Lue keskustelun säännöt.
Voisiko joku selventää, miksi puoliso tuntuu kämppikseltä?
06.12.2018 |
Minulla on takana 20-vuotinen avioliitto, jossa ei enää ollut intohimoa. Seksiä oli viikottain, mutta Omiin tarpeisiin, ei sen takia, että toinen olisi ollut haluttava. Pienet lapset tekivät kaiken arkisiksi. Teimme paljon kaikkea perheenä, emme kaksin.
En silti tuntenut meitä ”kämppiksiksi”. Olimme tiimi, samaa porukkaa, kumppaneita.
Nyt olen toista kertaa naimisissa ja näiden vuosien jälkeen tilaane on sama: olemme ”me”, ei nyt mitään erityisen intohimoista. No, ei ole pieniä lapsia, joten meillä on kaikkia matkoja kaksistaan.
Mikä siis on ero ”kämppikseen”?
Kommentit (65)
Nimenomaan.
Tuossa toisessa ketjussa sanotaan, ettei ole koskaan kokenut mitään kemiaa puolisonsa kanssa. Miksi sitten ihmiset menevät ylipäätään yhteen, jos kuitenkin haluaa kemiaa parisuhteelta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhuu? Miksi kämppiksistä valittavat eivät tule selventämään, mistä siinä on kyse?
Haluan tietää, olenko minäkin ollut aina vain kämppisliitoissa, mutta en ole vain sitä itse tiennyt?
Ap
Ajattelen, että kämppissuhde on sellainen, että tullaan arjessa toimeen (ainakin jotenkuten), mutta rakkautta tai intohimoa ei enää ole, eikä myöskään ystävyyttä tai kumppanuutta.
Ap:n suhteissa on ilmeisesti säilynyt kumppanuuden tunne vaikka intohimo onkin haihtunut, ettekä siksi mielestäni ole olleet kämppissuhteessa. Pitäisin omaa miestäni pelkkänä kämppiksenä siinä vaiheessa, kun meillä ei enää olisi mitään yhteistä puhuttavaa eikä halua viettää aikaa yhdessä.
Parisuhderakkaus on se ero. Jos rakastat puolisoasi olet parisuhteessa, jos et rakasta ole kämppis, eli kaksi ihmistä jotka sattuu asumaan samassa taloudessa yleensä taloudellisen pakon takia.
On myös parisuhteita jotka oikeasti ovat ystävyyssuhteita tai rinnastettavissa muihin sukulaisuussuhteisiin. Voi olla perheen isä ja äiti, olematta pariskunta joka rakastaa toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on suhde, jossa on seksiä, mutta ei kaveruutta?
Entä suhde, jossa ei ole seksiä, mutta ystävyys säilyy?
Minusta rakkaus on asia, jonka voi herättää henkiin. Jos sellaista on joskus ollut.
Toisekseen, lapsi ei tiedä, onko kyse kämppissuhteesta vai ei. Lasten kodin hajoittaminen on väärin siitä syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhderakkaus on se ero. Jos rakastat puolisoasi olet parisuhteessa, jos et rakasta ole kämppis, eli kaksi ihmistä jotka sattuu asumaan samassa taloudessa yleensä taloudellisen pakon takia.
On myös parisuhteita jotka oikeasti ovat ystävyyssuhteita tai rinnastettavissa muihin sukulaisuussuhteisiin. Voi olla perheen isä ja äiti, olematta pariskunta joka rakastaa toisiaan.
Juuri näin itsekin ajattelen. Toisestaan voi välittää niin monin tavoin. Toisilla saattaa parisuhderakkaus muuttua saman kaltaiseksi rakkaudeksi tai välittämiseksi, jota tunnetaan esim. sisarusta, lasta, ystävää tai muuta läheistä kohtaan. Siitä kuitenkin puuttuu se jokin. Enkä tarkoita ihastumista jne. Vaan tunnetta rakkaudesta, halusta viettää loppuelämä sen ihmisen kanssa, palavasta tunteesta sydänalassa jota ei voi selittää.
Minulla on kokemusta pitkästä yli 20 vuotta kestäneestä parisuhteesta. On aivan normaalia, että välillä ne tunteet ovat etäisempiä. Sitten taas lähennytään. On siis utopistista odottaa, että sydänalassa olisi koko ajan palava tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on pitkä suhde joka on tietyllä tavalla erittäin vakaalla pohjalla ja ollaan parhaita ystäviä ja ymmärretään toisiamme ilman sanoja. Mutta seksiä ja intohimoa ei ole pätkääkään. Ei olla koskaan puhuttu asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pitkä suhde joka on tietyllä tavalla erittäin vakaalla pohjalla ja ollaan parhaita ystäviä ja ymmärretään toisiamme ilman sanoja. Mutta seksiä ja intohimoa ei ole pätkääkään. Ei olla koskaan puhuttu asiasta.
Pidättekö itseänne kämppiksinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhderakkaus on se ero. Jos rakastat puolisoasi olet parisuhteessa, jos et rakasta ole kämppis, eli kaksi ihmistä jotka sattuu asumaan samassa taloudessa yleensä taloudellisen pakon takia.
On myös parisuhteita jotka oikeasti ovat ystävyyssuhteita tai rinnastettavissa muihin sukulaisuussuhteisiin. Voi olla perheen isä ja äiti, olematta pariskunta joka rakastaa toisiaan.
Ja sitten on omaishoitosuhteita. Jos toinen ei enää mitenkään selviytyisi arjesta omin päin, ei enää voi erota, olematta täysi..
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pitkä suhde joka on tietyllä tavalla erittäin vakaalla pohjalla ja ollaan parhaita ystäviä ja ymmärretään toisiamme ilman sanoja. Mutta seksiä ja intohimoa ei ole pätkääkään. Ei olla koskaan puhuttu asiasta.
Ja ilmeisesti luotatte toisiinne, eikä kumpikaan ole toiselle riesa. Tilanne on oikeastaan aika hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pitkä suhde joka on tietyllä tavalla erittäin vakaalla pohjalla ja ollaan parhaita ystäviä ja ymmärretään toisiamme ilman sanoja. Mutta seksiä ja intohimoa ei ole pätkääkään. Ei olla koskaan puhuttu asiasta.
Meillä ihan sama, tuo kommentti voisi olla kuin itse kirjoittamani! En ole mitenkään seksuaalinen ihminen, joten olen olen erittäin onnellinen tässä suhteessa.
Apologies kasva aikuiseksi ja lakkaa odottamasta satujen toteutuvan. Yhdistävä tekijä näiden kahden kuvaamasi tilanteen välillä olet sinä odotuksinesi.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on suhde, jossa on seksiä, mutta ei kaveruutta?
Entä suhde, jossa ei ole seksiä, mutta ystävyys säilyy?
Seksisuhde
Ystävyyssuhde
Kumpikaan ei ole parisuhde
Vierailija kirjoitti:
Minusta rakkaus on asia, jonka voi herättää henkiin. Jos sellaista on joskus ollut.
Toisekseen, lapsi ei tiedä, onko kyse kämppissuhteesta vai ei. Lasten kodin hajoittaminen on väärin siitä syystä.
Tottakai lapsi sen huomaa, ei lapset ole tyhmiä. Lapsen "koti" on vanhempien rakastava parisuhde, jos sitä ei ole tai se on rikki, on lapsen lapsuudenkoti rikki, vaikka sitä miten yritettäisiin pitää kulissina yllä ulospäin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pitkä suhde joka on tietyllä tavalla erittäin vakaalla pohjalla ja ollaan parhaita ystäviä ja ymmärretään toisiamme ilman sanoja. Mutta seksiä ja intohimoa ei ole pätkääkään. Ei olla koskaan puhuttu asiasta.
Olet kämppiksenä parhaan ystäväsi kanssa, et ole parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhderakkaus on se ero. Jos rakastat puolisoasi olet parisuhteessa, jos et rakasta ole kämppis, eli kaksi ihmistä jotka sattuu asumaan samassa taloudessa yleensä taloudellisen pakon takia.
On myös parisuhteita jotka oikeasti ovat ystävyyssuhteita tai rinnastettavissa muihin sukulaisuussuhteisiin. Voi olla perheen isä ja äiti, olematta pariskunta joka rakastaa toisiaan.
Ja sitten on omaishoitosuhteita. Jos toinen ei enää mitenkään selviytyisi arjesta omin päin, ei enää voi erota, olematta täysi..
Joo, sekin on tavallaan sukulaisuussuhde, sama kuin hoitaisi omaa vanhaa vanhempaansa.
Minä ihmettelen vielä enemmän sitä, miksi joku eroaa, jos puoliso on paras ystävä. Sehän on parasta, mitä voi olla.