Lue keskustelun säännöt.
Miehellä olisi mahdollisuus aikuisopiskeluun
22.01.2019 |
Mieheni täyttää kohta 40 vuotta ja on ollut samalla alalla ja samassa työpaikassa 18 vuotiaasta asti. Nyt kuitenkin tilanne on se, että rankasti fyysinen työ vaatii valitettavasti veronsa ja hartiaseutu ja polvet ei yksinkertaisesti kestä enää loputtomiin. Lääkäri ilmoitti suoraan että työ olisi hyvä lopettaa vielä kun on terveys siinä pisteessä että voi sanoa olevansa terve.
Nyt on sitten tarjottu tilaisuutta uudelleenkoulutukseen. Kolme vuotta kestävä opiskelu tuetaan täysin rahallisesti, eli mahdollisuudet on täydelliset lähteä opiskelemaan. Miehellä on ammattikoulutausta vuosien takaa ja ei mitään havaintoa että mitä tahtoisi lähteä opiskelemaan. Vaihtoehtoja ei vaan oikein ole muuta kun lähteä.
Kysymys siis, onko olemassa alaa jossa kolmen vuoden koulutuksen jälkeen voi päästä suhteellisen hyväpalkkaiseen työhön? Miehen palkka on hyvä tällä hetkellä ja olis "ihan kiva" että se pysyisi perushyvänä. Kuvitelmana ei siis ole mikään miljoonapalkka, mutta perushyvä, sellanen että kaksi aikuista työssäkävijää pystyy lainat lyhentämään
Mies on sellainen tietynlainen johtajaluonne ja työ olisi hyvä olla sellaista missä voi edetä halutessaan. Fyysistä työtä pitää olla, mutta normaalin rajoissa. Omien sanojensa mukaan sekoaa jos joutuu päivät istumaan paikallaan, ja istumatyötä ei selkä sillä taas kestäisikään.
Opinto-ohjaajalle on aika varattu, mut ajattelin kysellä että olisiko täällä jollain kokemusta vastaavasta tai aikuisopiskelusta? Itse olisin tosi innoissani kolmen vuoden maksetusta opiskelusta mutta miestä ärsyttää koko asia kun joutuu laittamaan kaiken uusiksi, minkä ymmärrän kyllä.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Kykeneekö käymään oman työkuvansa jonkin johtajakoulutuksen tms?
On se sitäkin harkinnut ja mielellään olisi lähtenyt. Mut hänen työssä se fyysinen puoli on raskasta oli sit rivityöntekijä tai ylempiarvoisempi, eli ei vaan ole sekään vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lailla kiinni siitä, mikä se ammatti on nyt. Kannattaa muistaa, että 40v tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi uudelleenkouluttautunut ei ole kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Uudelleenkoulutuksen pitäisi siksi olla sellaista, että nykytyöstä on hyötyä.
Fiksuintahan olisi tuolla kokemuksella perustaa oma firma tai ainakin toiminimi. Silloin saa olla oma pomonsa ja voi tarvittaessa palkata työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Fiksuintahan olisi tuolla kokemuksella perustaa oma firma tai ainakin toiminimi. Silloin saa olla oma pomonsa ja voi tarvittaessa palkata työntekijöitä.
Kuinka pitkällä yrittäjäkokemuksella annat tuon neuvon?
Ei todellakaan kannata mennä sen rahan perässä, vaan yksinkertaisesti valkkaa miellyttävän ammatin mitä pystyisi vielä viimeiset vuodet vääntämään. Minäkin jätin kuljetus alan hommat koska polvi ei kestä sitä enään vaikka sieltä kyllä vielä olisi rahaa revittävissä.
Jos olisi yksinkertaista valkata vain sen rahan takia niin silloin kaikki menisivät kyseiseen koulutukseen mikä sitten repisi tuon palkkatason samantien kysynnän perusteella.
Voisin äkkiseltään heittää että joku vakuutusyhtiö voisi olla sellaista kevyempää asiakaspalvelutyötä, missä voi jopa ylttää ihan kunnon palkkaan. Mikä ei sinänsä vaadi erikois taitoja, täytyy vain olla ulospäin suuntautunut ihminen, ei luonnistu kaikilta tämäkään ja todennäköisesti vaaditaan kielitaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MMS85 kirjoitti:
Ei todellakaan kannata mennä sen rahan perässä, vaan yksinkertaisesti valkkaa miellyttävän ammatin mitä pystyisi vielä viimeiset vuodet vääntämään. Minäkin jätin kuljetus alan hommat koska polvi ei kestä sitä enään vaikka sieltä kyllä vielä olisi rahaa revittävissä.
Jos olisi yksinkertaista valkata vain sen rahan takia niin silloin kaikki menisivät kyseiseen koulutukseen mikä sitten repisi tuon palkkatason samantien kysynnän perusteella.
Voisin äkkiseltään heittää että joku vakuutusyhtiö voisi olla sellaista kevyempää asiakaspalvelutyötä, missä voi jopa ylttää ihan kunnon palkkaan. Mikä ei sinänsä vaadi erikois taitoja, täytyy vain olla ulospäin suuntautunut ihminen, ei luonnistu kaikilta tämäkään ja todennäköisesti vaaditaan kielitaitoja.
Jos mahdollisuus olisi siihen että ei rahaa mietittäis niin se olis hienoa. Meillä on tilanne se että pitää maksaa omakotitalon lyhennykset ja muut lainat ja hoitaa perhe siinä samalla. Tilanne on oikeasti aika tukala pitkällä tähtäimellä.
Mutta ehdottomasti jos ei mitään järkevää keksi niin valitsee sen mikä hyvältä tuntuu.
Yrittäjyyttä on kyllä harkinnut, alalle varmasti mahtuisi kilpailijoita, mutta riski on liian iso eikä tahdo lähteä yrittämään. Minimissään työntekijöitä pitäisi palkata 3 että homma lähtisi oikeasti toimimaan ja siihen ei rahkeet vaan riitä.
Fyysisesti mies siis on hyväkuntoinen, työssä on jatkuva voimakas rasitus varsinkin hartiaseudulle ja valtaosa työntekijöistä siirtyy firmassa kevyempiin töihin kun ikää tulee, ongelma vaan on että niitä ei loputtomiin kaikille riitä.
Ollaan koitettu keksiä missä osaamista voisi käyttää hyödyksi mutta ei varsinaisesti tule mitään järkevää mieleen. Ehkäpä se opo keksii jotain
Vierailija kirjoitti:
Aika lailla kiinni siitä, mikä se ammatti on nyt. Kannattaa muistaa, että 40v tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi uudelleenkouluttautunut ei ole kuumaa kamaa työmarkkinoilla. Uudelleenkoulutuksen pitäisi siksi olla sellaista, että nykytyöstä on hyötyä.
Juuri näin. Yli nelikymppinen terveysongelmainen vastavalmistunut ilman päivänkään työkokemusta uudelta alaltaan ei todellakaan ole ykkössijalla, kun palkataan työntekijöitä. Tilanne on huomattavasti parempi, jos nykyinen työ lasketaan työkokemukseksi niissä työpaikoissa, johon valmistumisensa jälkeen hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksuintahan olisi tuolla kokemuksella perustaa oma firma tai ainakin toiminimi. Silloin saa olla oma pomonsa ja voi tarvittaessa palkata työntekijöitä.
Kuinka pitkällä yrittäjäkokemuksella annat tuon neuvon?
12 vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni täyttää kohta 40 vuotta ja on ollut samalla alalla ja samassa työpaikassa 18 vuotiaasta asti. --- Mies on sellainen tietynlainen johtajaluonne ja työ olisi hyvä olla sellaista missä voi edetä halutessaan.
Lycka till. Tuo kombinaationa on kyllä sellainen, että todennäköisesti tulee kyllä nenilleen aikalailla.
Paskempi tuuri, mutta toisaalta oma vika. Jos kovasti johtajaksi mielii, niin kyllä sen eteen olisi tarvinnyt tehdä jotain. Noita egoiltaan pöhöttyneitä duunaristaustaisia keski-ikäisiä ukkoja on maa pullollaan. Mikä ironisinta, harvalla oikeasti olisi luonteensa ja osaamisensa puolesta mitään edellytyksiä minkään organisaation johtamiseen. Pullistella toki saa, sitä ei kukaan kiellä. Mutta pelkkä itsestään suurempien kuvittelu ja tyhjän pullistelu ei nyt vain oikein vie eteenpäin.
Lusikka kauniiseen käteen ja lusikoimaan. Jos kerran herra on perustutkinnon suorittanut, niin sitten opiskelemaan eteenpäin. Ei mikään tipahda taivaasta ilmaiseksi, oli sitten kuinka paljon tahansa Johtaja luonteeltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaali- ja hoitoalalla on pulaa miehistä (saa helpommin sen työn jonka haluaa).
Työ on fyysistä JOS on esim. vanhustyössä, MUTTA jos mies (luonteensa puolesta) sopii esim. päihdehoitolaan/lastenkotiin tmv. niin arkityö ei ole fyysistä +rahaa saa ihan hyvin jos on vuorotyö (ilta-, pyhä-, ja yökorvaukset)
Mahdollisuus myös edetä "pikkupomoksi" mutta joku "osastovastaava" tmv. yleensä tekee päivähommia ja vaikka jonkun euron saa ehkä enemmän palkkaa, niin yleensä häviää tuloissa kun ei saa vuorolisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni täyttää kohta 40 vuotta ja on ollut samalla alalla ja samassa työpaikassa 18 vuotiaasta asti. --- Mies on sellainen tietynlainen johtajaluonne ja työ olisi hyvä olla sellaista missä voi edetä halutessaan.
Lycka till. Tuo kombinaationa on kyllä sellainen, että todennäköisesti tulee kyllä nenilleen aikalailla.
Paskempi tuuri, mutta toisaalta oma vika. Jos kovasti johtajaksi mielii, niin kyllä sen eteen olisi tarvinnyt tehdä jotain. Noita egoiltaan pöhöttyneitä duunaristaustaisia keski-ikäisiä ukkoja on maa pullollaan. Mikä ironisinta, harvalla oikeasti olisi luonteensa ja osaamisensa puolesta mitään edellytyksiä minkään organisaation johtamiseen. Pullistella toki saa, sitä ei kukaan kiellä. Mutta pelkkä itsestään suurempien kuvittelu ja tyhjän pullistelu ei nyt vain oikein vie eteenpäin.
Lusikka kauniiseen käteen ja lusikoimaan. Jos kerran herra on perustutkinnon suorittanut, niin sitten opiskelemaan eteenpäin. Ei mikään tipahda taivaasta ilmaiseksi, oli sitten kuinka paljon tahansa Johtaja luonteeltaan.
Juu juuri tätähän mä tarkoitinkin 🙄 mistä ihmeestä ihmiset jaksaa edes kiskoa näitä olettamuksia mahdollisimman hankalimman mukaan. Ei mun mieheni miksikään johtajaksi ole itseään suunnitellut. Luonne vaan sattuu olemaan sellainen että pärjäisi varmasti alalla jossa olisi mahdollisuus päästä etenemään uralla. JOS sellaista edes löytyisi. Nykyisessä työpaikassaan olisi edennyt kyllä niin tahtoessaan mutta se on turhaa kun työ tulee pakostakin päätepisteeseen ennemmin tai myöhemmin tuolla. Ja kuten jo sanoin, niin tossa ammatissa on ne johtavammat tahot lopulta kuitenkin täysin samalla viivalla perusduunareiden kanssa. Ainoa ero näkyy paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin vaikea neuvoa, kun et kerro nykyistä alaa etkä tavoitepalkkaa. On ihan eri asia ovatko nämä vaikka parturi ja 2000e, tai hitsaaja ja 4000e.
Voi vain todeta yleisesti, että uusi ala kannattaa vähintään sivuta entistä, tai työllistyminen 20v nuorempien muiden vastavalmistuneiden joukosta tulee olemaan hankalaa.
Kykeneekö käymään oman työkuvansa jonkin johtajakoulutuksen tms?