Lue keskustelun säännöt.
Vauva ja työhönpaluu? Miten selvitä?
17.12.2018 |
Vauvamme on alusta saakka herännyt tunnin tai kahden tunnin välein joka yö. Päiväunet nukkunut puolen tunnin pätkissä. Nyt hän on 1,5 vuotias ja herää edelleen yöllä kahden tunnin välein. Päiväunia nukkuu kahdet puolen tunnin unet. En ole koskaan ollut näin väsynyt, tuntuu, että en selviä arjesta ollenkaan koska en saa itse koskaan kunnolla unta. Nyt pitäisi alkaa järjestelemään työhönpaluuta, koska rahat alkaa olemaan loppu, hoitovapaakorvauksella ei paljoa maksella asumisia ja ruokia ja bensoja ja sellaisia.
Miten selvitä työhön palaamisesta, kun ei saa nukkua? Työni on vaativaa ja vastuullista. Nukahtelen nytkin melkein rattiin lyhyilläkin matkoilla, joten en voi ajaa ellei ole ihan pakko. Mitään en jaksa tehdä, koti on sotkuinen ja minä puoliunessa koko ajan. Ja sitten päiväkodista varmaan saa alussa kaikenlaisia flunssia ja muita, jotka ei varmastikaan helpota jaksamistani. Miten ihmeessä selviän työssä? Mies ei hoida lasta yöllä, ei ole koskaan suostunut hoitamaan. Ja ihmettelijöille tiedoksi, niin mietin avioeroa asian vuoksi. Ero, muutto, päiväkodin aloitus ja työhönpaluu samaan aikaan on kuitenkin liikaa, joten sinnittelen tuon eroasian kanssa vielä hetken.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Unikoulu, pyydä neuvolasta neuvoja, myös Google on hyvä apu, tuon ikäinen vauva ei tarvitse yöllä ruokaa tai seuraa, päivä pitää rytmittää niin että unta riittää myös yöhön, yhdet päiväunet ovat aivan riittävästi.
Ei hän syö yöllä, yösyömiset lopetti täysin 7 kk iässä. Herää muuten vain, ja alkaa itkemään jos heräämiseen ei reagoi, jos itkuun ei reagoi niin se vain yltyy. Unikoulua olen googlaillut, mutta en ole löytänyt sellaista, joka auttaisi heräämisiin, kun lapsi herää aina eri aikaan yöllä (joskus 1,5 tunnin päästä, joskus 2,5 tunnin päästä jne..) eli heräämisaikaa ei voi ennakoida. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä lapsi herää yöllä tekemään? Ethän enää mitään maitoa anna öisin???
Voihan se mies jäädä kotiin vielä 1,5 vuodeksi. Sen jälkeen voitte molemmat tehdä osa-aikatyötä tokan luokan loppuun.
Mun esikoinen heräili 3-10 kertaa yössä ensimmäiset 3 vuotta (siis imetysherätysten päälle, hänellä oli jonkinlaisia kauhukohtauksia), ja senkin jälkeen monena yönä viikossa seuraavat 3 vuotta. Olin ensin kotona vuoden, sitten mies vuoden ja sitten minä vielä vajaan vuoden. Molemmat siis kävimme töissä vuorotellen tuona valvomisaikana. Meilläkin on molemmilla vaativa asiantuntijatyö, onneksi työajat joustivat ja työmatkat teimme julkisilla. Ainoa ja paras keino selviytyä oli, että yöimetysten loputtua aloimme hoitaa poikaa vuoroöin. En käsitä miten olisin muuten pysynyt järjissäni. Miehesi on törkeä. Hänen on kerta kaikkiaan pakko alkaa hoitaa noita heräämisiä. Ellei puhe tepsi niin lähde vaikka viikonlopuksi hotelliin ja jätä mies lapsen kanssa kotiin ja nuku kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapsi herää yöllä tekemään? Ethän enää mitään maitoa anna öisin???
En tiedä miksi hän herää, on heräillyt aina ja aina nukkunut vain pätkissä. Yömaidot loppui kun vauva oli 7 kk. Hän herää kai etsimään äitiä tai seuraa tai jotain sellaista, rauhoittuu kyllä heti kun käyn lyhyesti sängyn vieressä. Mutta itse en sen takia saa nukuttua juurikaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan se mies jäädä kotiin vielä 1,5 vuodeksi. Sen jälkeen voitte molemmat tehdä osa-aikatyötä tokan luokan loppuun.
Ei voi, koska ei suostu. En ala tähän aloitukseen nyt kirjoittamaan enempää parisuhdeongelmista, jotka on seurausta siitä, että joudun hoitamaan yhteisen vauvamme yksin, koska haluaisin vinkkejä miten selvitä työhönpaluusta. Mutta tuo ei ole ratkaisu, koska se ei miehelle käy. Ap
Vitonen lisää meillä mitään syytä heräilyihin ei löytynyt, eikä mikään unikoulu tepsinyt (tosin täytyy myöntää, että emme kovin montaa jaksaneet johdonmukaisesti kokeilla loppuun saakka - kahta/kolmea kuitenkin). Yritimme tietysti ensin sitä, ettemme reagoi joka inahdukseen, mutta lapsi yltyi mielettömään kirkunaan muutamassa sekunnissa, ellei häntä nostanut heti syliin ja alkanut keinutella. Toisen lapsen kanssa toimittiin ihan samalla tavalla alussa, ja hän alkoi itsestään nukkua täydet yöt 6-kuisena.
Nyt hän on täysin terve ja normaali 10-vuotias, joka tosin puhuu ja touhuaa unissaan lähes joka yö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun esikoinen heräili 3-10 kertaa yössä ensimmäiset 3 vuotta (siis imetysherätysten päälle, hänellä oli jonkinlaisia kauhukohtauksia), ja senkin jälkeen monena yönä viikossa seuraavat 3 vuotta. Olin ensin kotona vuoden, sitten mies vuoden ja sitten minä vielä vajaan vuoden. Molemmat siis kävimme töissä vuorotellen tuona valvomisaikana. Meilläkin on molemmilla vaativa asiantuntijatyö, onneksi työajat joustivat ja työmatkat teimme julkisilla. Ainoa ja paras keino selviytyä oli, että yöimetysten loputtua aloimme hoitaa poikaa vuoroöin. En käsitä miten olisin muuten pysynyt järjissäni. Miehesi on törkeä. Hänen on kerta kaikkiaan pakko alkaa hoitaa noita heräämisiä. Ellei puhe tepsi niin lähde vaikka viikonlopuksi hotelliin ja jätä mies lapsen kanssa kotiin ja nuku kunnolla.
Tiedän, että mieheni on törkeä, mutta hän ei vain suostu vaikka kuka sanoisi, että on pakko (ja on ihmiset hänelle sanoneet). Ero suunnitteilla minulla asian vuoksi. Ap
Tuohon olisi kyllä pitänyt hakea apua jo puoli vuotta sitten! Ihan järjetöntä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota lapsi viereen nukkumaan. Näköjään tuo ei toimi teille juuri nyt, että lapsi nukkuu omassa sängyssään.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon olisi kyllä pitänyt hakea apua jo puoli vuotta sitten! Ihan järjetöntä touhua.
Apua mihin? Vauvan nukkumisasioista ja unikoulusta olen neuvolassa puhunut jo kun hän oli 7 kk. Vai tarkoititko miehen osuuteen? Siitäkin olen käynyt puhumassa neuvolassa ja perheneuvolassa (mies ei tietenkään ole suostunut lähtemään mukaan kumpaankaan). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun esikoinen heräili 3-10 kertaa yössä ensimmäiset 3 vuotta (siis imetysherätysten päälle, hänellä oli jonkinlaisia kauhukohtauksia), ja senkin jälkeen monena yönä viikossa seuraavat 3 vuotta. Olin ensin kotona vuoden, sitten mies vuoden ja sitten minä vielä vajaan vuoden. Molemmat siis kävimme töissä vuorotellen tuona valvomisaikana. Meilläkin on molemmilla vaativa asiantuntijatyö, onneksi työajat joustivat ja työmatkat teimme julkisilla. Ainoa ja paras keino selviytyä oli, että yöimetysten loputtua aloimme hoitaa poikaa vuoroöin. En käsitä miten olisin muuten pysynyt järjissäni. Miehesi on törkeä. Hänen on kerta kaikkiaan pakko alkaa hoitaa noita heräämisiä. Ellei puhe tepsi niin lähde vaikka viikonlopuksi hotelliin ja jätä mies lapsen kanssa kotiin ja nuku kunnolla.
Tiedän, että mieheni on törkeä, mutta hän ei vain suostu vaikka kuka sanoisi, että on pakko (ja on ihmiset hänelle sanoneet). Ero suunnitteilla minulla asian vuoksi. Ap
Voi ei, olen pahoillani. Olisikohan mahdollista palkata joku hoitamaan lasta muutama yö viikossa, tai mennä vaikka lapsesi kanssa vanhempiesi luo ja he hoitaisivat yön viikonloppuna? Eihän se yksi yö viikossa tosin paljoa auta. Tai voisitko lykätä töihinpaluuta, niin voisit ehkä edes päivällä nukkua vähän? Vai nukkuuko lapsi päiväuniakaan?
Mitä miehesi siis tekisi, jos jättäisit lapsen hänen kanssaan kotiin ja menisit hotelliin (etkä kertoisi minne)?
En halua lannistaa, mutta meillä siis tosiaan mikään ei lopettanut lapsen heräämisiä, paitsi aika. Tuosta jatkuvasta unissa tapahtuvasta sekoilusta olen päätellyt, että hänellä on jokin hermostollinen herkkyys, joka aiheuttaa öistä "ylivilkkautta", ja sille me emme olisi mitään voineet, vaikka olisimme tehneet mitä.
-5
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi viereen nukkumaan. Näköjään tuo ei toimi teille juuri nyt, että lapsi nukkuu omassa sängyssään.
Olen sitä välillä kokeillut, ja silloin lapsi nukkuu kyllä paremmin, mutta minä vielä huonommin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi viereen nukkumaan. Näköjään tuo ei toimi teille juuri nyt, että lapsi nukkuu omassa sängyssään.
Olen sitä välillä kokeillut, ja silloin lapsi nukkuu kyllä paremmin, mutta minä vielä huonommin. Ap
Mies omaan sänkyyn (tai vaikka omaan asuntoon) ja lapsi parisänkyyn, molemmille tilaa, mutta kuitenkin näkee äidin? Tai ns. sivuvaunuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun esikoinen heräili 3-10 kertaa yössä ensimmäiset 3 vuotta (siis imetysherätysten päälle, hänellä oli jonkinlaisia kauhukohtauksia), ja senkin jälkeen monena yönä viikossa seuraavat 3 vuotta. Olin ensin kotona vuoden, sitten mies vuoden ja sitten minä vielä vajaan vuoden. Molemmat siis kävimme töissä vuorotellen tuona valvomisaikana. Meilläkin on molemmilla vaativa asiantuntijatyö, onneksi työajat joustivat ja työmatkat teimme julkisilla. Ainoa ja paras keino selviytyä oli, että yöimetysten loputtua aloimme hoitaa poikaa vuoroöin. En käsitä miten olisin muuten pysynyt järjissäni. Miehesi on törkeä. Hänen on kerta kaikkiaan pakko alkaa hoitaa noita heräämisiä. Ellei puhe tepsi niin lähde vaikka viikonlopuksi hotelliin ja jätä mies lapsen kanssa kotiin ja nuku kunnolla.
Tiedän, että mieheni on törkeä, mutta hän ei vain suostu vaikka kuka sanoisi, että on pakko (ja on ihmiset hänelle sanoneet). Ero suunnitteilla minulla asian vuoksi. Ap
Voi ei, olen pahoillani. Olisikohan mahdollista palkata joku hoitamaan lasta muutama yö viikossa, tai mennä vaikka lapsesi kanssa vanhempiesi luo ja he hoitaisivat yön viikonloppuna? Eihän se yksi yö viikossa tosin paljoa auta. Tai voisitko lykätä töihinpaluuta, niin voisit ehkä edes päivällä nukkua vähän? Vai nukkuuko lapsi päiväuniakaan?
Mitä miehesi siis tekisi, jos jättäisit lapsen hänen kanssaan kotiin ja menisit hotelliin (etkä kertoisi minne)?
En halua lannistaa, mutta meillä siis tosiaan mikään ei lopettanut lapsen heräämisiä, paitsi aika. Tuosta jatkuvasta unissa tapahtuvasta sekoilusta olen päätellyt, että hänellä on jokin hermostollinen herkkyys, joka aiheuttaa öistä "ylivilkkautta", ja sille me emme olisi mitään voineet, vaikka olisimme tehneet mitä.
-5
Vanhempani eivät ole enää elossa. Anoppi on, mutta hän asuu 300 kilsan päässä eikä hänestä ole avuksi yöheräilyissä, koska on jo yli 70-vuotias eikä terve enää. Lapsi ei tosiaan ole koskaan nukkunut edes tunnin päiväunia (korkeintaan 45 min kerralla), joten en itse ole siksi saanut koskaan nukuttua päivällä. Olen välillä ottanut kotipalvelujutusta sellaisen hoitajan viemään lasta tunniksi ulos, jotta saan levätä hetken, mutta ei se paljoa vielä auta.
En tiedä mitä mieheni tekisi, jos vain lähtisin hotelliin. Jos olen yrittänyt lähteä pidemmäksi aikaa jonnekin ilman lasta, niin hän on kieltäytynyt jäämästä lapsen kanssa. Pitäisi siis lähteä niin, että mies ei huomaa, että lähden että ei voi kieltäytyä. Siitä varmasti suuttuisi niin paljon, että haluaisi itse erota? En osaa sanoa. Enkä halua tehdä lapselleni niin, että vain häivyn ilmoittamatta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi viereen nukkumaan. Näköjään tuo ei toimi teille juuri nyt, että lapsi nukkuu omassa sängyssään.
Olen sitä välillä kokeillut, ja silloin lapsi nukkuu kyllä paremmin, mutta minä vielä huonommin. Ap
Mies omaan sänkyyn (tai vaikka omaan asuntoon) ja lapsi parisänkyyn, molemmille tilaa, mutta kuitenkin näkee äidin? Tai ns. sivuvaunuun?
Mies ei suostu eri sänkyyn eikä siihen, että meillä olisi kaksi asuntoa. Sivuvaunussa lapsi on pitkään ollutkin. Ap
Lapsi miehen viereen nukkumaan ja sinä korvatulppien kera eri huoneeseen. Tai jokin muu ratkaisu. Meillä lapsi 2/3 meinasi ajaa aikuiset hulluuden partaalle, koska ei allergian vuoksi nukkunut kuin pätkissä ja oli vaikeasti rauhoiteltava. Nukuttaminen vaati tuntikausia. Mistään ei saatu apua, ei ole sukulaisia, kavereilla myös pienet lapset ja joku satunnainen apulainen kerran tai kaksi kuukaudessa ei olisi auttanut, koska univaje ja väsymys ja stressi oli niin jatkuvaa. Me selvittiin jakamalla öitä, joko vuorotellen koko yö, tai sitten puoliksi ja puoliksi. Kun lapsi oli reilun vuoden ikäinen, palasin osa-aikaisesti töihin ja olimme miehen kanssa vuorotellen hoitovapaalla, viikko-viikko -systeemillä. Kävimme siis töissä lepäämässä. Autolla en uskaltanut ajaa, koska olisin nukahtanut rattiin.
Voit kysyä neuvolasta mahdollisuutta unikouluun. Luultavasti taas kyselevät, että voisiko mies ottaa vauvan välillä öisin vastuulleen. Avun saaminen vaikeutuu, jos ei ole yksinhuoltaja. Kotiin voi myös pyytää perhetyötä, jolloin miehen on vähän pakko olla paikalla ja mukana.
Jos tilanne ei muutu, niin et ole työkuntoinen ja voipi olla sairasloma edessä.
Jos tilanne
Unikoulu.Joa et selviä itse pyydö neuvolasta lähete ammattimaiseen unikouluun.Tuttava oli Tammisaaressa ja oli toimiva.Ja mies kuriin ja vaadit vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapsi viereen nukkumaan. Näköjään tuo ei toimi teille juuri nyt, että lapsi nukkuu omassa sängyssään.
Olen sitä välillä kokeillut, ja silloin lapsi nukkuu kyllä paremmin, mutta minä vielä huonommin. Ap
Mies omaan sänkyyn (tai vaikka omaan asuntoon) ja lapsi parisänkyyn, molemmille tilaa, mutta kuitenkin näkee äidin? Tai ns. sivuvaunuun?
Mies ei suostu eri sänkyyn eikä siihen, että meillä olisi kaksi asuntoa. Sivuvaunussa lapsi on pitkään ollutkin. Ap
Ei tarvita miehen suostumusta siihen, että muutatte erillenne, kun mies kerran on vain haitaksi.
Unikoulu, pyydä neuvolasta neuvoja, myös Google on hyvä apu, tuon ikäinen vauva ei tarvitse yöllä ruokaa tai seuraa, päivä pitää rytmittää niin että unta riittää myös yöhön, yhdet päiväunet ovat aivan riittävästi.