Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko "sähkö" molemminpuolista?

Vierailija
22.01.2019 |

Tulin tässä työmatkalta pää pyörällä!
Eräs saman tiimin jäsen sai sukat vipattamaan kovaa jaloissa. Olen aina ajatellut hänestä että niin sanotusti pelaa jossain ihan muussa sarjassa kuin minä. Omasta mielestäni olen ihan nätti mutta mies on... Huh :)) En uskalla tehdä mitään ainakaan toistaiseksi ettei tiivis työyhteisö kärsi, vaikka tekisi kyllä mieli... Tähän asti ei olla kovin syvällisesti juteltu mutta mies on minulle aina ollut omaksi itsekseen jotenkin erityisen ystävällinen konfliktitilanteissakin. Hän osaa olla joillekin tosi veemäinen jos asiat eivät etene hänen mielestään hyvin ja joitakin se jopa pelottaa. Muistan myös että mies tuntuu jotenkin monesti vähän minua vilkuilleen, hihii.

Reissulla oli isompi osa tiimi mutta jotenkin mies tuntui usein kulkevan minun porukassani, mikä ei ole sinänsä outoa kun töissä eniten ollaan samassa porukassa tehty töitä ja syöty lounasta yms., mutta kulki alvariinsa minun vieressäni niin lähellä että käsivarret koskettivat toisiaan vähän väliä ja keskittyi juttelemaan minulle. Juteltiin paljon, tosi paljon ja mies kertoi omasta elämästään paljon. Meillä on paljon yhteistä.

Oli eräskin hetki kun istuimme vierekkäin, tosi lähekkäin ja mies nojasi polven omaani pitkäksi aikaa kevyesti. Joutui hetkeksi liikahtamaan kauemmas ja sitten varovasti toi
jalkansa ihan samaan asentoon kiinni omaani. Jestas, kuin koko ajan olisi juossut muurahaisia siitä kosketuksesta. Mies ehti reissussa koskettaa jonkun tekosyyn nojalla minua poskelle, hiuksiin, vyötärölle... Hänen seurassaan tuntui kuin olisimme jossain omassa kuplassa jossa haluaisin vain seurata sähkön rätinää minne se ikinä vie mutten uskaltanut edetä mihinkään tuosta. Tuntui etten osaa edes katsoa häntä enää normaalisti vaan katseetkin muuttuivat mahdottomaksi hallita.

Mies on paljon ulospäinsuuntautuneempi kuin minä ja varmasti pitää tyttöjen huomiosta ja tietää kyllä olevansa komea. Onko ujo runotyttö pelimiehen saalista vai voisiko tästä tulla jotain? En tiedä osaanko töissä olla enää mitenkään normaali ja työkaveritkin ovat mahtaneet huomata jotakin. Help me, please.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla