Luotatko kumppaniisi 100%?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni (vähän kliseisesti) luottaa voi vaan 100%:sesti tai ollenkaan. Eli täytyy sanoa, että en luota. Luotin ennen täysin sokeasti, mutta aivan vahingossa, muutaman mutkan kautta selvisi, että vaimolleni oli käynyt työmatkani aikana eräs miesvieras. En voi käsittää, miten tämä asia on voinut jäädä kertomatta, koska kuitenkin joka ilta on soiteltu ja kerrottu päivän kuulumiset. En tiedä tarkalleen minä päivänä tämä mies on meillä käynyt, mutta mitään tästä käynnistä ei ole minulle mainittu. Se on niin outoa, että en tietenkään luota kumppanini. En yhtään. En ole voinut asiaa ottaa puheeksi, koska tietolähde paljasti sen vahingossa, enkä voi polttaa tätä ihmistä. Kumma tilanne, mutta luottamus kyllä meni.

Herranen aika.. sinäkinhän tässä salailet. Entä jos kysyisit? En mäkään tilitä miehelleni jos esim. veli, sukulainen tai huoltomies kävisi.

Niinpä. Tilanne on vähän kumma, tiedän. Tämä ei tietenkään ollut mikään huoltomies, en minä nyt mikään hullu ole. Tai edes mustasukkainen. Joku kaveri vaimon menneisyydestä, en ole koskaan tavannut, mutta tiedän nimeltä ja vaimokin joskus tästä miehestä jotain maininnut. En tosiaan voi laittaa minulle asian lipsauttanutta henkilöä hankalaan tilanteeseen, mutta kysyin kyllä kauttarantain, että ette tekään sitten ole kaverisi kanssa nähneet vuosiin, johon vaimo totesi, että ei niin ollakaan. Kyseinen mies on kuitenkin käynnyt meillä poissaollessani ainakin kahdesti. Eikä näistä käynneistä ole vuosia.

En ole tuo kysyjä, mutta olen utelias miksi et ota kissaa pöydälle ja kysy vaimoltasi miksi ei ole rehellinen?

Et kiertele tai kaartele, sillä et saa suoraa vastausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni (vähän kliseisesti) luottaa voi vaan 100%:sesti tai ollenkaan. Eli täytyy sanoa, että en luota. Luotin ennen täysin sokeasti, mutta aivan vahingossa, muutaman mutkan kautta selvisi, että vaimolleni oli käynyt työmatkani aikana eräs miesvieras. En voi käsittää, miten tämä asia on voinut jäädä kertomatta, koska kuitenkin joka ilta on soiteltu ja kerrottu päivän kuulumiset. En tiedä tarkalleen minä päivänä tämä mies on meillä käynyt, mutta mitään tästä käynnistä ei ole minulle mainittu. Se on niin outoa, että en tietenkään luota kumppanini. En yhtään. En ole voinut asiaa ottaa puheeksi, koska tietolähde paljasti sen vahingossa, enkä voi polttaa tätä ihmistä. Kumma tilanne, mutta luottamus kyllä meni.

Herranen aika.. sinäkinhän tässä salailet. Entä jos kysyisit? En mäkään tilitä miehelleni jos esim. veli, sukulainen tai huoltomies kävisi.

Niinpä. Tilanne on vähän kumma, tiedän. Tämä ei tietenkään ollut mikään huoltomies, en minä nyt mikään hullu ole. Tai edes mustasukkainen. Joku kaveri vaimon menneisyydestä, en ole koskaan tavannut, mutta tiedän nimeltä ja vaimokin joskus tästä miehestä jotain maininnut. En tosiaan voi laittaa minulle asian lipsauttanutta henkilöä hankalaan tilanteeseen, mutta kysyin kyllä kauttarantain, että ette tekään sitten ole kaverisi kanssa nähneet vuosiin, johon vaimo totesi, että ei niin ollakaan. Kyseinen mies on kuitenkin käynnyt meillä poissaollessani ainakin kahdesti. Eikä näistä käynneistä ole vuosia.

Vaimosi toimii kummallisesti. Kyllä sun pitää kysyä. Ethän sä ketään laita hankalaan asemaan, koska eihän se henkilö joka sen kertoi ajatellut että sä et tiedä ja sen pitäisi olla salaisuus? Ja jos taas ajatteli että sen pitää olla salaisuus ja lipsautti, niin sellainen ei ansaitse suojelua, päinvastoin !

Luotan. Siinä vaiheessa kun en enää luota, suhde päättyy. Yksiselitteistä. Säännöt parisuhteelle on käyty kauan sitten läpi ja kummallekin on selvää, mitä parisuhteelta odotetaan ja vaaditaan.

miten se olikaan se dna-testi isyydestä ja luottamus ,toisessa ketjussa miehet leimattiin samantien paholaisiksi kun ei luota ..

Mutta sehän on tottakai tietenkin ihan eri juttu.

En luota edes itseeni 100% saati keneenkään muuhun. Eikä se minua häiritse, kuuluu ihmisyyteen se että keneenkään ei voi täysin luottaa, ihmiset on ailahtelevaisia, varsinkin suuttuessaan.

Luotan 100 %, ja hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi 34 yhteisen vuoden aikana.

En koskaan voi luottaa kehenkään 100%. Ihmiset ovat erehtyväisiä. Ja olen aikanaan luottanut ja pettynyt karvaasti.

Nykyinen tilanne on parempi. Ymmärrän realiteetit, tiedän että selviän mistä vain ja pärjään kyllä. Takertumiselle ei ole syytä. Luotan että mieheni ei tahallaan satuttaisi minua mutta joskus ihminen voi satuttaa tyhmyyttään ja joskus voi vaikkapa rakastua toiseen eikä sille mahda mitään. Luotan siihen että mieheni melko pian sen minulle kuitenkin kertoisi koska tästä on puhuttu ja olemme kumpikin täyspäisiä, omilla jaloillamme seisovia ihmisiä ja pelätä kertoa ei tarvitse.

Luotan siihen että hän tekisi kaikkensa puolestani mutta en voi koskaan ikinä luottaa 100%. Täytyy ymmärtää että kukaan ei ikinä tiedä varmaksi tulevaisuutta.