Mies pakkaa nyt sit tavaroitaan
Meilla ollut jo pitkaan vaikeaa ja riitaisaa, lahinna miehen masennuksen, puhumattomuuden ja valinpitamattomyyden minua kohtaan takia. Eilen vaadin miesta katsomaan minua silmiin ja kakistamaan ulos vihdoinkin, etta rakastaako vai vihaako minua. Sielta se tuli, vihaa. Ei siltikaan suostu tekemaan minkaanlaista paatosta omansa ja meidan elaman suhteen. Tanaan sitten kerasin kaikki voimani ja pyysin lahtemaan, koska en enaa jaksa nain. Jatkuva riitely on vaarin lapsiakin kohtaan. Mies on niin pitkaan laiminlyonyt minua, etta jatkaminen hanen kanssaan olisi vaarin itseani kohtaan. Nyt tuntuu pahalta, rakastan miestani, mutta han ei minua, enka halua hanen jaavan saalinkaan vuoksi. Yritan olla vahva, jotta en menisi itkemaan ja rukoilemaan miesta yrittamaan viela kanssani, ja rakastamaan minua.
Kommentit (37)
Onko hänellä olllut itsetuhoista käyttäytymistä tai puheita? Ajattelin vain, jos on niin täydellisen välinpitämätön kaikkea kohtaan? Onko hän töissä? Onko hänellä kontakteja perheen ulkopuoleleea? Ystäviä, sukulaisia? Onko jatain laukaisevaa tapahtunut, joka on saanut miehesi vajoamaan niin syvälle?
Eipä sillä, että olisit vastuussa hänestä. Pidä huoli omastaq ja lastesi mielenterveydestä. On hyvä hellittää ote silloin, kun mitään ei voi enää tehdä. Toivottavasti pääset pian jaloillesi!
2 ison matkanlaukun kanssa. Yritin viela ennen hanen lahtoaan kysya, mika hanen mielestaan meni vikaan, miksi ylipaataan alkoi vihaamaan mua. Annoin hanelle tilaisuuden edes sanoa, ettei han todella mua vihaa. Mutta ei sanonut mitaan. Esitti vaan kovaa ja kylmaa, tai sitten se tosiaan on mieheni uusi luonne. Sanoi, etta lahtee koska mina aina valitan hanelle hanen kaytoksestaan, ja etta han on masentunut. Sanoin, etta hanen on haettava masennukseen apua, ja etta selvastikaan han ei minua enaa rakasta, koska ei huomaa kohtelevansa minua vaarin, eika halua asioihin muutosta. Mies lahti nyt, ja sanoin etta on parempi ettei vahaan aikaan nahda ollenkaan. Mies viela lahtiessaan sanoi olevansa varma etta mina soitan hanen peraansa heti kun tarvitsen hanta. Sanoin etta en varmasti soita, ja etta yhteen ei ole paluuta taman jalkeen, joten hanen taytyy nyt paattaa mita haluaa. Sitten se mies lahti (eli en mina kiinnosta hanta).
Nyt on jotenkin ihan kevyt ja hyva olo. Ahdistus helpotti heti kun mies katosi nakokentastani. Tiedan etta tulee viela olemaan vaikeaa, mutta toivon etta olisin tarpeeksi vahva, etten alkaisi miehen peraan soittelemaan.
ap
ja tunnen todella syvää myötätuntoa sua kohtaan. Sen vaan sanon että oikean ratkaisun olette nyt tehneet. Miehesi masennus taitaa olla jo niin pahaa mallia että hän on kuin uppoava laiva jota sinä et enää pysty pitämään pinnalla ja sun on valittava että uppoatko mukana vai uitko pois. Hyvän valinnan teit itsesi ja lapsenne takia. Vaikka jotkut täällä yrittää sua syyllistää (esim mikset vie miestä hoitoon, yritä nyt olla vähän kivempi yms.) niin älä välitä tuollaisista kommenteista, he eivät tiedä mistä puhutaan. Vaikeasti masentuneen miehen puolisona joutuu jossain vaiheessa tekemään rajuja päätöksiä siinä vaiheessa kun kaikki muu on jo yritetty.
keskity omaan hyvinvointiisi ja hae itsellesi keskustelu apua ammattiauttajalta. siten minä ainakin opin näkemään tilanteemme oikealla tavalla ja sain oman mieleni kuntoon.
paljon voimia sinulle. tarkoitan sitä todella.
tekstiä AV:lle teidän parisuhteesta. Ja sitten istut tietokoneen ääressä, kun hän on menossa ovesta ja tilität sitä tänne lähes reaaliajassa. I don´t think so!
Ihanaa kun taalta saa tukeakin. Mulla on luotettavat ystavat vahissa ja terapiaakin vain kerran viikossa. Kaikille ei todellakaan tee mieli puhua naista asioista, kun sitten saa kuulla just joko syyllistamista tai sit naita jotka alkaa haukkumaan miesta (en ma nyt sellaistakaan haluu kuulla)
Kiitos!
ap
vastaan vielä lisää (en muista numeroa joka toho mun viestiin tuli)
Juuri tuon takia mitä sanoit kavereidesi reaktioista kun yrität puhua heidän kanssaan suosittelen todella että menet ammattilaisen juttusille. Vaikka ihmiset tarkoittaisivat hyvää niin kommenteista ei ole apua. Tilannetta pystyy ymmärtämään ainoastaan koulutuksen saanut ammattilainen (psykologi, psykiatr, sairaanhoitsu yms). Itse sain apua paikallisen kriisitukikeskuksen kriisiryhmältä (2 psyk hoitsua joiden kanssa keskustelin noin 5 kertaa) He osaavat kertoa mistä masennuksessa on kyse ja mitä miehesi parhaillaan kokee ja mitä sinä voisit tehdä saadaksesi elämän raiteilleen. ja mahdollisesti myös elämän miehesi KANSSA takaisin raiteilleen. Aikaa se vie ja paljon mutta kaikki on sen arvoista.
Haluaisitko jutella tarkemmin esim sähköpostitse?
tassa on mun sahkopostiosoite
aamurusko1 @ gmail . com
ap
sähköposti jostain ilmais jutusta. mulla on 2 duuni postia mutta niitä en voi käyttää tällaiseen. menee ehkä huomiseen jos en tänä iltana enää ehdi kun pitää laittaa nyt lapset unille mutta ei kai haittaa.
Kirjoittelet sitten kun ehdit ja silta tuntuu. Ei mitaan kiiretta, kylla ma parjaan taalla...
on helppo hengittää ja elää. Ihminen, joka ei sinua rakasta, ei sinua myöskään ansaitse. Eikä kukaan voi elää suhteessa, jossa ei saa rakkautta. Hyvä, että pakkaa tavaransa ja antaa sinulle mahdollisuuden uuteen, ihanaan, itsenäiseen elämään!!!! VOIMIA
Vähitellen itselleni tuli parempi ja parempi olo ja keskinäiset välimmekin ovat viime aikoina parantuneet.
Kyllä se siitä :)
Mutta on omien sanojensa mukaan masentunut ja todella onneton. Jasen kylla huomaa kaikesta. Han odottaa vaan kuolemaa. Mies ei pysty iloitsemaan mistaan, ei jaksa/halua hoitaa parisuhdetta. Itsekin olen masentunut, mutta mina sentaan yritan elaa. Miehella on myos hirveasti paineita ja stressia, mutta ei itse kykene elamanmuutokseen. Ei ajattele enaa selkeasti. Jos jaan mieheni rinnalle, mina vajoan hanen mukanaan.
AP
Hyvä ap, pelasta edes itsesi ja lapsesi kun miestä et voi. Voimia sinulle.
Hanen ongelmansa ovat kuulemma niin suuria. Yrittanyt olen kylla.
ap
Mies on ollut masentunut ja sinä syytät vain että sinua on laiminlyöty??
Ehkäpä siinä on niin käynyt mutta oletko ajatellut että miehesi saattaisia kaivata nyt sinun apuasi ja tukeasi?
Mies katsoi eilen minuun, sanoi vihaavansa, silmista nain etta puhui totta. Mies ei minua tarvitse, on sanonut monta kertaa, etta olen taysin vapaa tekemaan mita haluan, ja eroamaan. Ajattelen nyt omaa mielenterveyttani ja lapsien parasta. Mina en jaksa enaa tuota miesta. Eiko ole parempi etta lapsilla edes yksi edes vahan elamanhaluinen vanhempi?
ap
Jos ihminen on syvästi masentunut, ei hän edes pysty tuntemaan rakkautta. Hänen pitäisi ensin hoitaa sairautensa. Mutta siihen ei tietenkään voi aikuista ihmistä pakottaa. Lääkitys auttaisi miestäsi ihan varmasti.
Kaikki tuki on todellakin tarpeen...
ap