset, ja miehen töissä ollessa käytiin velipojan kanssa koruliikkeissä kun halusin katsella sormuksia. Pikkuveli oli tuohon aikaan n. 14 vuotias, ja meissä on vahva "sukunäkö", siis sokea Reettakin tajua että ollaan lähisukulaisia. Useammassakin liikkeessä myyjät alkoivat kauppaamaan sormuksia pikkuveljelle, joka ei todellakaan näyttänyt päivääkään ikäistään vanhemmalta, saatika että pukeutumisensa olisi mitenkään vihjannut siihen että on vaan ikinuori parikymppinen. Siihen vielä lisäyksenä tosiaan tuo ettei meidän sukulaisuussuhteessa oo hirveästi erehtymisenvaraa edes ventovieraalla... Kolmen yrityksen jälkeen oli pakko lopettaa kiertely, kun tuli niin likainen olo.
Kiitos lohdutuksesta ja tarinasta :’D täytyy koittaa yrittää suhtautua huumorilla, mutta kyllä itseä nyt vähän hävettää ja mietin ajatteleeko kaikki noin...
Kuka kysyy? humalainen vai joku joka haluaa loukata tai heittää vitsiä?
Ooto sä kasvoilta, vartalolta tai pukeutumistyyliltäs jotenkin vanhahtavan oloinen, vai onko sun poikakaveri jotenkin lapsenomainen kasvonpiirteiltään? Kun usein tulee vastaan suurellakin pituuserolla varustettuja pariskuntia, mutta harvemmin tulee mieleen äiti-lapsi -asetelma.
Oletko erityisen ylipainoinen? En kysy tätä pahalla, vaan siksi että olen itse lihava ja olen tietoinen että ylipaino tekee ihmisen vanhemman näköiseksi, varsinkin nopealla vilkaisulla.
Olemme mieheni kanssa molemmat 51-vuotiaita ja mitä enemmän meille tulee ikää, sitä vanhemmalta näytän suhteessa häneen (hänen iästään voisi helposti erehtyä 10 vuotta alaspäin). Ei yllättäisi jos joku nopealla katsomisella luulee minua hänen äidikseen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka kysyy? humalainen vai joku joka haluaa loukata tai heittää vitsiä?
Tänään se oli ihan kaupan myyjä. Eräs päivä meille tuli joku tarjoamaan kotiin näitä vartiointipalveluja, silloin hän sanoi poikaystävälleni, saisinko puhua äitisi kanssa....
Vierailija kirjoitti:
Ooto sä kasvoilta, vartalolta tai pukeutumistyyliltäs jotenkin vanhahtavan oloinen, vai onko sun poikakaveri jotenkin lapsenomainen kasvonpiirteiltään? Kun usein tulee vastaan suurellakin pituuserolla varustettuja pariskuntia, mutta harvemmin tulee mieleen äiti-lapsi -asetelma.
Pukeudun kyllä ihan nuorekkaasti. Poikaystävä on ehkä vähän lapsenkasvoinen ja pukeutuukin aika värikkäästi.. oli miten oli, hävettää ja en tiedä mikä auttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko erityisen ylipainoinen? En kysy tätä pahalla, vaan siksi että olen itse lihava ja olen tietoinen että ylipaino tekee ihmisen vanhemman näköiseksi, varsinkin nopealla vilkaisulla.
Olemme mieheni kanssa molemmat 51-vuotiaita ja mitä enemmän meille tulee ikää, sitä vanhemmalta näytän suhteessa häneen (hänen iästään voisi helposti erehtyä 10 vuotta alaspäin). Ei yllättäisi jos joku nopealla katsomisella luulee minua hänen äidikseen.
En ole erityisen ylipainoinen. Sanoisin normaalipainoinen tai vähän rasvainen :-DD mutta en ”läski”..
Jos ongelma on siinä että lähemmäs kolmekymppinen poikakaveri näyttää alaikäiseltä, tuolle ei oikeastaan voi mitään. Ainoa mikä tulee mieleen, on että se poikakaveri muuttaisi pukeutumistyyliä tai hiusmalliaan, mutta onko sekään oikea ratkaisu, kun varsinaista ongelmaa ei tavallaan kuitenkaan ole. Ellei sitten tää ole ongelma sun poikakaverilles? Mitä se ajattelee asiasta?
Tupakoitko? Rypistää meinaa aika lailla ihon luonnollista joustavuutta.
Mun 32-vuotiaalta mieheltä on kysytty paperit 2 kertaa kk:n sisään. Pistää se vähän harmittamaan, et miks multa ei ikinä kysytä :D Onhan hän vähän lapsenkasvoinen, mutta en minäkään miltään kovin vanhalta näytä.
Se johtuu ihan siitä, että 26v nainen on milf riippumatta siitä onko äiti vai ei, ja miehesi on lapsenkasvoinen manlet. Ihan loogista siis.
Minun lastani luullaan lapsenlapsekseni.
En tupakoi. Poikaystävä kysyi tämän jälkeen multa että pukeutuuki hän lapsellisesti, mutta ei mielestäni? Eikä hän sitten enää muuta siitä puhunut, itseä jäi kaihertamaan että ajatteleeko kaikki niin, olemmeko ”nolon näköinen” pariskunta.. olen ehkä pinnallinen. Kiitos kaikille järkevistä vastauksista ja omista kokemuksista!
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin huumorilla suhtautua. Oma kokemus löytyy vuosien takaa väärinkäsityksestä, kun minua useamman vuoden nuorempi pikkuveli oli luonani vierailulla. Mulla ja miehellä oli ajankohtaisena kihlajaiset, ja miehen töissä ollessa käytiin velipojan kanssa koruliikkeissä kun halusin katsella sormuksia. Pikkuveli oli tuohon aikaan n. 14 vuotias, ja meissä on vahva "sukunäkö", siis sokea Reettakin tajua että ollaan lähisukulaisia. Useammassakin liikkeessä myyjät alkoivat kauppaamaan sormuksia pikkuveljelle, joka ei todellakaan näyttänyt päivääkään ikäistään vanhemmalta, saatika että pukeutumisensa olisi mitenkään vihjannut siihen että on vaan ikinuori parikymppinen. Siihen vielä lisäyksenä tosiaan tuo ettei meidän sukulaisuussuhteessa oo hirveästi erehtymisenvaraa edes ventovieraalla... Kolmen yrityksen jälkeen oli pakko lopettaa kiertely, kun tuli niin likainen olo.
Erikoista - miten tuo on edes mahdollista? Korjasitteko myyjien olettamukset heti alkuun?
Joko se teidän sisaruus ei niin ilmeistä ulospäin ollutkaan tai sitten nämä myyjät ovat niin tottuneet tiettyyn kaavaan asiakkaissaan, että tuollainen kohtelu tulee ihan automaationa. Eivät välttämättä edes katso asiakkaita niin tarkkaan, muuta kuin sukupuolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kysyy? humalainen vai joku joka haluaa loukata tai heittää vitsiä?
Tänään se oli ihan kaupan myyjä. Eräs päivä meille tuli joku tarjoamaan kotiin näitä vartiointipalveluja, silloin hän sanoi poikaystävälleni, saisinko puhua äitisi kanssa....
Tuohon voin lohduttaa, että ihan minulta on kysytty, onko vanhempia kotona (keskustelemaan vartiointipalvelusta)? Vastasin tyytyväisenä ei ole ja suljin oven.
Myös taloustutkimusta kävi tekemässä hetki sitten eräs vanhempi rouva, kysyi olenhan varmasti yli 15? Kuulemma näytän niin nuorelta.
Olen 27 ja asun ihan omassa kodissa miehen kanssa. Nuoren näköinen olen, mutta en kyllä ihan niin nuoren näköinen. Tämä on varmaan aika katsojan silmässä ja omalla kohdalla kyllä aika yksittäisiä henkilöitä. Kannattaa olla vaan välittämättä, ellei joku nyt erikseen ilkeilemään tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kysyy? humalainen vai joku joka haluaa loukata tai heittää vitsiä?
Tänään se oli ihan kaupan myyjä. Eräs päivä meille tuli joku tarjoamaan kotiin näitä vartiointipalveluja, silloin hän sanoi poikaystävälleni, saisinko puhua äitisi kanssa....
Tuohon voin lohduttaa, että ihan minulta on kysytty, onko vanhempia kotona (keskustelemaan vartiointipalvelusta)? Vastasin tyytyväisenä ei ole ja suljin oven.
Myös taloustutkimusta kävi tekemässä hetki sitten eräs vanhempi rouva, kysyi olenhan varmasti yli 15? Kuulemma näytän niin nuorelta.Olen 27 ja asun ihan omassa kodissa miehen kanssa. Nuoren näköinen olen, mutta en kyllä ihan niin nuoren näköinen. Tämä on varmaan aika katsojan silmässä ja omalla kohdalla kyllä aika yksittäisiä henkilöitä. Kannattaa olla vaan välittämättä, ellei joku nyt erikseen ilkeilemään tule.
Kiitos sinulle sanoistasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kysyy? humalainen vai joku joka haluaa loukata tai heittää vitsiä?
Tänään se oli ihan kaupan myyjä. Eräs päivä meille tuli joku tarjoamaan kotiin näitä vartiointipalveluja, silloin hän sanoi poikaystävälleni, saisinko puhua äitisi kanssa....
Tuosta saa kyllä käsityksen, että poikaystäväsi näyttää nuorelta.
Joillain se on ulkonäkö, joillakin ääni. Muinaishistoriassa (lankapuhelinten aikaan) mua luultiin säännönmukaisesti puhelimessa äidikseni. Minä 9 vee, äiti miltei 40 vee ja poltti ketjussa tupakkaa.
Yrittäisin huumorilla suhtautua. Oma kokemus löytyy vuosien takaa väärinkäsityksestä, kun minua useamman vuoden nuorempi pikkuveli oli luonani vierailulla. Mulla ja miehellä oli ajankohtaisena kihlajaiset, ja miehen töissä ollessa käytiin velipojan kanssa koruliikkeissä kun halusin katsella sormuksia. Pikkuveli oli tuohon aikaan n. 14 vuotias, ja meissä on vahva "sukunäkö", siis sokea Reettakin tajua että ollaan lähisukulaisia. Useammassakin liikkeessä myyjät alkoivat kauppaamaan sormuksia pikkuveljelle, joka ei todellakaan näyttänyt päivääkään ikäistään vanhemmalta, saatika että pukeutumisensa olisi mitenkään vihjannut siihen että on vaan ikinuori parikymppinen. Siihen vielä lisäyksenä tosiaan tuo ettei meidän sukulaisuussuhteessa oo hirveästi erehtymisenvaraa edes ventovieraalla... Kolmen yrityksen jälkeen oli pakko lopettaa kiertely, kun tuli niin likainen olo.