Millainen hoitopaikka paras 3v aistiyliherkälle?
Pph vai päiväkoti? Vai joku muu? Onko pph jo liian "tylsä" 3v:lle? Päiväkodissa taas kova meno ja tarvitsisi vielä ehkä aikuisen tukea enemmän kuin mahdollista antaa. Yliherkkä valolle, tuntoaistimuksille, josta tulee mm ruokailuongelmia.
Kovat äänet pelästyttävät. Arka, tarvitsee aikaa kaikkeen. Ei pidä muutoksista. Eskari on kuitenkin edessä.
Sori jos kylllästyttää aihe, täällä on nyt yksi muukin samantyyppinen keskustelu, mutta meillä on vähän eri tilanne.
Kommentit (18)
Päiväkotiin siedättymään, paapomalla et saa kuin lisää ongelmia kun ikää tulee lisää
Minulla on ollut muutamia aistiyliherkkiä lapsia hoidossa ja he ovat olleet minulla yleensä eskari-ikään asti. Vanhemmat ovat olleet erittäin kiitollisia hoitomuodosta - olen siis pph. Lapset ovat saaneet hoivan lisäksi virikkeitä, kasvatusta ja opetusta ihan riittävästi ja kavereitakin on kaikilla aina hoidossa ollut. Sen sijaan turha meteli ja kiire puuttuvat.
Jouduin laittamaan oman aistiyliherkän päiväkotiin, mutta onneksi saimme vaihdettua hänet puolen vuoden päästä pieneen ja hiljaisempaan yksityispäiväkotiin. Siellä sujui hyvin. Pph olisi varmaankin paras, jos löytyy luotettava hlö.
Nro 4 jatkaa, eskari-iässä herkkyys voi olla jo paljon lievempää, meillä lieveni n 5v iässä merkittävästi.
Kiitos kommenteista. Onko kellään ollut aistiyliherkkää päiväkodin integroidussa ryhmässä, vai onko se jopa huono aralle lapsellle, jos ryhmässä sattuu olemaan joku agressiivinen ja kovaääninen tapaus
Pph saattaisi olla muuten hyvä, muuta entäs muutos eskariin mennessä? Ja jos pph on sairaana, niin vaihto varahoitopaikkaan.. ei tule onnistumaan hänen kanssaan. Muutokset ovat toosi vaikeita.
Kerhossa käydään tällä hetkellä- vaihtelevalla menestyksellä.
Kiva kuulla että saattaa lieventyäkin oireet.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoito + kerho, jos se ei mahdollista niin päiväkoti.
Miksi päiväkoti?
Mun aistiyliherkkä on kympin oppilas mutta rasittuu ja väsyy nopeammin. Hänelle olen aista oli lyhyet päivät, ei niinkään ryhmän koko.
Ryhmäperhepäiväkoti, jos vain sellainen löytyy. Tai sitten pph ja joko otatte takkiin varahoitopäivinä kotona olemalla tai palkkaatte niille päiville oman hoitajan. Kettumainen tilanne, mutta mahdollisimman pieni ryhmä on ehdottomasti paras. Aistiyliherkkä lapsi EI todellakaan "siedäty" isoon ryhmään heittämällä, etenkään jos aikuisilla ei ole osaamista. Siirtyminen eskariin on sitten sen ajan murhe.
Perhepäivähoito voi olla huono vaihtoehto siksi että siellä ei pystytä välttämättä riittävästi huomioimaan pelkästään yhtä lasta. Usein erityistarpeiset lapset päätyy sieltä hyvin pian päiväkotiin.
Ap, ihan totta että pphoitajan vuosilomat ja saikut tekee sen että lapsi joutuisi siinä vaiheessa eri ympäristöön tuntemattomien hoitajien huomaan. Päiväkodissa on se hyvä puoli että juuri koskaan ei ole sellaista tilannetta etteikö koko päivänä olisi yhtään oman ryhmän aikuista töissä. Jos aamulla ennen 7.30 vie tai hakee 16.30 jälkeen niin voi olla ettei oman ryhmän aikuisia ole. Ja tiimipalaveri saattaa olla toinen sellainen tilanne.
Integroidussa ryhmässä on todennäköisempää se että siellä on avustajia. Ja ne on usein hieman pienempiä ryhmiä. Mutta siinä on kyllä se riski ettei lapset sitten sieläkään toisiansa mutta niinhän se on koulussakin. Eristyisluokillakin on kaikenlaisia lapsia.
Meidän aistiyliherkkä lapsi kehittyy koko ajan. Sanoo välillä tykkäävänsä joistakin äänistä millä tarkoittaa ettei enää pelkää niitä. Kaksi vuotiaana oli ihan mahdotonta elämä kun jäätelöauton laulukin sai toisen kauhun valtaan ja tyttö eli stressissä monta päivää sen jälkeen. Nyt sietää jo ruuvinvääntimen ääntä ja pohtii että uskaltaisiko käyttää sähköhammasharjaa. Sähkövatkain ja sauvasekoitin saa tytön vielä pakenemaan mutta imuria sietää jo. Pikku hiljaa, pikku hiljaa.
Tyttö täyttää pian 4.
Kiitos kaikille.
Onko vielä jollain kokemusta päiväkodin integroidusta ryhmästä tällaisella lapsella? Tai muita ajatuksia?
Ap
Helsingissä Kalliossa toimii jonkinlainen aistiyliherkkien oma päiväkoti - tosin se on Hämeentien varrella, mikä ei tunnu sopivan ko. konseptiin. En kyllä tiedä miten eroaa tavallisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille.
Onko vielä jollain kokemusta päiväkodin integroidusta ryhmästä tällaisella lapsella? Tai muita ajatuksia?
Ap
Mä olin töissä integroidussa ryhmässä jossa oli yksi aistiherkkä autisti. Ryhmässä oli henkilö joka vaikka olikin ryhmäavustaja niin oikeasti toimi tämän lapsen henkilökohtaisena avustajana. Päiväkodissa oli parikin rauhallista huonetta joihin menivät tekemään tehtäviä. Muistaakseni kyseinen lapsi ei nukkunut päikkäreitä vaan lepäili tällaisessa hiljaisemmassa tilassa avustajansa kanssa. Aamupiiriin pystyi usein osallistumaan aikuisen kanssa. Söi ja ulkoili muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille.
Onko vielä jollain kokemusta päiväkodin integroidusta ryhmästä tällaisella lapsella? Tai muita ajatuksia?
Ap
Mä olin töissä integroidussa ryhmässä jossa oli yksi aistiherkkä autisti. Ryhmässä oli henkilö joka vaikka olikin ryhmäavustaja niin oikeasti toimi tämän lapsen henkilökohtaisena avustajana. Päiväkodissa oli parikin rauhallista huonetta joihin menivät tekemään tehtäviä. Muistaakseni kyseinen lapsi ei nukkunut päikkäreitä vaan lepäili tällaisessa hiljaisemmassa tilassa avustajansa kanssa. Aamupiiriin pystyi usein osallistumaan aikuisen kanssa. Söi ja ulkoili muiden kanssa.
Piti vielä jatkaa että integroiduissa ryhmissä on usein tosi kokenutta henkilökuntaa. Esim. tuossa äsken mainitsemassa ryhmässä työskenteli koko päiväisesti erityislastentarhanopettaja joka tietenkin jakoi tietoa ja osaamista meille muillekin. Yhdessä toisessa integroidussa ryhmässä jossa työskentelin oli psykiatriaan erikoistunut lastenhoitaja joka hänkin oli todella hyvä tuollaisessa ryhmässä.
Meillä oli kotihoito + kerho + terapia. Eskarissa vielä takkusi, opettaja ei myöskään tuntenut ja ymmärtänyt ongelmaa.
Mutta koulu sujui paremmin. Kasvaminen ja terapia auttoivat. Koulumenestys on hyvää ja kaveteitakin on.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kotihoito + kerho + terapia. Eskarissa vielä takkusi, opettaja ei myöskään tuntenut ja ymmärtänyt ongelmaa.
Mutta koulu sujui paremmin. Kasvaminen ja terapia auttoivat. Koulumenestys on hyvää ja kaveteitakin on.
Minkä ikäiseksi oli kotihoidossa?
Mun on kaippa melkein pakko mennä nyt töihin, kun olen 3v ollut kotona. En tiedä saako mahdollisesti jotakin "vammaisen lapsen tukea", jos vielä jatkaisin palkattomalla?
Tällä hetkellä kyllä käydään terapiassa+ kerhossa+ muskarissa.
Toivoisin lapseni pääsevän integroituun ryhmään, mutta mulle on sanottu että kovin täyttä on täälläpäin eikä luultavasti pääse. Arvostaisin kovasti erityisosaamista ja pienempää ryhmää, mutta minkäs teet jos ei pääse.
Kotihoito + kerho, jos se ei mahdollista niin päiväkoti.