Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu asua huonomaineisella alueella?
27.12.2018 |
Kävin avustamassa yhtä henkilöä kaupungin huonomaineisimmalla alueella, missä ei tule juuri muuten käytyä. Tuli monta juoppoa vastaan ja taistelukoira meinasi hyökätä kimppuuni, mutta omistaja sai sen juuri ja juuri pidettyä kuitenkin aisoissa. Mikähän noissa taistelukoirissakin kiehtoo tuota tietynlaista porukkaa?
Ihmiset kävelivät hartiat lytyssä erittäin masentuneen näköisinä ja tuon lähikaupan myyjäkin oli pubiruusun näköinen puuttuvine hampaineen.
Jos tuollaiselle alueelle joutuisi asumaan, niin eikö tuo ankeus vaikuta jo mielenterveyteen?
Kommentit (35)
Ei miltään. Hyvin viihtynyt nämä vuodet täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Aika harva lähiö taitaa olla kokonaan huono, vaan siellä voi olla omakotitaloja, rivareita ja parempia kerrostalojakin.
Olen tuollaisessa asunut. Opiskelijataloni oli ihan rauhallinen, ja viereiset myös, mutta vastapäätä olleessa talossa asui romaniperhe (tai suku), joka melusi ihan hirveästi ainakin aamuisin kun veivät lapsiaan kouluun autolla. Eipä ollut muita häiriöitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Kontulassako?
Täällä on rento meininki. Ei nipoteta turhista. Viihdyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on rento meininki. Ei nipoteta turhista. Viihdyn.
Vuosaari on juuri tuollainen, varsinkin vanha vuosaari.
Rentoa ja mukavaa, paljon luontoa, mainettaan huomattavasti parempi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on rento meininki. Ei nipoteta turhista. Viihdyn.
Eikö tappelut ja naapureiden örvellys häiritse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Eli muzzlimiongelma on lähinnä niillä ihmisillä jotka eivät oikeastaan koskaan ole heitä edes nähnyt kuin tv:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Kontulassako?
Vesalassa. Minulla on tässä rintamamiestalo, omenapuut, aita ympärillä ja ongelmatapaukset elävät omissa vuokrakasarmeissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Eli muzzlimiongelma on lähinnä niillä ihmisillä jotka eivät oikeastaan koskaan ole heitä edes nähnyt kuin tv:ssä.
Itse asuin opiskelijana muslimi//perheen vieressä, ja ne oli ihan rauhallisia, se mies pahoinpiteli vaimoaan jatkuvasti, joka kuului meille välillä, mutta ei niistä ulkopuolisille ollut haittaa.
Vapaalta. Tekee hyvää kohdata ihmisiä, jotka elävät keskiluokkaisen kuplan ulkopuolella. Oma talo on kyllä rauhallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu hyvältä asua kaupungin kerrostalossa. Ei tämä ihan huonoin alua ole. Tässä lähellä on paljon huonomaineisempi alue, siellä vuokratkin ovat monta kymmentä euroa alhaisemmat.
Meidän alueella on sentään myös omakotitaloja tien toisella puolella. Iso osa asukkaista ei ääntele yhtään tai poistu asunnostaan. Joskus harvoin kuuluu vaimeaa vauvan itkua. Viikonloppuisinkaan ei kukaan biletä. Juoppoja varmaan silti on. Naapuritalossa on vähän erilaista. Sieltä kantautuu ukkojen humalaista huutelua, ja asuu ainakin yksi huumeidenkäyttäjä (on miehen kaverin kaveri).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 15 vuotta huonomaineisessa Helsingistanin muzzlimilähiössä. Ongelmia ei oikeastaan ole ollut, olen viihtynyt mainiosti. Todettakoon vielä että kuulun siihen Top 10 % tienaajiin, eli ei minun olisi pakko asua täällä. Tykkään kivoista naapureistani!
Eli muzzlimiongelma on lähinnä niillä ihmisillä jotka eivät oikeastaan koskaan ole heitä edes nähnyt kuin tv:ssä.
Itse asuin opiskelijana muslimi//perheen vieressä, ja ne oli ihan rauhallisia, se mies pahoinpiteli vaimoaan jatkuvasti, joka kuului meille välillä, mutta ei niistä ulkopuolisille ollut haittaa.
Mikset tehnyt ilmoitusta poliisille? Jonkun pitäisi vähän herätellä ukkoa. Vaimo raukka. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ihanaa asua Kontulassa. Haaveilemme tosin Hakunilaan muutosta.
Joo vituttaa, tunnen vihaa parempiosaisia kohtaan.
Mä olen asunut 20 vuotta Helsingin lähiössä jossa on paljon kaikenlaista porukkaa. Ihan hyvin olen viihtynyt. Ero johonkin korkeamman tulotason lähiöön näyttää olevan se, että ihmiset täällä meillä kulkevat rennommissa vaatteissa ja ovat ystävällisempiä.
Kuten useimmat lähiöt, täällä on aika erilaista asuinkantaa. Kaupungin vuokratalojen lisäksi opiskelija-asuntoja, on vammaisasuntoja, on omistusasuntoja, joidenkin yritysten työsuhdeasuntoja, ja myös omakotitaloja.
Olen asunut Kontulassa 4v. Kuulin 2v sitten että kyseessä on "huonomaineinen lähiö". :D Enpä hirveesti ole tullut huomanneeksi mitään mitä Kampissa tai Kalliossa ei näkisi.
Asuttiin 1,5 vuotta kaupungin vuokratalossa ja en hetkeäkään kaipaa takaisin. Loppuvaiheessa suunnilleen jo rukoilin sopivan talon löytymisestä, vaikka en kirkkoon kuulukaan. Tässä haittoja:
- poliisiautot ja ambulanssit jokaviikonloppuinen riesa
-parkkipaikalla käytiin huumekauppaa eli outoja autoja valot sammutettuina ilta-aikaan ja sitten nopea vaihto ikkunasta
-huumeneuloja hiekkalaatikolla
-koirien ja ihmisten ulosteita aivan kaikkialla
-koko ajan joku naapuri humalassa riehumassa
-lähes joka päivä kuului naapuriasunnon asukkaiden riitelyä ja tappelua
-dobermannit haukkumassa ja tempomassa hihnassa joka päivä, kun astui rappuun
-tupakointi ja kannabiksen polttaminen rapussa
-huumehöyrysiä uhkaamassa ja ajamassa takaa
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin 1,5 vuotta kaupungin vuokratalossa ja en hetkeäkään kaipaa takaisin. Loppuvaiheessa suunnilleen jo rukoilin sopivan talon löytymisestä, vaikka en kirkkoon kuulukaan. Tässä haittoja:
- poliisiautot ja ambulanssit jokaviikonloppuinen riesa
-parkkipaikalla käytiin huumekauppaa eli outoja autoja valot sammutettuina ilta-aikaan ja sitten nopea vaihto ikkunasta
-huumeneuloja hiekkalaatikolla
-koirien ja ihmisten ulosteita aivan kaikkialla
-koko ajan joku naapuri humalassa riehumassa
-lähes joka päivä kuului naapuriasunnon asukkaiden riitelyä ja tappelua
-dobermannit haukkumassa ja tempomassa hihnassa joka päivä, kun astui rappuun
-tupakointi ja kannabiksen polttaminen rapussa
-huumehöyrysiä uhkaamassa ja ajamassa takaa
Kauheeta, mistä lähiöstä kyse?
Heh, me asutaan alueella, jolla on huono maine, mutta joka ei enää ole maineensa veroinen. Täällä on sekä omistusasuntoja, että kaupunginvuokrataloja. Ei kerrostaloja, vaan rivitaloja ja erillistaloja, eri vuosina rakennettuja, sekä muutamia omakotitaloja siellä täällä. Päiväkoti on, muita palveluita ei enää.
Täällä on todella rauhallista. Mutta. Sellaisen tietyn huono-osaisuuden kyllä näkee ja aistii, ainakin (sori nyt vaan kun suoraan sanon) tuolla "toisella puolella" eli vuokratalojen puolella. Siellä on sotkuisempaa, pihatkin epäsiistimpiä, ja niitä juoppojakin on muutama. Ja jopa mainuttuja taistelukoiria. Lapset on huonommin käyttäytyviä, anteeksi tästäkin ääneen sanomisesta.
En malta odottaa, että muutetaan pois. Ihan sama minne, kunhan ei samanlaiseen lähiöön. Täällä on ankea ilmapiiri, ja muutama ihminen kehen lasten kautta olen tutustunut, noh, sanotaan niin että ei tule ikävä heitä eikä heidän kasvatustapaansa.