Olen 44-vuotias leski
Miesimmeinen. Tavallisen näköinen ja tavallisessa työssä. Asun tavallisessa velattomassa rivarissa ja ajan tavallista autoa.
En ole supliikkimies mutta osaan keskustella.
Minulla on pari kaveria ja koira.
Ravintoloissa, joissa en tykkää käydä, tapaa kyllä naisia mutta kukaan ei halua oikeasti tutustua ja alkaa seurustella.
Irtoseksiä saan välillä mutta haen kyllä jotain enemmän.
Olisiko teillä naisilla neuvoja antaa?
Kommentit (19)
Hanki överi rusketus, kasvata parta ja ala puhumaan hoono soomi. Vihervassarit tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut?
Hämeessä.
Keski-ikäinen ukkeli, juna meni jo.
Vierailija kirjoitti:
No laihduta jos läski olet.
En ole läski mutta en myöskään yritä olla mikään verttiharjuniemi vai mikä se nyt on.
Haluan vain olla tavallinen mies joka elää tavallista mukavaa elämää. Eihän se jännittävää ole mutta mielestäni ihan kivaa voi silti olla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen ukkeli, juna meni jo.
Mielestäsi on ihan oikein että ap viettää seuraavat 40 vuotta yksin?
Kuinka vanha muuten olet?
Et uskokaan kuinka nopeasti olet itse nelikymmpinen.
Onko sinulla alaikäisiä lapsia huollettavana?
Vinkkinä voisin antaa saman kuin ei-leskillekin. Tee itsestäsi houkutteleva kohteesi silmissä. Elä terveellisesti, kuntoile, pidä itsestäsi huolta. Hakeudu ihmisten pariin ja liity treffisivustoille. Aloita vaikka tanssikurssi ja lähde tanssilavoille ja saat siitä muuten vaan mukavan harrastuksen itsellesi.
Mulla ois yksi naispuolinen suurinpiirtein saman ikäinen tuttu, joka etsii myös sitä oikeaa, ehkä kannattaisi mennä Tinder iin, tiedä vaikka kohtaatte siellä 😉
Olen vastaavassa tilanteessa oleva naispuolinen leski. Tosin minun tilannettani kumppanin haussa vaikeuttaa kaksi alaikäistä lasta, joiden totaaliyksinhuoltaja olen. Vaikeaa löytää aikaa mieheen tutustumiseen, kun pitäisi tehdä lapsilta salassa.
Ihmiset ovat yksin koska tuijotetaan vain ulkonäköä. Kaikki eivät voi olla jannihusseja ja verttiharjuniemiä mutta kyllä monilla ihmisillä on ihan kiva luonne.
Pitäisi kuitenkin nähdä sen verran vaivaa että kävisi edes muutamat treffit jos huomaa että toisessa ei ole mitään vikaa.
Ihan turha odottaa omalle kohdalle jotakin elokuvan rakkaustarinaa.
Kannattaa hakeutua vertaistuen pariin. Sieltä minäkin uuden kumppanin löysin. Jäin leskeksi 39-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakeutua vertaistuen pariin. Sieltä minäkin uuden kumppanin löysin. Jäin leskeksi 39-vuotiaana.
Tämä neuvo voi tosiaan olla hyvä miesleskelle, koska vertaistukiryhmissä suurin osa on naisia. Katson netin Nuoret lesket sivustolta, onko paikkakunnallasi tai lähistöllä vertaistukiryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen vastaavassa tilanteessa oleva naispuolinen leski. Tosin minun tilannettani kumppanin haussa vaikeuttaa kaksi alaikäistä lasta, joiden totaaliyksinhuoltaja olen. Vaikeaa löytää aikaa mieheen tutustumiseen, kun pitäisi tehdä lapsilta salassa.
Miksi pitää lapsilta salata että elämä jatkuu?
Kyllä heidän isänsä arvo aina säilyy vaikka löytäisitkin hyvän isäpuolen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ois yksi naispuolinen suurinpiirtein saman ikäinen tuttu, joka etsii myös sitä oikeaa, ehkä kannattaisi mennä Tinder iin, tiedä vaikka kohtaatte siellä 😉
Kaveris on kuitenkin niin nirso ettei kelpuuta ketään.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakeutua vertaistuen pariin. Sieltä minäkin uuden kumppanin löysin. Jäin leskeksi 39-vuotiaana.
Tämä neuvo voi tosiaan olla hyvä miesleskelle, koska vertaistukiryhmissä suurin osa on naisia. Katson netin Nuoret lesket sivustolta, onko paikkakunnallasi tai lähistöllä vertaistukiryhmiä.
Poika on jo 19 ja en koe tarvitsevani vertaistukea.
Haluaisin vain tutustua rauhassa ja katsoa miten asiat etenevät. En ole seksin perässä vaan kunnollisen parisuhteen. Tuntuu kuitenkin siltä että kaikki odottavat jotain rakkautta ensisilmäyksellä kohtaamista.
Olisihan sellainen hienoa mutta pidän todennäköisempänä sitä että aikaa myöten voi suhde kehittyä myöskin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vastaavassa tilanteessa oleva naispuolinen leski. Tosin minun tilannettani kumppanin haussa vaikeuttaa kaksi alaikäistä lasta, joiden totaaliyksinhuoltaja olen. Vaikeaa löytää aikaa mieheen tutustumiseen, kun pitäisi tehdä lapsilta salassa.
Miksi pitää lapsilta salata että elämä jatkuu?
Kyllä heidän isänsä arvo aina säilyy vaikka löytäisitkin hyvän isäpuolen.
Lasten ei tosiaan tarvitse tietää joka seurustelu/treffiseuralaista ennekuin juttu on vakavaa. Itse tutustutaan ensin ja rauhassa katsotaan. Surullista katsottavaa kun yh.t eivät osaa enää olla vanhempia lapsillensa vaan kertovat joka säätönsä ja lapset kasvaa siinä on/off treffimaailmassa. Surkeaa ja surullista.
Ohis
Hanki lihaksia, tatuointi ja urheiluauto.
M38