Lue keskustelun säännöt.
Mikä ominaisuus lapsella..?
12.03.2019 |
Sanoisin keskittymiskyvyn puutteeksi, mutta toisaalta hän on äärimmäisesti tilanteen tasalla.
Kyseessä 3v (eli pieni vielä), jota eivät pätkääkään kiinnosta ns. omat asiansa. Hän on koko ajan virittynyt seuraamaan muita ja ympäristöään. Mikä tahansa oma tekeminen keskeytyy mihin tahansa muilta saatuun signaaliin. Ei voi rakentaa duploilla, kun aikuinen onkin työpöydän ääressä selkä häneen päin. Pöydällä täytyy olla jotain mielenkiintoista, pitää juosta katsomaan! Samoin, kun olet juuri saanut hänet istutettua potalle ja sanot pienemmälle, että vaihdetaanpas sinulle vaippa, 3v ei maltakaan pissiä vaan tulee tuomaan vaippaa ja katselemaan vaipanvaihtoa, tai vähintään huutelee, että mitä sinä sille sanoit ja miksi? Ulos pukiessa on ihan turha toivo, että hän edes ohjattuna pystyy pukemaan, ellemme ole kaksin. Hän kyllä osaa kaiken muun paitsi vetoketjun sulkemisen, mutta hän saattaa yhtäkkiä riisua puoliksi puetun haalarin ja kengät ja lähteä hakemaan muualla näkemänsä piponi. Toiminnan pystyy joskus pysäyttämään sanomalla tarpeeksi napakasti, että keskitypäs nyt omaan pukemiseesi, mutta se käy hitaasti ja jotenkin nihkeästi.
Kysymys siis on, että mikä ominaisuus/piirre tuo on? Keskittymiskyvyttömyys omiin tekemisiin, ja jatkuva ajan hermolla oleminen muiden suhteen. En tiedä, liittyykö tähän vai vain ikään, että hän kysyy varmaan sata kertaa päivässä "miksi". Muutkin lapset ovat kyselleet, hänellä se oikein korostuu. Eikä häneltä saa sen vertaa rauhaa, että vaikka kastikkeen ehtisi tehdä, vaan hän huomaa heti, että huomioni on muualla kuin hänessä ja vaatii syliin - missä hän toki saa ollakin runsaasti, mutta esimerksi kuuman lieden kanssa touhutessa en ota.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uteliaisuus, avuliaisuus ja halu tulla nähdyksi.
Diagnoosia en olekaan etsimässä, vaan jotain, mistä "ottaa kiinni", jotta saisin vähän ohjattua keskittymisen ja omien asioiden tekemisen taitoa edes oraalle. Kun en saa kiinni syystä, on vaikea hahmottaa, mitä tulisi tehdä.
Ap
Huomiontarpeinen hän totta tosiaan on. Ja saakin sitä, muttei ilmeisesti mielestään tarpeeksi.
Ja on "olen jo iso ja osaan..." -vaihekin ja haluaa näyttää osaamisiaan - muihin liittyen.
Ap
Tuo jatkuva muiden silmälläpito näyttää olevan myös hänestä väsyttävää, siksi toivoisin hänen osaavan rentoutua ja rauhoittua tuon jatkuvan päivystämisen sijaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi että ihan reilusti otat häntä enemmän mukaan niihin jutttuihn joihin voi. Että tulepa auttamaan niin vaihetaan vaippa pikkusisarukselle, tulepa työpöyän ääreen tekemään jotain omaa samalla kun aikuinen itse tekee omaa...
Siis sellasta ikäänkuin yhessä, apuna tekemistä. Jos se sitten lakkaisi niin paljon kiinnostamasta vähitellen kun saisi olla ensin tiiviimmin mukana.
Yltiösosiaalinen? Kiinnostunut ympäristöstään toistuvien rutiinien sijaan? Luova persoona joka jättää tylsän tehtävän tekemättä?
Luova ja yltiösosiaalinen persoona voisi käyttäytyä noin ettei näe arvoa rutiinilla ja hakeutuu mielekkääseen tekemiseen eli yhteyteen muiden kanssa.
Eikö se liity tekemisen arvottamiseen. Näkee enemmän arvoa siinä mihin siirtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi että ihan reilusti otat häntä enemmän mukaan niihin jutttuihn joihin voi. Että tulepa auttamaan niin vaihetaan vaippa pikkusisarukselle, tulepa työpöyän ääreen tekemään jotain omaa samalla kun aikuinen itse tekee omaa...
Siis sellasta ikäänkuin yhessä, apuna tekemistä. Jos se sitten lakkaisi niin paljon kiinnostamasta vähitellen kun saisi olla ensin tiiviimmin mukana.
Tätä ollaan tehtykin. Ja esimerkiksi ruoanlaittorauhan saa ihan pikkuhetkeksi antamalla lautaset, haarukat ym. ja pyytämällä viemään ne pöytään. Vauvaa hän pukisi mielellään, mutta otteet eivät ole kovin hellävaraisia. Tossut, tumput ym. hän sen sijaan pystyy riisumaan. On hirveä loukkaus, kun jotain ei saakaan tehdä. Oletan sen johtuvan siitä, että kieltoni loukkaa juuri tuota "olen iso ja osaan" -ajatusta. Ottaisin itsekin nokkiini, jos joku epäilisi kykyjäni. :)
Jos soitan jonnekin, on hän heti vieressä kädet ojossa, että nyt syliin. Ellen tee mitään, tyyntyy hänkin, mutta vaikka sohvalta jalkeille noustessa hän on tikkana paikalla, että mitäs aiot? :D
Olisi niin kiva, jos hän voisi tosiaan rentoutua olemaan tuossa lähellä, vaikka joku jotain tekisikin. Reppana ylikuormittuu, jos väkeä on enemmän koolla, eikä tiedä, ketä vahtisi. Yritän järkätä hänelle jotain kaksin tehtävää, minun, isänsä tai vaikka mummon kanssa välillä, että saa olla rauhakseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yltiösosiaalinen? Kiinnostunut ympäristöstään toistuvien rutiinien sijaan? Luova persoona joka jättää tylsän tehtävän tekemättä?
Luova ja yltiösosiaalinen persoona voisi käyttäytyä noin ettei näe arvoa rutiinilla ja hakeutuu mielekkääseen tekemiseen eli yhteyteen muiden kanssa.Eikö se liity tekemisen arvottamiseen. Näkee enemmän arvoa siinä mihin siirtyy.
Tässä on aika paljon tuttua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi että ihan reilusti otat häntä enemmän mukaan niihin jutttuihn joihin voi. Että tulepa auttamaan niin vaihetaan vaippa pikkusisarukselle, tulepa työpöyän ääreen tekemään jotain omaa samalla kun aikuinen itse tekee omaa...
Siis sellasta ikäänkuin yhessä, apuna tekemistä. Jos se sitten lakkaisi niin paljon kiinnostamasta vähitellen kun saisi olla ensin tiiviimmin mukana.
Tätä ollaan tehtykin. Ja esimerkiksi ruoanlaittorauhan saa ihan pikkuhetkeksi antamalla lautaset, haarukat ym. ja pyytämällä viemään ne pöytään. Vauvaa hän pukisi mielellään, mutta otteet eivät ole kovin hellävaraisia. Tossut, tumput ym. hän sen sijaan pystyy riisumaan. On hirveä loukkaus, kun jotain ei saakaan tehdä. Oletan sen johtuvan siitä, että kieltoni loukkaa juuri tuota "olen iso ja osaan" -ajatusta. Ottaisin itsekin nokkiini, jos joku epäilisi kykyjäni. :)
Jos soitan jonnekin, on hän heti vieressä kädet ojossa, että nyt syliin. Ellen tee mitään, tyyntyy hänkin, mutta vaikka sohvalta jalkeille noustessa hän on tikkana paikalla, että mitäs aiot? :D
Olisi niin kiva, jos hän voisi tosiaan rentoutua olemaan tuossa lähellä, vaikka joku jotain tekisikin. Reppana ylikuormittuu, jos väkeä on enemmän koolla, eikä tiedä, ketä vahtisi. Yritän järkätä hänelle jotain kaksin tehtävää, minun, isänsä tai vaikka mummon kanssa välillä, että saa olla rauhakseen.
Ap
Teet kaikkea tosi mielenkiintoista? Ainakin lapsesi mielestä. Kokee omat tekemisensä liian lapsekkaiksi, haluaa olla aikuinen.
Kokeile viedä kerhoon missä on paljon vanhempia lapsia. Alkaisko matkia niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on utelias, tuleva tutkija. ❤️ Tiedonjano on arvokas piirre.
Minä lähtisin tarjoamaan hänelle paljon kahdenkeskistä aikaa ja ihmeteltävää. Kiireetöntä yhdessäoloa. Lisäksi ottaisin mukaan erilaisia rentoutumisharjoituksia. Suljette silmät ja lähdette matkalla. Missä olemme, mitä näemme, haistammeko jotakin, tunnemmeko jotakin? Miltä tämä sade tuntuu, miltä se haisee? Ota hänet säännöllisesti syliin ja silittele pitkin rauhallisin vedoin. Juttele samalla rauhallisia asioita hänestä, ja siitä miksi hän on niin ihana.
Osta lapsellesi palapelejä. Ne auttavat harjoittamaan keskittymistä. Noin pienen kohdalla kannattaa välttää liian aikaisia diagnooseja, jotka eivät sitten ehkä kuitenkaan pidä paikkaansa myöhemmin. Jotkut lapset ovat lisäksi luonnostaan vilkkaampia kuin toiset.