Luotatko kumppaniisi 100%?

En. Luotan siihen että jos jossain tilanteessa meidän edut on ristiriidassa, hän ajattelee ensin itseään, kuten minäkin.

Siihen luotan, että hän pitää sanansa ja lupauksensa eikä tee selkäni takana mitään.

En luota. On osoittanut vuosien saatossa ettei ole luoton arvoinen ja ero onkin mietinnässä.

Ei kehenkään ihmiseen pidä luottaa 100%:sesti.

Vastaukset olivatkin jo täällä.

Luotan.

Luotan siihen 100% että hän on ihminen, joka on erehtyväinen.

Isoissa asioissa luotan. Luotan hänen huolehtivan lapsista, yhteisestä taloudesta ja luotan, ettei hän pitä.

Pienissä asioissa siihen hömelöpäähän en luota :) Hän myöhästelee, unohtaa puolet kauppalistan tavaroista, hukkaa tavaroitaan jne.

Luotan siihen, että puolisoni tarkoittaa hyvää. Vaikka hän ei aina toimisi kuten haluan. Pohjimmiltaan hän kuitenkin ajattelisi "isoa kokonaisuutta" päätöksiä tehdessään.

No mä luotan siihen että rakastaa 100 % eikä tietoisesti haluais ikinä loukata ja omasta mielestään yrittää suhteemme eteen.

Mutta mä luotan siihenkin että jos mulla on vaikka jalka poikki, paniikkikohtaus tai lojun katuojassa niin on turha soitella häntä hätiin, ei se vastaa puhelimeen tai jos viestillä saakin hänet kiinni niin turha odotella paikalle.

Luotan. 50 kieppeillä meillä molemmilla oli omia juttujamme, mutta yhteen palattiin ja yhdessä pysytään. Omissa osoitteissamme.

En luota eikä kyllä muidenkaan kannata sinisilmäisesti luottaa keneenkään paitsi itseensä.

No en kaikissa, mutta yleensä 100% siinä, ettei voi luottaa. Sekin on ihan hyvä.

Riittävästi. Siis siinä määrin etten usko hänen alkavan perhemurhaajaksi tms.

En. Luotin ennen ja petyin. Ei pidä olla sinisilmäinen.

En valitettavasti voi. Haluaisin mutta kumppanini ei vain ole kovinkaan luotettava. Kasvuolosuhteidensa syytä.

Tiedän että nykyinen kumppanini on pettänyt miestään aikaisemmassa aivioliitossaan, ja kieltämättä aiheuttaa pienen jännityksen enkä uskalla heittäytyä tähän suhteeseen täysillä. Menen vähän varpaillaan ja semivalmiina eroamaan, ettei kovin pahasti menisi tunteisiin.

Minun mielestäni (vähän kliseisesti) luottaa voi vaan 100%:sesti tai ollenkaan. Eli täytyy sanoa, että en luota. Luotin ennen täysin sokeasti, mutta aivan vahingossa, muutaman mutkan kautta selvisi, että vaimolleni oli käynyt työmatkani aikana eräs miesvieras. En voi käsittää, miten tämä asia on voinut jäädä kertomatta, koska kuitenkin joka ilta on soiteltu ja kerrottu päivän kuulumiset. En tiedä tarkalleen minä päivänä tämä mies on meillä käynyt, mutta mitään tästä käynnistä ei ole minulle mainittu. Se on niin outoa, että en tietenkään luota kumppanini. En yhtään. En ole voinut asiaa ottaa puheeksi, koska tietolähde paljasti sen vahingossa, enkä voi polttaa tätä ihmistä. Kumma tilanne, mutta luottamus kyllä meni.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni (vähän kliseisesti) luottaa voi vaan 100%:sesti tai ollenkaan. Eli täytyy sanoa, että en luota. Luotin ennen täysin sokeasti, mutta aivan vahingossa, muutaman mutkan kautta selvisi, että vaimolleni oli käynyt työmatkani aikana eräs miesvieras. En voi käsittää, miten tämä asia on voinut jäädä kertomatta, koska kuitenkin joka ilta on soiteltu ja kerrottu päivän kuulumiset. En tiedä tarkalleen minä päivänä tämä mies on meillä käynyt, mutta mitään tästä käynnistä ei ole minulle mainittu. Se on niin outoa, että en tietenkään luota kumppanini. En yhtään. En ole voinut asiaa ottaa puheeksi, koska tietolähde paljasti sen vahingossa, enkä voi polttaa tätä ihmistä. Kumma tilanne, mutta luottamus kyllä meni.

Herranen aika.. sinäkinhän tässä salailet. Entä jos kysyisit? En mäkään tilitä miehelleni jos esim. veli, sukulainen tai huoltomies kävisi.

Luotan, mieheni on sanoillaan ja teoillaan näyttänyt luottamuksen on arvoinen ja mieheni luottaa minuun...

Ja kerromme rehellisesti mitä ajattelemme, jopa kipeämmät asiat mitkä vaivaavat mieltämme toisillemme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni (vähän kliseisesti) luottaa voi vaan 100%:sesti tai ollenkaan. Eli täytyy sanoa, että en luota. Luotin ennen täysin sokeasti, mutta aivan vahingossa, muutaman mutkan kautta selvisi, että vaimolleni oli käynyt työmatkani aikana eräs miesvieras. En voi käsittää, miten tämä asia on voinut jäädä kertomatta, koska kuitenkin joka ilta on soiteltu ja kerrottu päivän kuulumiset. En tiedä tarkalleen minä päivänä tämä mies on meillä käynyt, mutta mitään tästä käynnistä ei ole minulle mainittu. Se on niin outoa, että en tietenkään luota kumppanini. En yhtään. En ole voinut asiaa ottaa puheeksi, koska tietolähde paljasti sen vahingossa, enkä voi polttaa tätä ihmistä. Kumma tilanne, mutta luottamus kyllä meni.

Herranen aika.. sinäkinhän tässä salailet. Entä jos kysyisit? En mäkään tilitä miehelleni jos esim. veli, sukulainen tai huoltomies kävisi.

Niinpä. Tilanne on vähän kumma, tiedän. Tämä ei tietenkään ollut mikään huoltomies, en minä nyt mikään hullu ole. Tai edes mustasukkainen. Joku kaveri vaimon menneisyydestä, en ole koskaan tavannut, mutta tiedän nimeltä ja vaimokin joskus tästä miehestä jotain maininnut. En tosiaan voi laittaa minulle asian lipsauttanutta henkilöä hankalaan tilanteeseen, mutta kysyin kyllä kauttarantain, että ette tekään sitten ole kaverisi kanssa nähneet vuosiin, johon vaimo totesi, että ei niin ollakaan. Kyseinen mies on kuitenkin käynnyt meillä poissaollessani ainakin kahdesti. Eikä näistä käynneistä ole vuosia.