Miksi pidätte Ultra Bra -yhtyeen musiikista?
Itselläni on todella sekavia ajatuksia heidän tuotannostaan; tavallaan se on todella hyvin tuotettua ja sovitettua teknisesti, mutta sanoitukset ovat jotenkin hämmentävän ylikonkreettisia ja latteita. Kuitenkin se tietty 70-lukulainen vasemmistolainen retrohenkisyys (esteettisessä mielessä) tuntuu teennäiseltä. Niissä on hienoja sävelkulkuja, mutta tavallaan ne melodiat ovat samanaikaisesti todella yksinkertaisia. Mielestäni heidän musiikistaan puuttuu aito koskettavuus täysin, kun se on liian ironista ja retroa. Aivan kuin ne laulajat eivät olisi koskaan "tosissaan". Mitä mieltä olette?
Kommentit (33)
Se tulee ikään kuin veren perintönä - isoisäni oli kommari ja hänen isänsä oli ehta punikki! MOT
Aivan oikein, joidenkin mielestä tuo musiikki on tosi coolia, mutta kuitenkin ne melodiat ovat tietyllä tavalla järjen vastaisia, ja eivät siksi innosta suurinta osaa. Myös sanoitukset ovat vähän liikaa maalailtuja. Mutta joihinkin tilanteisiin voi olla ihan ok musaa.
Se on minusta hauskaa musiikkia. Ja olen vasemmistotaustaisesta perheestä, joten sävelkulut ovat tosiaan verenperintöä nekin.
Taistolaislaulujen hengessä tehtyä ajatonta vasemmistolaismusiikkia viherpesulla.
Ultra Bran parhaat ajat osuvat opiskeluaikoihini YO:lla. Nostalgista siis ainakin ja paljon hyviä muistoja. Musiikillisesti useita oikeasti loistavia kappaleita ja sitten iso joukko sellaisia joita ei paljon soiteta mutta sanomakin ok.
Hyvää hoilaus- ja bailausmusiikkia, mutta ymmärrän hyvin, että se on vähän niin tai näin, tykkää tai vihaa. Eikä siinä mitään.
Hyvät puhallinsovitukset.
T. muusikko
Pidän, koska tulee nuoruus mieleen ja oli idealisti, nyt on vaan rikas.
Upeaa stemmalaulua ja hyvää suomen kieltä. Lisäksi agit-prop -henki puree.
No kun en pidä.
Heidän musiikistaan ja esiintymisestään paistoi aina läpi se tietynlainen ylimielinen helsinkiläinen taidekoululaisuus. Kaikki oli ikään kuin vain jotain suurta ironista läppää tai parodiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään kyllä kovasti.
Mutta mikä siinä on niin hyvää? En vain voi ihan aidosti innostua liian teennäisestä musiikista. Ja tosiaan niissä sanoituksissa ei ole oikeastaan muuta kuin se yksi taso ja ne ovat jotenkin hajanaisia lauseenkappaleita viskattuina samaan pakettiin. Liikaa on myös matkittu musiikillisesti taistolaistyylistä. Niistä puuttuu tietty omaperäisyys täysin. Onhan se postmodernia yhdistää nuo seikat uudelleen, mutta siltikin se kokonaisuus jää latteaksi ja ontoksi "näyttelemiseksi".
UB:n musiikilliset ansiot ovat kiistattomat. Sanoituksista voi toki olla pitämättä koska Anni.
En yleensäkään osaa tai välitä analysoida miksi pidän jostain musiikista ja miksi en. Mitä sillä on väliä miksi pitää jostain musiikista? Ihan hienoa, että joku jaksaa ja haluaa analysoida omaa makuaan, mutta pitääkö sitä muilta tivata?
dsf kirjoitti:
No kun en pidä.
Heidän musiikistaan ja esiintymisestään paistoi aina läpi se tietynlainen ylimielinen helsinkiläinen taidekoululaisuus. Kaikki oli ikään kuin vain jotain suurta ironista läppää tai parodiaa.
Tarkoitan tuota aivan samaa. Ja vaikka olenkin "taiteellinen" ja helsinkiläinen, osin samoilta kulmiltakin kotoisin, niin heidän musiikkinsa tuntuu pahasti feikiltä ja juuri siltä, että se vain olisi pelkkää ironista läppää ilman oikeaa tunnetta, intohimoa ja sanomaa. Kevyesti rutiinilla rallatellaan satunnaisenoloisia sanayhdistelmiä korskean orkesterin säestäminä.
Varmaan myös mahtipontiset sovitukset napattu Scott Walkerin kappaleista mikä Sinnemäen paidastakin ilmeni kun vaikka nyt Euroviisu sovituksista puhui.
Vierailija kirjoitti:
UB:n musiikilliset ansiot ovat kiistattomat. Sanoituksista voi toki olla pitämättä koska Anni.
Anni on sympaattinen, mut mielestäni sanoitukset eivät ole kovin ihmeellisiä.
Oletko se Queen-jankkaaja?