Lue keskustelun säännöt.
Suhde solmussa
17.12.2018 |
Olen suhteessa sairaanloisen lihavan miehen kanssa jonka päivittäiseen elämään kuuluu netflix ja ruoka. Moni varmaan miettii miten tähän tilanteeseen on tultu? No, hän on persoonana todella mukava ja hieno ihminen. Ystäviä oltiin vuosia ennen suhteen alkua. Tilanne on nyt tullut siihen, että minua ahdistaa. Ahdistaa se että itse käyn töissä, kuntosalilla ja uimassa. Mies makaa ja syö. Joskus käy mukanani kävelemässä minun ja koirani kanssa mutta kävelyt ovat hyvin hitaita. Itse (tai koira) emme niistä hyödy mutta tarvitseeko aina hyötyäkkään. Olen miettinyt että miehelle tämäkin kävely on plussaa. Hän ajaa autolla jokapaikkaan vaikka olen kannustanut kävelemaan ja menemään julkisilla joiden mukana tulisi hieman kävelyä (asumme pk-seudulla joten liikenne kulkee) Olen huomannut vasta suhteen aikana miten sairaanloinen suhde ruokaan hänellä on. Ystävinä ollessamme en niin kiinnittänyt tähän huomiota. Nyt pelkään sairauksia joita hänellä edessään on. Olen puhunut asiasta (olemme molemmat lähemmäs 40vuotiaita, emme nuoria) ettei jatkuva mässäily pitsoilla suklailla ja kebabeilla ole järkevää. Hän ei yksinkertaisesti osaa lopettaa. Sairaslomalla hän on ollut työelämästä jo lähemmäs 10vuotta. En usko että koskaan enää sinne palaa. Unirytmikin on sekaisin nukkuu päivällän 12-13 ja valvoo 02-04 saakka. Emme asu yhdessä enkä voi tätä nähdä tapahtuvaksikaan. Tilanne on että omat tunteeni hiipuvat samaan aikaan kun miehen tunteet kasvavat. Hän ei näe ongelmiaan. Ei meillä seksikään onnistu kunnolla hänen painonsa takia. Painaa liki 160kg. Vapaapäivinäni en enää haluaisi häntä nähdä koska haluaisin viettää vapaani tehden jotain merkityksellistä. En syödä roskaa tai maata sohvalla. Mies on sydämmeltään kiltti ihana ja ystävällinen. En haluaisi loukata. Mitä teen?
Kommentit (16)
Eroat, koska se on väistämättä edessä ja mitä pitempään olette yhdessä, sitä vaikeampaa se on teille kummallekin. Hän on valintansa tehnyt eikä halua muuttua ja sinä näivetät itsesi ja tunne-elämäsi tuollaisessa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et näe että voisitte ikinä asua yhdessä etkä tykkää viettää vapaapäiviä hänen kanssaan. Eiköhän tää oo aika selvä.
Erotahan tuossa täytyy. Ei ole mitään keinoa jättää toista niin, ettei se ole surullista. Mutta ei epämiellyttäviä tunteita tarvitse pelätä. Kyllä niistä yli pääsee.
Kerrot miehelle totuuden että koet että teidän elintavat on liian erilaiset etkä sen vuoksi näe suhteella tulevaisuutta. Ei kai tässä muuta vaihtoehtoa ole?
Kerrot miehelle, että elämäntapanne eroavat niin paljo toisista, ettei suhde onnistu. Mies voi yrittää muuttua, mutta hänen täytyisi löytää motivaatio ja varmaan tuossa tarvitsisi ammattiapua jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeassa olette ja tätä eroa olen alkanut jo tekemäänkin. Olen puhunut hänelle ettei tämä johda mihinkään. Hänelle kuitenkin olen elämänsä rakkaus ja niin edelleen. Tilanne on tosi turhauttava, koska menetän myös ystävän tässä samalla. Ei olisi koskaan pitänyt alkaa suhteeseen hänen kanssaan. En nähnyt tällöin että hän on sairas. Suhteen aikana vasta olen huomannut. -ap
sano hänelle suoraan kuinka asiat ovat. jos hän todella välittää susta, niin alkaa työskennellä painon pudottamisen eteen. ei tule olemaan helppoa tietenkään. mutta jos voisit olla tukemassa ja avustamassa häntä tuolla matkalla niin hän varmasti arvostaisi sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa olette ja tätä eroa olen alkanut jo tekemäänkin. Olen puhunut hänelle ettei tämä johda mihinkään. Hänelle kuitenkin olen elämänsä rakkaus ja niin edelleen. Tilanne on tosi turhauttava, koska menetän myös ystävän tässä samalla. Ei olisi koskaan pitänyt alkaa suhteeseen hänen kanssaan. En nähnyt tällöin että hän on sairas. Suhteen aikana vasta olen huomannut. -ap
Mitä jos puhuisit hänelle, ettei suhde onnistu erilaisten elämäntyylien vuoksi ja siksi et näe sille tulevaisuutta? Eikö tärkeintä nyt olisi aloittaa ensin keskustelemalla ja luomalla se yhteys ennen eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa olette ja tätä eroa olen alkanut jo tekemäänkin. Olen puhunut hänelle ettei tämä johda mihinkään. Hänelle kuitenkin olen elämänsä rakkaus ja niin edelleen. Tilanne on tosi turhauttava, koska menetän myös ystävän tässä samalla. Ei olisi koskaan pitänyt alkaa suhteeseen hänen kanssaan. En nähnyt tällöin että hän on sairas. Suhteen aikana vasta olen huomannut. -ap
Suhteenne aikana on lihonut 15kg, eli ennen suhteen alkua painoi "vain" 145kg. Miten et huomannut siis aiemmin, että hän on sairas? Kyllä noin merkittävä ylipaino kertoo vakavista tunne-elämän ongelmista, väitti joku mitä tahansa. Lääkitys on tietysti aina myös selittävä tekijä, mutta siitä ei taida nyt olla kysymys.
Miehelle olet todennäköisesti kuin pelastusrengas, johon hän hukkuvana tarttuu. Varmaan hän on ihmeissään että joku edes kiinnostui hänestä. Sinä pidät huolta omasta terveydestä, mies ei ja sinne taakse kätkeytyy miehellä niin paljon pidempi emotionaalinen polku läpikäytäväksi, että se ero tuskin tulee ikinä kaventumaan tasavertaiseksi. Eroa, tee palvelus itsellesi, sillä sinulla on väliä.
Sairaanloinen? Mikä loinen se on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hänelle jutellut näistä asioista. Minusta tuntuu ettei hän ymmärrä tilaansa. Kuvittelee olevansa terve jne. Olen ottanut myös puheeksi elämäntapojemme erot/rytmit ja arvomaailmamme joka selkeästi eroaa toisistaan. Itse kunnioitan ja yritän vaalia terveyttä. Ap
Minulla on ollut toi ihan sama tilanne yhden miehen kanssa. Hän oli valtavan mukava mutta valitettavasti ruoka ja makaaminen sohvalla oli hänelle kaikkein tärkein prioriteetti. En itse halunnut viettää elämäni sohvalla ja oli pakko erota. Ja se seksi ei todellakaan onnistu kunnolla kun mies on 160kg.... se oli myös iso syy eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut toi ihan sama tilanne yhden miehen kanssa. Hän oli valtavan mukava mutta valitettavasti ruoka ja makaaminen sohvalla oli hänelle kaikkein tärkein prioriteetti. En itse halunnut viettää elämäni sohvalla ja oli pakko erota. Ja se seksi ei todellakaan onnistu kunnolla kun mies on 160kg.... se oli myös iso syy eroon.
Miten sait hienovarasesti sanottua miehelle nuo asiat? Ei se onnistu tosiaankaan toi seksi ihan välillä hävettää se ähellys. Ap
Lisään vielä että ruma hän ei ole vaikka onkin iso kokoinen. Suurinosa painosta on kertynyt viimeisen 2vuoden aikana. Suhteemme on kestänyt vasta 8kk ja tuntuu että suhteemme aikana hän on lihonut ainakin sen 15kg. Itsekin puhuu että täytyisi painoa saada alaspäin mutta en valitettavasti usko tätä tapahtuvaksi.