Selitys suomalaiselle "maksaa 100 jottei naapuri saa 50e"
Ennen vanhaan uskottiin, että onnen määrä on vakio. Että onnea on olemassa vain rajallinen määrä ja se sitten jakaantuu eri ihmisille. Käytännössä naapurin onni oli siis muilta pois. Muiden kyräily ei ollut vihamielisyyttä, vaan selviytymostaistelua niukkojen resurssien kanssa: entä jos naapurin hyvä viljasato vie kaiken viljan omalta perheeltä, eikä selvitä talven yli?
Sama uskomus johti itsensä vähättelyyn, sillä jos sai liikaa hyvää aikaan alkuvuodesta, saattoi loppuvuonna odottaa jopa kuolema. Suomalaisuudelle kansainvälisestikin tunnustettu ominainen vaatimattomuus on tosiasiassa peruja itsepuolustuksesta, kun haluttiin hämätä pahaa silmää.
Suomalaiset kertovat suvereenisti olevansa kristittyjä tai tapakristittyjä, mutta silti suurin osa suomalaisten arkiuskosta ja - tavoista ovat vahvasti pakanallisia, eivät kristittyjä.
Kommentit (2)
-Itku pitkästä ilosta.
-Kel onni on, se onnen kätkeköön.
Ei naapurin onni ole multa pois. Täysin käsittämätön ajatus.