Onko täällä muita jotka tyytyvät siihen mitä saavat?

Ei tuolla lailla. Mulla on kyllä tavoitteita ja haluja. Mutta en muserru, vaikken niitä saisi. Jos tavoitellessani niitä saan jotain lähtötilannetta parempaa, niin olen siihen tyytyväinen. Tavoitteista ei kannata tehdä itselleen pakkomiellettä tai vankilaa, vaan johtotähti jota seurata. Se näyttää oikean suunnan, vaikkei sitä koskaan saavuttaa voisikaan. 

Minä. Yritän myös olla tyytyväinen koska minulla oikeasti on varsin hyvä elämä. Työ, terveys, puoliso jne.

Ajattelen asian näin. Koska en koskaan voi oll täysin onnellinen, hyväksyn tämän mitä on.

Olen nron 2 linjoilla. Tyydyn siihen mitä saan, ja siksi olen aina onnellinen, mutta tavoitteeni ovat korkealla.

Minäkin olen tyytyjä. En ole koskaan varsinaisesti haaveillut mistään. Olen tosin tarttunut tilaisuuksiin, kun sellaisia on tullut eteen, mutta en ole tilaisuuksia erityisemmin etsinyt enkä ajatellut, että jonkin asian pitäisi johtaa johonkin toiseen asiaan. Olen aika hetkessä eläjä.

Minusta tuli tyytyjä kun ymmärsin ettei maailmassa voi saada kaikkea mitä haluaan. En koskaan saanut, enkä koskaan kokenut onnistumisen tunnetta. Nykyään olen vain kiitollinen siitä mitä minulla on ja tyydyn vain siihen. En enää yritä tavoitella mahdotonta ja turhaa sillä se ajanhukkaa. Olen myös kiitollinen siksi, että jollain muulla asiat voivat olla vielä minua huonommin ja niin todennäjöisesti onkin. Minulla on sentään katto ja rahaa ostaa ruokaa, vaikka monet muut asiat puuttuvat elämästäni. Olen silti siitä kiitollinen.

Ap

En tyydy mutta mulla onkin hirveä elämä. Olisin varmaan tyytyväinen normaaliin.

”Sinulle ei anneta hyvää elämää tai huonoa elämää. Sinulle annetaan elämä ja on itsestäsi kiinni millainen siitä tulee.”

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla lailla. Mulla on kyllä tavoitteita ja haluja. Mutta en muserru, vaikken niitä saisi. Jos tavoitellessani niitä saan jotain lähtötilannetta parempaa, niin olen siihen tyytyväinen. Tavoitteista ei kannata tehdä itselleen pakkomiellettä tai vankilaa, vaan johtotähti jota seurata. Se näyttää oikean suunnan, vaikkei sitä koskaan saavuttaa voisikaan. 

Miksi nähdä turhaa vaivaa ja tavoitella turhaan sellaista mitä ei voi tavoittaa? Miksi et vain voi tyytyä siihen mitä sinulla jo on ja olla siitä kiitollinen?

Ap

Vierailija kirjoitti:

”Sinulle ei anneta hyvää elämää tai huonoa elämää. Sinulle annetaan elämä ja on itsestäsi kiinni millainen siitä tulee.”

Mistä lainaus on? Tuo on aivan P-puhetta. Onnellisuus ja tyytyväisyys on paljon sidonnainen olosuhteisiin.

Yleensä on vielä siinä asemassa, että voi tehdä jotain muiden hyväksi. Vaikka parikymppiä kuussa katulasten elämän auttamiseksi alkuun (kummityö). Unelmia sielläkin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli tyytyjä kun ymmärsin ettei maailmassa voi saada kaikkea mitä haluaan. En koskaan saanut, enkä koskaan kokenut onnistumisen tunnetta. Nykyään olen vain kiitollinen siitä mitä minulla on ja tyydyn vain siihen. En enää yritä tavoitella mahdotonta ja turhaa sillä se ajanhukkaa. Olen myös kiitollinen siksi, että jollain muulla asiat voivat olla vielä minua huonommin ja niin todennäjöisesti onkin. Minulla on sentään katto ja rahaa ostaa ruokaa, vaikka monet muut asiat puuttuvat elämästäni. Olen silti siitä kiitollinen.

Ap

Hienoa, tyylisi on oikea tapa elää ja sitäpaitsi raamatullinen.

Vierailija kirjoitti:

”Sinulle ei anneta hyvää elämää tai huonoa elämää. Sinulle annetaan elämä ja on itsestäsi kiinni millainen siitä tulee.”

Ota elämä vastaan sellaisena kuin sen saat, tyydy siihen mitä saat ja ole siitä kiitollinen. Ei muuta. Elämä antaa ja elämä ottaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Yleensä on vielä siinä asemassa, että voi tehdä jotain muiden hyväksi. Vaikka parikymppiä kuussa katulasten elämän auttamiseksi alkuun (kummityö). Unelmia sielläkin.

Turhia unelmia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Sinulle ei anneta hyvää elämää tai huonoa elämää. Sinulle annetaan elämä ja on itsestäsi kiinni millainen siitä tulee.”

Mistä lainaus on? Tuo on aivan P-puhetta. Onnellisuus ja tyytyväisyys on paljon sidonnainen olosuhteisiin.

Onnelliseksi tulee siitä että on kiitollinen siitä mitä on ja mitä on saanut.

Ap

Kyllä. Kiitollisuus on paljon luotettavampi tie onneen kuin jatkuva tavoittelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuolla lailla. Mulla on kyllä tavoitteita ja haluja. Mutta en muserru, vaikken niitä saisi. Jos tavoitellessani niitä saan jotain lähtötilannetta parempaa, niin olen siihen tyytyväinen. Tavoitteista ei kannata tehdä itselleen pakkomiellettä tai vankilaa, vaan johtotähti jota seurata. Se näyttää oikean suunnan, vaikkei sitä koskaan saavuttaa voisikaan. 

Miksi nähdä turhaa vaivaa ja tavoitella turhaan sellaista mitä ei voi tavoittaa? Miksi et vain voi tyytyä siihen mitä sinulla jo on ja olla siitä kiitollinen?

Ap

Joku tarvitsee elämäänsä tavoitteita, että se elämä olisi mielekästä.

Stimulaatiot eri ihmisillä eri.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä on vielä siinä asemassa, että voi tehdä jotain muiden hyväksi. Vaikka parikymppiä kuussa katulasten elämän auttamiseksi alkuun (kummityö). Unelmia sielläkin.

Lapsille juu...

Tai toimarin mersuun ja matkoihin.

Imho

Entä onko täällä kiitollisia ihmisiä?

Minua ei kiinnosta olla onnellinen. Minä saan siitä parempaan pyrkimisestä ja ponnistelusta tyydytyksen. Tyytyminen olisi minun silmissäni paikallaan lillumista ja avuttomuutta. En minä tätä muille ole tyrkyttämässä, kukin tyylillään.

Ei ole.