Työttömiin suhtautuminen kielii epäterveestä ihmiskäsityksestä

https://duunitori.fi/tyoelama/epaterve-ihmiskasitys/

"Stereotyyppistä työtöntä voisi kuvailla esimerkiksi seuraavasti:

1. Nukkuu päivät ja kukkuu yöt. Herää puolilta päivin, juo jallulla terästetyt pullakahvit ja kömpii takaisin päiväunille.
2. On sosiaalisesti taitamaton erakko, joka kasvaa kovaa vauhtia selästään kiinni nahkasohvaansa katsoessaan Salkkareiden uusintoja ja heittäytymällä vihapuheiden syövereihin internetin keskustelupalstoilla.
3. Etsii sosiaalista kontaktia kerran viikossa siinä kapakassa, jossa tarjoillaan kaupunginosan halvimmat oluet. Öykkäröi, herää putkassa ja kulauttaa kotimatkalla tasoittavan siellä, mihin ei ole vielä saanut porttikieltoa.
4. Hakee töitä vain pakotettuna, työttömyysetuuden menettämisen pelossa. Työvoimaviranomaisen lähettämä työhönosoitus paskaduuniin on hänelle kuin kirje helvetistä, sillä sen ignoroinnista aiheutuva karenssi estäisi häntä ylläpitämästä kosteaa elämäntyyliään.
5. On innovatiivinen ja aloitteellinen vain silloin, kun tarvitaan uudenlaisia keinoja vältellä palkkatyötä tai haalia sosiaalitoimistosta työnteon välttelyn mahdollistavia etuuksia.
6. Kun viranomaiset tarjoavat töitä, hän epäonnistuu tahallaan haastattelussa. Parhaiten se onnistuu toimimalla haastattelua edeltävänä päivänä kohdassa 3 mainitulla tavalla.
7. Jos hänet onnistutaan jallittamaan palkkatyöhön, hän hankkii itselleen potkut ollessaan kykenemätön vastustamaan sohvan kutsua."

Sitten tämä, erittäin hyvin sanottu:

"Työttömät – siis työnhakijat – tarvitsevat kannustusta, positiivista vahvistavaa palautetta ja ennen kaikkea olosuhteet, joissa työn aktiivinen hakeminen olisi mahdollista, mielekästä ja myös taloudellisesti järkevää. Oma-aloitteisuudesta ei saisi missään nimessä rangaista, kuten nyt tapahtuu. Toisaalta työnhakukurssien asiasisällöt ovat byrokraattisia muinaisjäänteitä ja kaipaisivat kipeästi päivitystä. Uusia työkaluja ja menetelmiä tulee kaiken aikaa, mutta työttömät hinkkaavat yhä iankaikkisen vanhoja asiakirjamallejaan tai tuhlaavat aikaansa väsyneissä CV-pankeissa, koska heille ei ole muuta suositeltu.

Jos joku ansaitsisi saada kepistä, niin se ei ole työtön, vaan ne päättäjät, jotka itsepintaisesti ylläpitävät valuvirheistä systeemiämme. Työtä vieroksuvaksi leimattu yksilö on helppo syntipukki – kun yhteiskunnallisista ongelmista tehdään yksilöiden ongelmia –, mutta nyt kannattaisi keskittää voimat olosuhteiden muuttamiseen. Jotta jotain merkittävää voisi aidosti tapahtuisi, emmekä ainoastaan teeskentelisi muutosta, meidän kaikkien tulisi tarkastella kriittisesti omaa ihmiskäsitystämme. Jos näet työttömän laiskana kusettajana, joka ei koskaan, missään olosuhteissa, olisi valmis tekemään töitä leipänsä eteen, niin mene hyvä ihminen itseesi. Kun ihmiskäsityksemme on saatettu terveelle pohjalle, yhdellekään meistä ei tule mieleen lyödä lyötyä."