LISTATAANPA LAJIT JOITA LAPSEN EI KANNATA HARRASTAA? (Ja perustelut)

Lapsen on parasta istua pehmustetulla tuolilla, jalat ja kädet ristissä, kypärä päässä.

Paksu matto lattialla.

Luulisi säilyvän vammoitta täysi-ikäisyyteen saakka.

Baletti; varma tapa sairastuttaa lapsesi syömishäiriöön

En keksi yhtään lajia mitä ei kannattaisi vähintään kokeilla.

Vältä näitä lajeja: kirjoitti:

Jääkiekko

- nuuskaa käyttävien koulussa heikommin menestyvien puuhaa

- väkivalta on kiinteä osa jääkiekkoa

- jääkiekkoa harrastavan nuoren pitää vetää "pahan pojan roolia"

- pieni piiri päättää, että kalliit varusteet uusitaan vuosittain ja pitää ostaa tuttavan kaupasta

- vanhemmat agressiivisia ja äänekkäitä

- maksut nousevat jatkuvasti, koska "vanhemmat ovat toivoneet parempaa valmentajaa" (kukaan ei koskaan tiedä ketään joka vanhemmista näin olisi vaatinut)

Jalkapallo

- laji vie koko perheen viikonloppuisin myymään wc-paperia ja keksejä, rahan tarve on ehtymätön

- turnausmatkoja on paljon ja ne ovat kalliita, koska valmentajat haluavat päästä kylpylähotelliin lojumaan altaisiin toisten valmentajien kanssa

- näyttely on tehnyt jalkapallosta ihan pellepuuhaa.

Uinti

- varsinkin tytöillä on suuri riski joutua metoo-kohun keskipisteeksi

Hiihto

- varmasti maailman paras tapa saada astma, jos sellaista ei vielä ole

Voimistelu ja taitoluistelu

- oman urheilu-uran aikaisesta kovasta kohtelusta katkeroituneet valmentaja-akat pistävät vahingon kiertämään ja rääkkäävät lapsia ja nuoria sadistisesti

- joko nouset maailman huipulle (todennäköisyys äärimmäisen pieni) tai itsetuntosi murskaantuu loppuelämäksi.

Ratsastus. Riski vakaviin tapaturmiin korkea, vie myös hyvässä lykyssä kaiken ajan, mikäli lapsi alkaa pyöriä tallilla hoitamassa hevosia. Ja helvetin kallista.

Mielestäni ei kannata elää siinä pelossa, että lapselle sattuu jotain. Eikös se sanonta niin mene, että tekevälle sattuu? Minun mielipide on, että kannattaa antaa lapsen valita, mitä haluaa harrastaa (tai antaa lapsen tehdä lista, jos valitsemansa harrastus on kallis eikä sitä voi toteuttaa). Valitsee sitten listasta mieleisimmän ja sopivimman. Tämä on vain oma mielipiteeni.

Esimerkiksi jääkiekko: olet aivan oikeassa, että varusteet ovat kalliit, mutta jos pelimatkoja tulee, olisiko mahdollista neuvotella niistä valmentajan kanssa, jos ei kustannussyistä pääse matkalle mukaan?

Tennistä kannattaa harrastaa. Ei ole pakollisia kisamatkoja eikä mutakakunleipomissulkeisia. Vanhemmat maksaa ja vie niihin kisoihin, mihin vie.

Tanssia voi muutakin kuin balettia. Kaikissa tanssilajeissa ei se kehonkuva ole niin armoton.

Mutta joo, samat mielikuvat jääkiekosta, jalkapallosta ja baletista on minullakin. Serkku harrasti aikoinaan jääkiekkoa, pari ystävää balettia, yksi serkku telinevoimistelua ja kaverin lapset nyt jalkapalloa. Kun kuuntelee niitä juttuja, mitä nämä ihmiset lajeistaan kertovat, niin juuri apn kertomat käsitykset niistä saa.

Jääkiekkoilijat ovat poikkeuksetta pellejä. Se on ainoa laji, johon en lastani suostuisi laittamaan.

Temnisharrastuksen pilasi meillä harrastuskaverin isä joka silmä kovana seurasi kaikkia treenejä ja kovaäänisesti kommentoi kentän laidalta aivan kaikkea. Valmentaja ei tähän rohjennut puuttua, ilmeisesti koska kyseinen isä pyöri paljon hallilla jonkinlaisena apuvalmentajana.

Jääkiekossa aivovammariski. Baletti, taitoluistelu, telinevoimistelu: syömishäiriön riski.

Vierailija kirjoitti:

Jääkiekkoilijat ovat poikkeuksetta pellejä. Se on ainoa laji, johon en lastani suostuisi laittamaan.

Aika useat tosi varakkaita "pellejä"

Vierailija kirjoitti:

Baletti; varma tapa sairastuttaa lapsesi syömishäiriöön

Totta. Minulla on 4 ystävää, jotka harrastivat balettia vuosia. Kaikki joutuivat teini-ikäisinä syömishäiriön takia hoitoon.

Jopa on taas yleistystä ja mielikuvia.

Ratsastuksesta huono kokemus, rahat kelpasivat mutta opetus oli heikonlaista. Talli oli meillä päin tunnettu erityisratsastuksen tarjoamisesta ja tavalliset lapset eivät sitten niin kiinnostaneetkaan muuta kuin rahastusmielessä. Lisäksi tallitouhuissa tiukka nokkimisjärjestys, isommat tytöt yrittivät pomottaa pienempiä sen minkä ehtivät.

Ei mikään hyvänmielen harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jääkiekkoilijat ovat poikkeuksetta pellejä. Se on ainoa laji, johon en lastani suostuisi laittamaan.

Aika useat tosi varakkaita "pellejä"

Mutta pellejä silti. Ei se pinkan paksuus pelasta pöljyydeltä.

Sitä paitsi ehkä 1:500 kiekon harrastajaa tienaa sillä edes jotain joskus. Jättää 499 persaukista pelleä. Huono suhde.

Ei kannata yleistää, typerän kuuloisia nämä kaikki jääkiekkoilijat sitä- ja kaikki tanssijat-tätä- jutut.

-Cheerleading

Ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan niin takapajunen tyttöjen seksualisointi.

Täytyy ihmetellä amerikkalaisten järjenjuoksua tässä(kin) kohtaa, siellä kun "kiltit tytöt" ja yleensä hyvin konservatiiviset ja uskovaiset tätä pornoilua harrastavat, ja vanhemmat ovat vielä ylpeitä haaroja levittelevistä meikatuista kasvateistaan. Huhheijaa.

Menee samaan kategoriaan lapsimisseilyn kanssa. Kohta kai sekin paskailmiö pitää tänne raahata pedareiden iloksi.

Kilpatanssi vie rahat ja ajan, siskoni perheessä tätä harrastettiin kolmen lapsen voimin odottaen että tie tähtiin aukeaa. Hirveä rahanmeno uusine pukuineen, kisamatkoineen, yksityistunteineen jne., illat ja viikonloput lasten kuskaamista.

Purjehdus. Pelkkä väline maksaa 2 000 - 20 000 euroa. Ja se on vasta alku kuluille: tämän jälkeen pitää hankkia isompi auto, kisat voivat olla Tanskassa ja kukin kulkee sinne itse oman paatin kanssa jne... kustannusten luettelo on loputon, ja mikään, siis mikään ei maksa alle viittäsataa, paitsi yksittäinen köydenpätkä. Sen voi saada muutamalla kympillä.

Kaverit siinä lajissa ovat todellisuudelle vieraita rikkaiden perheiden pellepoikia.

Rannalla keekoilevat vanhemmat ovat yhtä vieraantuneita ja työelämän mulkuiksi koulimia.

Jos siinä nyt jotakin hyvää on, niin laji on verrattain turvallinen ja purjehtiminen sinällään mahdottoman mukavaa.

Tankotanssi. Pitääkö edes perustella.

Tätäkin on jo tyttölapsille tarjolla Suomessa, uskomatonta mutta totta.

Mitään mainituista minulla ei olisi varaa tarjota lapsille kilpailumielessä, eikä oikein muutenkaan. Ei siis tarvitse miettiä syvällisemmin. Siihen en osaa ottaa kantaa, voisiko heillä olla lahjoja tai innostusta johonkin. Raha näissä ratkaisee.