LISTATAANPA LAJIT JOITA LAPSEN EI KANNATA HARRASTAA? (Ja perustelut)
Jääkiekko
- nuuskaa käyttävien koulussa heikommin menestyvien puuhaa
- väkivalta on kiinteä osa jääkiekkoa
- jääkiekkoa harrastavan nuoren pitää vetää "pahan pojan roolia"
- pieni piiri päättää, että kalliit varusteet uusitaan vuosittain ja pitää ostaa tuttavan kaupasta
- vanhemmat agressiivisia ja äänekkäitä
- maksut nousevat jatkuvasti, koska "vanhemmat ovat toivoneet parempaa valmentajaa" (kukaan ei koskaan tiedä ketään joka vanhemmista näin olisi vaatinut)
Jalkapallo
- laji vie koko perheen viikonloppuisin myymään wc-paperia ja keksejä, rahan tarve on ehtymätön
- turnausmatkoja on paljon ja ne ovat kalliita, koska valmentajat haluavat päästä kylpylähotelliin lojumaan altaisiin toisten valmentajien kanssa
- näyttely on tehnyt jalkapallosta ihan pellepuuhaa.
Uinti
- varsinkin tytöillä on suuri riski joutua metoo-kohun keskipisteeksi
Hiihto
- varmasti maailman paras tapa saada astma, jos sellaista ei vielä ole
Voimistelu ja taitoluistelu
- oman urheilu-uran aikaisesta kovasta kohtelusta katkeroituneet valmentaja-akat pistävät vahingon kiertämään ja rääkkäävät lapsia ja nuoria sadistisesti
- joko nouset maailman huipulle (todennäköisyys äärimmäisen pieni) tai itsetuntosi murskaantuu loppuelämäksi.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Tankotanssi. Pitääkö edes perustella.
Tätäkin on jo tyttölapsille tarjolla Suomessa, uskomatonta mutta totta.
Balettitanssijoilla oli aikoinaam huono maine eikä hyvien perheiden tyttäristä mitään balleriinoja tullut. Samalla tavalla voi olettaa, että 100 vuoden päästä tankotanssi on arvostettu taidemuoto eikä kaltaisesi tavallinen tallaaja muista sen alkuperää.
Vierailija kirjoitti:
Purjehdus. Pelkkä väline maksaa 2 000 - 20 000 euroa. Ja se on vasta alku kuluille: tämän jälkeen pitää hankkia isompi auto, kisat voivat olla Tanskassa ja kukin kulkee sinne itse oman paatin kanssa jne... kustannusten luettelo on loputon, ja mikään, siis mikään ei maksa alle viittäsataa, paitsi yksittäinen köydenpätkä. Sen voi saada muutamalla kympillä.
Kaverit siinä lajissa ovat todellisuudelle vieraita rikkaiden perheiden pellepoikia.
Rannalla keekoilevat vanhemmat ovat yhtä vieraantuneita ja työelämän mulkuiksi koulimia.
Jos siinä nyt jotakin hyvää on, niin laji on verrattain turvallinen ja purjehtiminen sinällään mahdottoman mukavaa.
Voihan purhehdusta harrastaa esim partiossa. Ei tarvitse omaa venettä ja kustannukset kohtuulliset. Ei aina tarvitse kilpailla.
Viulunsoitto.
Ellei lapsi ole erityisen lahjakas, ei viulutunneista kostu mitään. Mikäli on lahjakas ja saa soitosta itselleen peräti ammatin, joutuu lopun ikäänsä kärsimään viulun järkyttävästä ergonomiasta.
Vierailija kirjoitti:
Tankotanssi. Pitääkö edes perustella.
Tätäkin on jo tyttölapsille tarjolla Suomessa, uskomatonta mutta totta.
Ja pojille myös. Tuttu poika harrastaa ja on kyllä huikean taitava.
Ja huom! On kyse eri asiasta kuin seksiluolien tankotanssissa.
Telinevoimistelu. Itse harrastin nuorena ja sai kyllä hyvän liikkuvuuden, mutta selkä hajosi. Lisäksi isot loukkaantumisen riskit ja syömishäiriön riski. Tiedän kolme henkilöä, jotka saanut selkäydinvamman voimistelusta.
Kaikki joka alkaa sanalla ”Kilpa-”.
Alakouluikäinen kummityttöni harrastaa kilpavoimistelua ja on jo useamman vuoden kärsinyt rasitusmurtumista ja loukkaantumisista. Vanhempien mielestä ok, täytyy kuulemma treenata kovaa jos aikoo menestyä. Kuulosti hirveältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purjehdus. Pelkkä väline maksaa 2 000 - 20 000 euroa. Ja se on vasta alku kuluille: tämän jälkeen pitää hankkia isompi auto, kisat voivat olla Tanskassa ja kukin kulkee sinne itse oman paatin kanssa jne... kustannusten luettelo on loputon, ja mikään, siis mikään ei maksa alle viittäsataa, paitsi yksittäinen köydenpätkä. Sen voi saada muutamalla kympillä.
Kaverit siinä lajissa ovat todellisuudelle vieraita rikkaiden perheiden pellepoikia.
Rannalla keekoilevat vanhemmat ovat yhtä vieraantuneita ja työelämän mulkuiksi koulimia.
Jos siinä nyt jotakin hyvää on, niin laji on verrattain turvallinen ja purjehtiminen sinällään mahdottoman mukavaa.
Voihan purhehdusta harrastaa esim partiossa. Ei tarvitse omaa venettä ja kustannukset kohtuulliset. Ei aina tarvitse kilpailla.
Ei nyt puhuta samasta asiasta.
Kaikki ääriliikeratoja vaativat lajit: baletti, voimistelut, cheer, taitoluisyelu, akrobatia. Kroppa rikki jo nuorilla.
Vierailija kirjoitti:
Jääkiekkoilijat ovat poikkeuksetta pellejä. Se on ainoa laji, johon en lastani suostuisi laittamaan.
Itse vanhana jääkiekkoilijana on huvittavaa selailla näitä kommentteja kun feminismissä uppopaistetut suvaitsevaiset kategorioivat itseään keskimääräisesti älykkäämpi henkilöitä vain saadakseen edes pienen oman hyvän tunteen.
Olenko poikkeuksetta pelle kun työskentelen suuressa kansainvälisessä avustusjärjestössä korkeassa asemassa hyvällä koulutuksella ulkomaisista yliopistoista ja vapaa-aikanani huolehdin vähäosaisista perheistä ajallisesti ja taloudellisesti?
Jalkapalloa ei kannata ainakaan aloittaa jos mielii joskus lapsen lapsia saada, siinä on semmoista touhua
Kaikki missä kilpaillaan muita vastaan. Muuten harrastusket on tärkeitä, koska ne opettavat yhteistyötaitoja, kordinaatiokykyä ja etenkin liikuntaharrastukset voivat pitää liikunnallisuutta yllä myös myöhemmällä iällä
Vierailija kirjoitti:
Tankotanssi. Pitääkö edes perustella.
Tätäkin on jo tyttölapsille tarjolla Suomessa, uskomatonta mutta totta.
Pois sieltä strippiluolista jos kuvittelet että sellaista tankotanssin opetus on. Huikeaa voimaa vaativaa voimistelua, arvostan jokaista tyttöä ja poikaa joka tätä pystyy harrastamaan.
Minä harrastin, pienellä paikkakunnalla mutta kuitenkin tosissaan, sekä kilpavoimistelua että balettia.
Meidän joukkueessa oli todella urheilullisia ja sitten niitä, joiden vartalomalli vain oli pyöre. Jopa valmentajamme, vaikka urheilu aivan mielettömästi, oli pyöreä. Joukkueeni oli nuoruudessa aivan valtava voimavara ja tuki. Valmentajat kuin isosiskoja. Jatkoin myös itse valmentajaksi myöhemmin. Ainuttakaan huonoa muistoa ei ole, koskaan ei kenenkään painoa arvosteltu. Kilpailimme ja niihin meni jonkun verran rahaa. Kuitenkin hyvässä hengessä ja kukaan ei jäänyt ulkopuolelle rahan puutteen vuoksi. Suosittelen!
Baletissa sama juttu. Opettaja kertoi miten häntä oli lapsena ja nuorena nälvitty painosta eikä halunnut meille samaa. Ihana ja kannustava nainen!
Terveisiä vaan Rauman Naisvoimistelijoille ja Turun baletille!
Hyvä ketju. Jääkiekosta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta lasten kavereiden ja omien oppilaiden kautta sanoisin, että osa ketjun ennakkoluuloista pitää paikkansa. Opetan yläkoulussa, ja pakko myöntää, että sinne asti jatkaneet lätkänpelaajat ovat juuri näitä röyhkeitä tyyppejä, joille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista fyysistä kahnausta myös koulussa. Lätkä menee ehdottomasti koulun edelle, ja vanhemmilla on myös sitä asennetta, että kun Jesse pelaa sm-tasolla, koulussa pompitaan Jessen ehdoilla. Tytöt kyllä tykkää näistä lätkänpelaajista jo peruskoulussa, ehdottomasti misseimmät tytöt pörrää ympärillä.
Oma lapsi harrasti vajaan vuoden jalkapalloa, mutta onneksi ei halunnut pidempään. Joukkueessa oli valtava määrä lapsia (junnuilta rahat seuralle minimipanostuksella). Järkevimmät valmentajat puuhasivat vain joukkueen parhaiden kanssa, ja loput potkivat palloa jonkun isän tai äidin johdolla. Harjoitusvuorot vaihtelivat aivan holtittomasti, eli jo 6-vuotiaan harrastus olisi sanellut koko perheen vapaa-ajan.
Cheerleading on osoittautunut tosi kivaksi lajiksi. Ok, isommilla tytöillä on minihameet ja mikroshortsit, mutta kyllä niukkoja pukuja on muissakin lajeissa. Lajissa oppii tosi paljon kaikenlaista, ja ainakin harrastustasolla kehonkuva on aika salliva. Monenkokoisia harrastajia näkyy kentällä. Tätä voin suositella muillekin, jos jostakin "jumpasta" tykkää. Varmasti rennompaa kuin vaikka joukkuevoimistelu tai mitä näitä onkaan. Eikä maksa paljon ainakaan täällä maalla.
Partiostakaan ei ole pahaa sanottavaa, mutta se on kyllä puppua, että luonnossa liikkuminen on halpa harrastus. Retkeily on kamalaa välineurheilua, ja retkikamat maksaa sikana. Jos vaikka yöretkillä meinaa käydä, pitää olla rinkkaa, telttaa, pakkasen kestäviä makuupusseja, vedenkestäviä kenkiä ja vaatteita...
Ihan mikä tahansa laji, jossa vanhemmat joutuvat tekemään jumalattomasti työtä mahdollistaakseen lapsen harrastuksen. Lapsi harrastaa, minä en halua harrastaa lapseni harrastusta.
Ja by the way... mihin helvettiin harrastuksessa tarvitaan valmentajaa??
Jääkiekosta vielä, jotenkin kuvaavaa, että espoolainen lätkäjunnujen pomo oli se, joka tappeli linnan juhlissa :D Ei ainakaan mitenkään hälvennä näitä harrastukseen liittyviä ennakkoluujoja.
Kirjan lukeminen.
- Saattaa lukea liian pelottavan kirjan joten jää traumoja.
- Saattaa nukahtaa lukiessa ja kirja putoaa päähän. Loukkaantumisriski.
Vierailija kirjoitti:
Minä harrastin, pienellä paikkakunnalla mutta kuitenkin tosissaan, sekä kilpavoimistelua että balettia.
Meidän joukkueessa oli todella urheilullisia ja sitten niitä, joiden vartalomalli vain oli pyöre. Jopa valmentajamme, vaikka urheilu aivan mielettömästi, oli pyöreä. Joukkueeni oli nuoruudessa aivan valtava voimavara ja tuki. Valmentajat kuin isosiskoja. Jatkoin myös itse valmentajaksi myöhemmin. Ainuttakaan huonoa muistoa ei ole, koskaan ei kenenkään painoa arvosteltu. Kilpailimme ja niihin meni jonkun verran rahaa. Kuitenkin hyvässä hengessä ja kukaan ei jäänyt ulkopuolelle rahan puutteen vuoksi. Suosittelen!
Baletissa sama juttu. Opettaja kertoi miten häntä oli lapsena ja nuorena nälvitty painosta eikä halunnut meille samaa. Ihana ja kannustava nainen!
Terveisiä vaan Rauman Naisvoimistelijoille ja Turun baletille![/
Turun baletti kuulostaa mielenkiintoiselta harrastusporukalta.
Perhetuttujen pojat pelasivat jalkapalloa ja voi sitä työmäärää mikä vanhemmilla oli varainkeruussa, eivät kyllä koskaan valittaneet.
Hienosti ovat kyllä pojat pärjänneet, jalkapallosta tuli ammatti molemmille.
Sukulaiseni pelaa NHL:ssä. Vaati kyllä aikoinaan sekä vanhempien että isovanhempien kaiken panostuksen. Ei sillä, joukkuekavereiden vanhemmat panosti samalla tavalla. Kukaan muu ei päätynyt NHL:ään.