Te keillä kokemusta TODELLA PAHASTA närästyskohtauksesta (sellaisesta joka saa harkitsemaan ambulanssia...)

Mun työpaikalla työpaikalla kerran eräälle iäkkäämmälle miehelle jouduttiin soittamaan ambulanssi, kun luultiin, että oli saanut kauhean sydäninfarktin. Oli tosi tuskainen, vihreänkalpea ja ei kyennyt enää puhumaan. Hämmästys olikin suuri, kun tuli parin tunnin kuluttua taas hiljaisena takaisin työpöytänsä ääreen. Olivat sairaalassa diagnosoineet tavallista rajummat ilmavaivat.

Mulla ei Rennie hyödyttänyt mitään mutta Omeprazol auttoi paljon (ei mulla ihan noin paha närästys ollut mutta aika karsea kuitenkin)

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei Rennie hyödyttänyt mitään mutta Omeprazol auttoi paljon (ei mulla ihan noin paha närästys ollut mutta aika karsea kuitenkin)

Ja söin sitä päivittäin ennaltaehkäisevästi (lääkärin luvalla), sillä kestin loppuraskauden. Reseptillä halvempaa, suosittelen

Kuulostaa ihan sappikohtaukselta! Kannattaa pyytää Litalginia lääkäriltä, ainoa lääke yleensä joka auttaa siihen kipuun...

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Mun työpaikalla työpaikalla kerran eräälle iäkkäämmälle miehelle jouduttiin soittamaan ambulanssi, kun luultiin, että oli saanut kauhean sydäninfarktin. Oli tosi tuskainen, vihreänkalpea ja ei kyennyt enää puhumaan. Hämmästys olikin suuri, kun tuli parin tunnin kuluttua taas hiljaisena takaisin työpöytänsä ääreen. Olivat sairaalassa diagnosoineet tavallista rajummat ilmavaivat.

Mulla on käynyt myös noin.. Duunissa hirveet rintakivut ja valkosena hiestä.. Niin mulla todettiin vatsakatari ja sitä kautta hirvee närästys. Se närästys ei tullut sillä kertaa ulos vaan paine jäi rintaan muhimaan. Sairaalassa kun se leguri paineli varovasti vatsaa pyörimisliikkein, niiin aivan tajuton RRRRÖÖÖÖÖÖHHHHHHHHHH JA PRRRÖÖÖÖÖÖÖTTTT. Molemmat päät rutisi. Letku suuhun ja sain lääkkeet mukaan ja sitten tiedon että kataria on ja siinä on pilleriä lisää.

Jos pahin kipu on ylävatsassa rintojen välissä tai oikean kylkikaaren alla (josta voi säteillä esim. selkään) niin kannattaa tutkituttaa sappikivien mahdollisuus, ei mitenkään harvinaista raskauden aikana

Vasemmalla kyljellä makaaminen auttaa ainakin minua, neuvo saatu sata vuotta sitten vanhalta lastenhoitajalta Kätilöopistolla ja tällä neuvolla nukutun kaikki lapseni vauvana kun olivat kipeän oloisia.

Myös sydäninfarkti voi tuntua kovana närästyksenä.

Neuvolalääkäriltä pyydät reseptin johonkin oikeaan närästyslääkkeeseen. Rennie oli ihan turha. Soitat neuvolaan ja kysyt apua. Mun ei tarvinnut käydä ainakaan edes paikan päällä, lääkäri laittoi sähköisen reseptin ja hain apteekista suoraan tunnin päästä. Omeprazol(?) muistaakseni. Yks tabletti/ 12 tuntia, ei närästänyt enää koko raskausaikana ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Myös sydäninfarkti voi tuntua kovana närästyksenä.

Ja sappikohtaus voi vaikuttaa sydänkohtaukselta.

Kerran ostin kiertävältä kauppiaalta laatikollisen omenoita.

Niitä tulikin sitten popsittua...

Eräänä yönä heräsin puristavaan rintakipuun, tuntui, kuin ei saisi hengitettyä.

Luulin, että sain sydärin.

Oli hieman synkempi kausi menossa, niin en soittanut ambulanssia.

Ilmeisesti se oli sappikohtaus.

Rennie auttoi kyllä mulla.

Mulla noi kohtaukset ovat alkaneet makuuasennossa molemmat, eli lienee mahalaukkuun liittyvän eikä sappirakkoon. Aluksi ollut ns. tavallista närästystä ja paineen tuntua ylävatsalla keskellä, siitä makuulle mentyäni sitten levinnyt kipu koko rintakehään ja siitä myös selkään ja koko yläkroppaan, kamala kärventävä polte. Ekalla kerralla paniikissa tunnustelin että eihän kohtu kovetu ettei ookin supistuksia kun en enää hahmottanut mistä päin keskivartaloa kipu tulee. En usko olevan sappikohtauksia vaan jotain vatsalaukkuun liittyvää. Ekalla kerralla alkoi jäätelön syömisen jälkeen kun menin makuulle, toisella kerralla jogurtin syömisen jälkeen kun menin makuulle. Kävin lääkärillä joka myös oireiden perusteella epäili vatsahappoja, ei sappirakkoa. Hyvin samanlaisia oireita voi toki molemmissa olla, mutta mulla tää vaiva alkanut ihan yhtäkkiä raskauden puolvälin jälkeen, ja noita kohtauksia ennakoineet tavalliset lievät närästysoireet ja mahansisällön nousu ylöspäin.

ap

On. Joitakin vuosia sitten lukion vikalla. Ne lääkärin ja vanhempien mukaan stressistä ja masennuksesta johtuneet psykosomaattiset vatsakivut yltyivät ihan järkyttäviksi, lähdin kesken tunnin luokasta makaamaan koulun vessakopin lattialla niin kauan että pystyin kävelemään jotenkuten suorassa bussipysäkille. Kesken matkaa livahdin läheisen parkkihallin portaikkoon istumaan hetkeksi kaksinkerroin, että pystyin jatkamaan matkaa taas kohta. Siitä bussipysäkille juuri ennen bussin tuloa, ja istumaan sellaisen betonisen liikennemerkkituen päälle ajoittain eteenpäin nojaillen, ettei kukaan vaan huomaa miten tuskissani olen. Siitä bussiin, huulta purren kävelemään kotiin vielä loppumatkan ja lepäämään. Mielikuvituskivut oli refluksia.

Mulla ei tosiaan myöskään mitään sappikivien riskitekijöitä, jonka vuoksi en myöskään sappivaivoja epäile. Oon 20-vuotias ja aina ollut hoikka, kolesteroli ei korkea, suvussa ei ainakaan tiedetä että olis ollut sappivaivoja, ja mitään vastaavia oireita ei itelläkään ennen raskauden puoltaväliä oo ollut.

ap

Vierailija kirjoitti:

On. Joitakin vuosia sitten lukion vikalla. Ne lääkärin ja vanhempien mukaan stressistä ja masennuksesta johtuneet psykosomaattiset vatsakivut yltyivät ihan järkyttäviksi, lähdin kesken tunnin luokasta makaamaan koulun vessakopin lattialla niin kauan että pystyin kävelemään jotenkuten suorassa bussipysäkille. Kesken matkaa livahdin läheisen parkkihallin portaikkoon istumaan hetkeksi kaksinkerroin, että pystyin jatkamaan matkaa taas kohta. Siitä bussipysäkille juuri ennen bussin tuloa, ja istumaan sellaisen betonisen liikennemerkkituen päälle ajoittain eteenpäin nojaillen, ettei kukaan vaan huomaa miten tuskissani olen. Siitä bussiin, huulta purren kävelemään kotiin vielä loppumatkan ja lepäämään. Mielikuvituskivut oli refluksia.

Toistuiko sulla tuo ja ootko kokeillut noita käsikauppalääkkeitä että ovatko toimineet?

ap

Mulla oli kerran aivan hirviönärästys, nimenomaan raskaana ollessa, jotain raskauden puolivälissä. Rohkenin syömään punaista paprikaa salaatissa iltaruualla (vaikka tiesin, että paprika voi helposti aiheuttaa mulle närästystä) ja seuraavana aamuna oli sitten helvetti irti. En ole monta kertaa aikuisiällä itkenyt kivusta, mutta silloin itkin ja yritin löytää edes jotain hyvää asentoa. Gavisconia muistaakseni oli meilläkin, sitä otin ja muutamassa tunnissa alkoi helpottaa.

Kuulostaa tutulta. Ennen söin rennietä kuin leipää. Oikea syy närästykselle olikin allergiat omenalle ja porkkanalle. Närästys tuli vähän miten sattuu, ei suoraan syömisen jälkeen. Välillä todella tuskaista lattialla pyörimistä. Noiden syömisen lopettamalla närästystä ei ole enää ollut vuosiin.