Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
3 päivää jo puhumatta kumppanille
Tulehtunut suhde
29.11.2018 |
Kuinka kauan kannattaa jatkaa tätä? Viikko? Puhuminen vain lisää kinaa ja huonoa mieltä. Mietin että pitäiskö lähteä vanhemmille tai kavereille kun asiat rauhottuu? Piinaavat katseet kotona eivät helpota kummankaan oloa.
Kommentit (24)
Tai sitten voisi kasvaa aikuiseksi.
Kinaaminen ei ole puhumista.
Pitää oppia keskustelemaan. Kun toinen puhuu niin silloin itse kuunnellaan, ei keskeytetä eikä puhuta päälle. Kun toinen lopettaa puhumisen niin vastataan siihen mitä toinen juuri sanoi, eikä lauota valmiiksi mietittyä omaa juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksi ette puhu toisillenne?
"Puhuminen vain lisää kinaa ja huonoa mieltä."
Sepäs on aikuismaista.
Mököttäminen on henkistä väkivaltaa. Opetelkaa siis puhumaan ja pyytämään anteeksi. Ylpeys ei pitkälle kanna.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisi kasvaa aikuiseksi.
Kinaaminen ei ole puhumista.
Pitää oppia keskustelemaan. Kun toinen puhuu niin silloin itse kuunnellaan, ei keskeytetä eikä puhuta päälle. Kun toinen lopettaa puhumisen niin vastataan siihen mitä toinen juuri sanoi, eikä lauota valmiiksi mietittyä omaa juttua.
Et kyllä tunne kumppaniani yhtään. Jos minä rupean sopua tekemään, se kääntyy minua vastaan. Monen monta kertaa jo näin tehnyt. Nyt on kumppanin vuoro tehdä aloite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika on suhteellista. Tiedän yhden parin joka ei puhunut kolmeen vuoteen toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki lapsia.
Ei kyllä ole käynyt edes mielessäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mökötys ei edesauta mitään. ongelmat jää ratkomatta ja eripura vaan kasvaa ja kasvaa taustalla. sitten ihmetellään kun ero tulee puskista... no kaipa se tulee kun ei puhu? eikä ongelmia käsittele...
tulehtunut suhde kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisi kasvaa aikuiseksi.
Kinaaminen ei ole puhumista.
Pitää oppia keskustelemaan. Kun toinen puhuu niin silloin itse kuunnellaan, ei keskeytetä eikä puhuta päälle. Kun toinen lopettaa puhumisen niin vastataan siihen mitä toinen juuri sanoi, eikä lauota valmiiksi mietittyä omaa juttua.
Et kyllä tunne kumppaniani yhtään. Jos minä rupean sopua tekemään, se kääntyy minua vastaan. Monen monta kertaa jo näin tehnyt. Nyt on kumppanin vuoro tehdä aloite.
Ei sinun tarvitse mitään aloitetta tehdä.
Sanot puolisollesi oman näkemyksesi ja että kuinka näet asian ja jatkat elämääsi. Sano puolisolle ettet ikinä ole nähnyt noin lapsellista käytöstä ja komenna kotiinsa äitinsä tissiä imemään. Mene sinä viettämään tyttöjen iltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää pitäkö mykkäkoulua,menee kallisarvoista aikaa elämästä ihan hukkaan. Jos on isommat asiat pielessä,voi aina jatkaa eri suuntiin toivottavasti onnellisempana,jos vain pienet asiat aiheuttaa eripuraa ja mykkäkoulua oman tahdon läpiviemiseksi,lopettakaa se ja arvostakaa toisianne niin paljon että puhutte asiat riidan jälkeen selviksi.
tulehtunut suhde kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisi kasvaa aikuiseksi.
Kinaaminen ei ole puhumista.
Pitää oppia keskustelemaan. Kun toinen puhuu niin silloin itse kuunnellaan, ei keskeytetä eikä puhuta päälle. Kun toinen lopettaa puhumisen niin vastataan siihen mitä toinen juuri sanoi, eikä lauota valmiiksi mietittyä omaa juttua.
Et kyllä tunne kumppaniani yhtään. Jos minä rupean sopua tekemään, se kääntyy minua vastaan. Monen monta kertaa jo näin tehnyt. Nyt on kumppanin vuoro tehdä aloite.
Voi luoja, miksi olette edes yhdessä? mitä saat tuollaisesta suhteessa, missä toiselle ei voi puhua vaikeista asioista normaalin ihmisen tavoin? en ymmärrä. Ja mikä ihmeen vuoro... eikö voi ite olla se fiksu ja alottaa sovinnon jos toinen on niin jäärä ja ylpeä ettei siihen kykene... miks molempien pitää olla yhtä lapsellisia? Kasvakaa molemmat aikuiseks niin ehkäpä se parisuhdekin paranee ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota kaapistasi hame ja sano puolisollesi että koittaa päälleen että sopiiko.
Vierailija kirjoitti:
Mökötys ei edesauta mitään. ongelmat jää ratkomatta ja eripura vaan kasvaa ja kasvaa taustalla. sitten ihmetellään kun ero tulee puskista... no kaipa se tulee kun ei puhu? eikä ongelmia käsittele...
Ehkä on parempi vaan lopettaa suhde, kun tämä elämä niin vaikeaa yhdessä on. Emme kai ole toisiamme varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mykkäkoulu on puhdasta vallankäyttöä, keskenkasvuisten touhua.
Kyllä välillä iltaisin päätän että lakkaan puhumasta kumppanilleni yhtään mistään. Kaikki menee ohi korvien eikä häntä tunnu kiinnostavan pienet eikä isot asiani. Miestä on kuitenkin kuunneltava mistä ikinä haluaakin puhua ja yleensä se on aika jonninjoutavaa kertomista vaikka mitä jossain sarjassa tapahtui. Mieheni ei kuitenkaan sulata mitään käytöksen muutosta minulta vaan alkaa 'hengittää niskaan' ja hiostaa. Että sellaista täällä. Kyllä mökötys on yksi keino osoittaa että nyt on menty rajan ylitse ja kun puhuminen ei auta koska toinen ei yhtään kuuntele niin on oltava sitten hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
tulehtunut suhde kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisi kasvaa aikuiseksi.
Kinaaminen ei ole puhumista.
Pitää oppia keskustelemaan. Kun toinen puhuu niin silloin itse kuunnellaan, ei keskeytetä eikä puhuta päälle. Kun toinen lopettaa puhumisen niin vastataan siihen mitä toinen juuri sanoi, eikä lauota valmiiksi mietittyä omaa juttua.
Et kyllä tunne kumppaniani yhtään. Jos minä rupean sopua tekemään, se kääntyy minua vastaan. Monen monta kertaa jo näin tehnyt. Nyt on kumppanin vuoro tehdä aloite.
Voi luoja, miksi olette edes yhdessä? mitä saat tuollaisesta suhteessa, missä toiselle ei voi puhua vaikeista asioista normaalin ihmisen tavoin? en ymmärrä. Ja mikä ihmeen vuoro... eikö voi ite olla se fiksu ja alottaa sovinnon jos toinen on niin jäärä ja ylpeä ettei siihen kykene... miks molempien pitää olla yhtä lapsellisia? Kasvakaa molemmat aikuiseks niin ehkäpä se parisuhdekin paranee ...
Helppo se on toisen sanoa kun ei itse ole tässä suhteessa tuntematta meitä ja meidän yhteistä historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä välillä iltaisin päätän että lakkaan puhumasta kumppanilleni yhtään mistään. Kaikki menee ohi korvien eikä häntä tunnu kiinnostavan pienet eikä isot asiani. Miestä on kuitenkin kuunneltava mistä ikinä haluaakin puhua ja yleensä se on aika jonninjoutavaa kertomista vaikka mitä jossain sarjassa tapahtui. Mieheni ei kuitenkaan sulata mitään käytöksen muutosta minulta vaan alkaa 'hengittää niskaan' ja hiostaa. Että sellaista täällä. Kyllä mökötys on yksi keino osoittaa että nyt on menty rajan ylitse ja kun puhuminen ei auta koska toinen ei yhtään kuuntele niin on oltava sitten hiljaa.
Just näin meilläkin.
Mykkäkoulu, niin tuttua. Syyllistyn siihen itse, kun mieheni ei kykene puhumaan mistään oikeasti tärkeistä asioista vaan menee aivan lukkoon. Sitten ollaan hiljaa molemmat. Tähän asti minä olen aina ollut se, joka ottaa ensimmäisen askeleen hiljaisuuden murtamiseen. Ahdistavaa ja nöyryyttävää. En tiedä kuinka kauan enää jaksan.
Vierailija kirjoitti:
Mykkäkoulu on puhdasta vallankäyttöä, keskenkasvuisten touhua.
Milläs minä muulla saisin hänet luopumaan vallankäytöstä? Etkö tajua että ei tähän tilanteeseen niin helposti tulla. Ymmärrän kyllä virheeni ja lapsellisen käytökseni ja antaisin hänelle anteeksi ja pussaisin pusun poskelle. Ei tässä siitä ole kyse. Toisen pitää myös pyytää anteeksi. Hän ei ole sitä tehnyt koko 10-vuotisen suhteen aikana. Tässä tilanteessa ei nyt muu ikävä kyllä auta. Liian paljon anteeksi antaminen tekee itsestään marttyyrin ja siinä tilanteessa nyt olen.
Alue: Aihe vapaa
No miksi ette puhu toisillenne?