Lue keskustelun säännöt.
Meillä taitaa kummitella!
02.01.2019 |
Tultiin hetki sitten kotiin ja nähtiin miehen kanssa selvästi, miten joku meni portaikkoon. Lapsi ei onneksi huomannut mitään eikä haluttu pelästyttää, purin kauppakassia 112 valmiina kännykässä mutta sitten mies tuli alas ja pudisteli päätään. Ehkä mieskin nyt alkaa uskoa, kun olen sanonut että täällä on outo tunnelma ja näkyy varjoja! Pitkin ostaa vanha rintamiestalo...
Kommentit (40)
No jos se on mukava henki, niin mitä välii. Taisitte pelästyttää sen kun se piti omaa kivaa sillä aikaa kun olitte poissa kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele sitä kivana kaupanpäällisenä. Kaikillapa ei sellasta olekaan!
Ei tätä oikein "siistinä" voi pitää, kun kellarissa jossa on sauna ja pesukone tulee äkkiä semmoinen olo ,että nyt pois täältä ! Ahdistaa pestä pyykkiä tai käydä suihkussa, sauna menettelee kun siellä on koko perhe.
Lasta myös ahdistaa vintti, se että joutuu kulkemaan vintin ohi huoneeseensa mennessään. Välillä huutaa että tulkaa sulkemaan tuo ovi (vintin) ja minä kun olin varma, että se oli aikaisemmin kiinni..
Muutimme tähän viime keväänä.
A.p
No mitäs muuta siellä on tapahtunut? Yleensä myös esim. ovien aukeamiselle on ihan luonnollinen selitys, kun kyseessä on vanha talo. Kannattaa alkuun miettiä ihan normaalin selityksen mahdollisuutta, kellarissa voi esim. se vaikuttaa, kun ei ole ikkunoita ja on maan alla, joillakin vain tulee niissä ahdistunut olo. Minä inhosin edellisessä asunnossa käydä suihkussa, kun oli mustat kaakelit ja huonot valot, tuli niin synkkä olo aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui :/ Ymmärrän tuon tunteen. Elin 20 vuotta rintamamiestalossa jossa olin neljättä sukupolvea. Meilläkin oli kellarissa sauna ja suihku ja mehukellari joita pelkäsin, vinttiä en sentään tajunnut.
Nyt talossani on vain yksi kerros ja ei ole kellaria eikä vinttiä enkä niitä haluakaan. Tosin pahin tunne jonkin läsnäolosta on ollut kerrostalossa yhdessä tietyssä huoneessa. Myös asuinkumppanini aisti sen ja puhuimme siitä vasta jälkeenpäin, kun outo tunne huoneessa oli mennyt vuosien saatossa molemmilta ohi.
Toi on ihan karseeta kun jossain paikassa tulee paha fiilis. Jokunen vuosi sitten minun oli tarkoitus olla parin viikon verran kaverin luona tämän ollessa ulkomailla. Sohvalla istumista ei kerran kokeilun jälkeen voinut harkitakaan, tuli heti olo että selän takana on jotain pahaa.
Yhden yön vietin asunnossa, en nukkunut oikeastaan sekuntiakaan, oli vain pakko tuijottaa sängystä eteiseen koska siellä tuntui olevan jotain. Hyh, vieläkin kylmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ah miten tikahduttavan vitsikästä,hihhih,oot sä sitten kekseliäs,oikein 112 jopa hoksattiin
pläjäyttää sepustukseesi!! Olen taas sanasepolle kateudesta kankea,kuin haamun nähnyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi kamala, tuon takia en halua koskaan muuttaa vanhaan taloon. Varmaan jotain ikävää joskus talossa tapahtunut. Pitäiskö pyytää ihan pappi paikalle siunaamaan talo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette muuttaneet taloon viime keväänä, ja siellä olisi jotain mikä haluaa teille pahaa, olisi se jo toteuttanut suunnitelmansa. Onko teillä videokameraa, minkä saisitte esimerkiksi portaikkoon tai vintin lähistöön joksikin aikaa? Saisitte selville jos siellä on jotain. Minulla oli samanlainen paha tunne kun muutin kerrostaloon missä olen asunut nyt vuoden. Alussa tuntui esimerkiksi, että suihkussa ollessani jokin on läsnä. Lisäksi sama tunne oli joskus nukkumaan mennessä, ja ilta - aikaan myös asuntoni lamppu teki semmoisen äänen että aivan kuin joku olisi koskenut siihen. Nyt vuoden jälkeen olen jo päässyt yli näistä ajattelemalla, että jos täällä olisi jotain pahaa, se olisi jo tehnyt minulle sen, minkä se aikoo.
Meillä kummittelee myös, mutta tässä tapauksessa ei ole ahdistavaa ollenkaan vaan jotenkin tuntuu että "aiempi asuja" joka täällä joskus vielä elämöi on hyväksynyt meidät taloon ja tuntuu jopa jotenkin suojelevalta eikä mitenkään uhkaavalta tai ahdistavalta.
Pitkään meillä vain minä aistin hengen, enkä puhunut siitä koskaan miehelle mitään koska hän ei usko mihinkään sellaiseen, ja olisi vaan nauranut akkojen hömppäjuttuja. No, mies sitten päätyi kokemaan vähän kovemminkin. Itse en yleensä suoranaisesti nähnyt ikinä henkeä, vaistosin vain läsnäolon ja joskus esim. askelia kuului, keittiön kaappien aukomista ja sulkemista. Mutta mies oli sitten yksin ollessaan NÄHNYT keittiössä esiliinassa ja vanhan ajan vaatteissa olevan naisen hengen, kun oli mennyt katsomaan mikä siellä paukkuu. Juovuksissa vasta kehtasi tämän tunnustaa, ja epäili olevansa sekoamassa. Siinä vaiheessa kerroin että olen vaistonnut tämän asukin aina, eikä ole mitenkään vaarallinen eikä halua meitä pois.
Jos henki on ahdistava niin meedio lienee paras vaihtoehto. Talon siunaaminen ei välttämättä auta, jos kyseessä on niin kuin yleensä on, ihan vaan ihmisen henki tai jäännösenergia - eihän se ole mitään pahaa minkä siunaus poistaa. Nykyään lisäksi moni pappi ei usko näihin asioihin oikeasti ollenkaan. Toki jos löytää sellaisen joka uskoo niin voi olla pappikin hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tahansa teette niin EI kannata yrittää kommunikoida ahdistavan oloisen hengen kanssa meditoimalla. Mulla eräs kaveri oli ahdistunut talonsa kellarissa olevasta todella hyytävästä tunnelmasta ja pyysi minuakin käymään, kokeilemaan aistinko siellä jotain. No aistin todellakin. Minä halusin olla avuksi ja ajattelin, että entä jos se henki haluaa jotain tai on jäänyt joku vaivaamaan, niin mahtaisiko se pystyä kommunikoimaan ajatuksiini jos hiljentäisin mieleni ja odottaisin ihan hiljaa. Pyysin kaveria jättämään minut yksin, hain tuolin ja jäin istumaan sinne ahdistavaan käytävään, aloin meditoida. Pohjimmiltani en edes uskonut kummituksiin, vaikka ajattelinkin että olisihan se siistiä jos sellaisia olisi olemassa ja jos itseltä löytyisi meedionkykyjä.
Siinä kävi sitten niin, että yhtäkkiä suljetuissa silmissäni alkoi ensin näkyä jonkinlaisia geometrisia kuvioita. Jos avasin silmät ne katosivat. Ok, ei mitään ongelmaa, toivoin oikein että näkisin jotain selkeämpää. Ja joo näin myös, todella sairaita raakoja kuvia nopeassa toistossa, kaoottisena kuvakavalkadina. Ajattelin että varmaan mielikuvittelen, mutta kysyn nyt siltä varalta jos joku henki täällä on että mitä se haluaa minulle sanoa. Yhtäkkiä ajatuksiini muodostui ikään kuin "tarvitsen kehon jotta pystyn toteuttamaan sen minkä näytin" - en kuullut mitään ääntä, vaan se oli ikään kuin oma sisäinen puhe mutta aivan kamalan ahdistava. Sitten minun tuli aivan järkyttävän kylmä ja sellainen tunne että olen sekoamassa. Juoksin pakoon paikasta, kun ihan oikeasti pelkäsin että se saattoi yrittää riivata minua.
Asun talossa, josta osa on rakennettu 1700-luvulla. Täällä on kuollut varmaan kymmeniä ja syntynyt sama määrä. Silti ei ole mitään outoja kammottavia tunteita, vaikka talo naksuu, kuuluu askeleita, ovia auotaan ja suljetaan jne.
Aika on spiraali, joskus spiraalin kierteet kohtaavat toisensa eli eri aikakaudet hipaisevat toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
.....en kuullut mitään ääntä, vaan se oli ikään kuin oma sisäinen puhe mutta aivan kamalan ahdistava. Sitten minun tuli aivan järkyttävän kylmä ja sellainen tunne että olen sekoamassa. Juoksin pakoon paikasta, kun ihan oikeasti pelkäsin että se saattoi yrittää riivata minua.
Kyllä, tunnepohjainen diagnoosisi oli aivan oikeassa: mielenterveytesi ei ole vahvimmasta päästä.
Lahoissa latvoissa näkyy, kuuluu, vilkkuu ja tuntuu vähän kaikenlaiselta. Näissä ”kummitusjahti”-ohjelmissakin tulee ”tutkijoille” aina jos jonkinlaisia tuntemuksia ja silmäkulmissa näkyy kaikenlaista. Vaikkapa sitten geometrisiä kuvioita.
Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tahansa teette niin EI kannata yrittää kommunikoida ahdistavan oloisen hengen kanssa meditoimalla. Mulla eräs kaveri oli ahdistunut talonsa kellarissa olevasta todella hyytävästä tunnelmasta ja pyysi minuakin käymään, kokeilemaan aistinko siellä jotain. No aistin todellakin. Minä halusin olla avuksi ja ajattelin, että entä jos se henki haluaa jotain tai on jäänyt joku vaivaamaan, niin mahtaisiko se pystyä kommunikoimaan ajatuksiini jos hiljentäisin mieleni ja odottaisin ihan hiljaa. Pyysin kaveria jättämään minut yksin, hain tuolin ja jäin istumaan sinne ahdistavaan käytävään, aloin meditoida. Pohjimmiltani en edes uskonut kummituksiin, vaikka ajattelinkin että olisihan se siistiä jos sellaisia olisi olemassa ja jos itseltä löytyisi meedionkykyjä.
Siinä kävi sitten niin, että yhtäkkiä suljetuissa silmissäni alkoi ensin näkyä jonkinlaisia geometrisia kuvioita. Jos avasin silmät ne katosivat. Ok, ei mitään ongelmaa, toivoin oikein että näkisin jotain selkeämpää. Ja joo näin myös, todella sairaita raakoja kuvia nopeassa toistossa, kaoottisena kuvakavalkadina. Ajattelin että varmaan mielikuvittelen, mutta kysyn nyt siltä varalta jos joku henki täällä on että mitä se haluaa minulle sanoa. Yhtäkkiä ajatuksiini muodostui ikään kuin "tarvitsen kehon jotta pystyn toteuttamaan sen minkä näytin" - en kuullut mitään ääntä, vaan se oli ikään kuin oma sisäinen puhe mutta aivan kamalan ahdistava. Sitten minun tuli aivan järkyttävän kylmä ja sellainen tunne että olen sekoamassa. Juoksin pakoon paikasta, kun ihan oikeasti pelkäsin että se saattoi yrittää riivata minua.
No katsos! Ihan klassinen ”raamatullinen riivaaja” (®️ ja ™️). Sitä minä olen epäillytkin noiden olevan.
Rukoile eksyneen sielun puolesta. Muuta en voi antaa neuvoksi.
Hyi hitto mitä iltasatuja. Olen kyllä myös kuullut vanhoista taloista mitkä jätetty autioksi kun niissä ei ole voinut asua, että kyllä näissä jotain perää varmaan on.
Hui!