Lue keskustelun säännöt.
Olen epävakaa enkä siksi ehkä ikinä saa tietää rakastanko miestäni...
14.12.2018 |
...sillä ajoittain minulle tulee kausia jolloin on vihan tunteita yms. häntä kohtaan, kun nämä negatiiviset tunteet väistyvät tulee rakkauden tunteet taas esiin. Tämä on todella raskasta ja tuntuu etten saa varmuutta sille mitkä ovat ns. niitä oikeita ja aitoja tunteitani.
Olen siis mustavalko-ajattelija, joko rakastan ja mies on hyvä ja oikea minulle, tai sitten suorastaan vihaan, mies on paha ja mietin eroa.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyyne ja Seine
Pahoittelut ap:lle, väärä ketju
Mikä tämä epävakaa-juttu on, onko se joku virallinen häiriö jolle voi saada diagnoosin? Mulla on sama. Olen toivonut, että tämä menisi ohi. Mutta olen jo monta vuotta ollut tällainen. En luota mihinkään tunteisiini enää, ne voivat olla ihan mitä vain, heittelehtivät sinne tänne ja suuren onnen hetkillä kun jotain hienoa tapahtuu voin olla ihan turta tai surullinen ja päinvastoin. Olen aina ajatellut, että jos se johtuisi vaikeista ja traumaattisista vuosista joita oli tuossa välillä. Mutta meneekö tämä pois ikinä, voiko tälle tehdä jotain? Onko tämä joku oiken häiriö? Tässä ei enää edes tunne itseään.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Kyllä sen kanssa oppii elämään. Ajattelen vaan että tämä on vain tämänhetkinen tunne ja se menee ohi, kun tulee noita negatiivisia tunnetiloja.
Nykyään olen yrittänyt ajatellakin että nuo negatiiviset ajatukse menevät kyllä ohi aikanaan ja niiden vaikuttaessa ei kannata tehdä mitään peruuttamatonta tai typerää. Korkeintaan muutun hieman etäiseksi noina aikoina, mutta silti alitajuntaan jää noista "kausista" sellainen epävarmuus ja ajatus siitä että entä jos yritänkin vain nähdä asiat parhain päin ja kaikki ne negatiiviset ajatukset ovatkin se totuus. Ja toisena kääntöpuolena tunnen hirveää syyllisyyttä että miten olen saattanut ajatella noin kauheita ja sitten yritän jotenkin hyvitellä sen kaiken olemalla erityisen kiva.
-ap
Potkaise sitä persuuksille ja lähetä pois. Ei tuosta tule mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmisillä on noin monia tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä epävakaa-juttu on, onko se joku virallinen häiriö jolle voi saada diagnoosin? Mulla on sama. Olen toivonut, että tämä menisi ohi. Mutta olen jo monta vuotta ollut tällainen. En luota mihinkään tunteisiini enää, ne voivat olla ihan mitä vain, heittelehtivät sinne tänne ja suuren onnen hetkillä kun jotain hienoa tapahtuu voin olla ihan turta tai surullinen ja päinvastoin. Olen aina ajatellut, että jos se johtuisi vaikeista ja traumaattisista vuosista joita oli tuossa välillä. Mutta meneekö tämä pois ikinä, voiko tälle tehdä jotain? Onko tämä joku oiken häiriö? Tässä ei enää edes tunne itseään.
Se on persoonallisuushäiriö, syntyy lapsuudessa mutta tulee usein ilmi vasta varhaisnuoruudessa ja ikävä kyllä on pysyvä tila, joskin usein helpottuu vanhemmiten ja voi myös kehittyä vähempioireiseksi, jolloin ei haittaa elämää niin paljoa.
Nykyään ei diagnisoida kovinkaan helposti sen leimaavuuden takia.
Sama. Kyllä sen kanssa oppii elämään. Ajattelen vaan että tämä on vain tämänhetkinen tunne ja se menee ohi, kun tulee noita negatiivisia tunnetiloja.