kissat tappelee

Vaikka vieressä seisoisi ja kieltäisi, niin toinen silmät suurina tuijottaa ja vaanii toista kissaa ja tilaisuutta hyökätä. Yrittää kaiketi rajusti leikkiä, mutta ei kuuntele toista jos sattuu ja innostuu vaan siitä toisen rääkymisestä.

Tähän mennessä testattu feliway, leikittäminen, erottaminen, kieltäminen, ohjaaminen toisiin tekemisiin.. Aina edellisen jutun loputtua menee mielellään "kostamaan" kivan leikin loppumisen toiselle.. Tai jos ei saa tarpeeksi nopeasti ruokaa yms. Kaikki aiheuttaa reaktion, missä "saalistetaan" sitten toista kissaa.

Samaa meilläkin ja mikään ei auta. Kolme kissaa koulukiusaa yhtä. Onneksi vietän paljon aikaa kotona ja voin suoda kiusatulle suojaa noilta kolmelta hullulta.

Molemmille omat reviirit ja ovi kiinni.

Leikattuja molemmat? Meillä samaa, nyt rauhoittavat käytössä, siis ell määräsi.

Vierailija kirjoitti:

Samaa meilläkin ja mikään ei auta. Kolme kissaa koulukiusaa yhtä. Onneksi vietän paljon aikaa kotona ja voin suoda kiusatulle suojaa noilta kolmelta hullulta.

Samat sanat, onneksi on mahdollista olla kotona vahtimassa ettei pahempia haavereita satu. Alkaa olla kohta ideat lopussa, ja poikakissa kohta myynnissä. Ei se ole kissan elämää, että toinen on peloissaan piilossa jossain kaapin päällä, ja toinen siinä edessä turhautuneena maukuu ja intensiivisesti, vaanivasti tuijottaa toista.

Onhan tästä lukenutkin, mutta ei ole osannut varautua siihen, että monta vuotta sovussa eläneet kissat voivat yhtäkkiä muuttuakkin "vihollisiksi".

Onko kissojen asuinympäristössä tapahtunut jotain muutosta? Onhan molemmat leikattuja? Minkä ikäisiä? Kauanko olleet yhdessä? Miten aikanaan tutustutettu? Millaisella taustalla? Ulko- vai sisäkissoja? Jos toinen tai molemmat leikkamattomia ja jompi kumpi tullut sukukypsäksi, voi kyse olla valtataistelusta. Kumpi on ollut pomo tähän asti? Onko muita muutoksia kissojen käytöksessä tai terveydentilassa? Kerro vähän tarkemmin taustoja, niin on ehkä helpompi arvailla taustoja ja miettiä, miten tilanne kannattaa pitkällä tähtäimellä hoitaa.

Lyhyellä tähtäimellä: erota kissat toisistaan eri tiloihin/huoneisiin. Hanki feromonihaihduttimia (Feliway friends) ihan joka huoneeseen (vaikutuksen alkuun menee useampi päivä). Odota, että tilanne ehtii tasaantua ja molemmat vaikuttavat omissa huoneiseen rennoilta ja rauhallisilta. Sitten muutaman päivän kuluttua aloitat varoivaisen uudelleen tutustuttamisen. Siirrät kissojen hajua toistensa puolille vaikka pyyhkeellä silittelemällä ja tavaroita ja leluja siirtelemällä. Ruokit kissoja niin, että toinen on oven lähellä toisella puolella ja toinen toisella. Päästät vähitellen varovasti oven raosta nuuhkimaan toisiaan ja annat samalla herkkuja jne. Tutustuttamisohjeita löydät tarkemmin netistä. Ennen kuin päästät kissoja takaisin yhteen, olisi kuitenkin hyvä tietää tai edes osata vähän arvata, mistä välirikko on johtunut, jotta voit korjata tilanteen. Liittyy se sitten kodin oloihin, pihalla vierailevaan naapurin kissaan, säihkähtämiseen tai  muuhun. Eläinlääkärikäyntiäkin voi harkita, sillä kyse voi olla myös siitä, että aggressivisella kissalla on kipuja tai jokin muu hätänä.

Meillä on kaksi 6v kissaa. Sisko ja sen veli. Meilläkin leikit yltyy joskus raisuiksi ja poikakissa meinaa koollaan/painollaan jyrätä pienemmän alleen ja "jyrsii" niskasta. Siskonsa myös rääkäisee kunnolla ja silloin velipoika yleensä tajuaa, että nyt on parempi lopettaa, ei kuitenkaan aina ja silloin pitää tömäyttää jalkaa lattiaan, että tajuaa irrottaa otteensa.

Siskonsa harrastaa myös samaa, mutta harvemmin ja pienemmällä voimalla. Ovat kavereita keskenään ja pesevät toisensa monesti päivässä ja yhteiselo sujuu muutenkin hyvin.

Mikäli joku kissa joutuu jatkuvasti hyökkäyksen kohteeksi ja alkaa pelätä niin silloin omistajan on syytä puuttua asiaan ja pitää ne hetken erillään, jokaisella kissalla on oikeus olla kotona pelkäämättä!

Ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Ollaan asuttu samassa paikassa, sama järjestys, samat rutiinit. Saavat kolme kertaa päivässä ruokaa, tietävät suurinpiirtein ruoka-ajat ja yleensä mm. nämä hetket saavat sen pojan villiintymään. Muutamia kertoja viikossa kuitenkin pesevät toisiaan, ja tyttökissa menee työntämään naamaansa toisen luo, että saisi pesuja. Eivät nuku vierekkäin, eivätkä mielellään edes samalla hyllyllä/sohvalla/sängyllä. Kiusatulla kissallamme on ollut viime keväänä pissaongelmia, ja silloin ell sanoi sen johtuvan luultavasti jostain muutoksesta kissan elämässä, ja että jo vuodenajan muutos on kissalle niin suuri asia, että sekin voi aiheuttaa monia stressivaivoja. Ja nyt, kun on tullut kylmä, marraskuu ja lunta, tuntuu että pojan meininki on taas vähän lähtenyt käsistä.

Tyttökissa on 5v, poika 3v. Molemmat ovat olleet meillä ihan pienestä pennusta asti, ja molemmat ovat leikattuja. Alkujaan tulivat hyvin toimeen. Luonteeltaan huomaa niiden olevan vallan erilaisia, tyttö mielellään makoilee ja nautiskelee, kun taas pojalle pitää olla paljon virikettä ja tekemistä. Poikakissa on erittäin rohkea ja utelias, ja esimerkiksi ison paimenkoiramme kanssa oikein painii ja käy välillä koirankin kaulaan roikkumaan (näillä kahdella, koiralla ja poikakissalla hyvät välit, mielellään puskee koiraa naamaan ja kyhnöttää vieressä).

Feliwayta meillä on ollu jo kahdesti, pitkiä aikoja kerrallaan. Apu on ollut marginaalista jos sitä on ollut. Kuitenkin tämäkin otetaan uudestaan käyttöön, joka huoneeseen. Vaikka apua ei ole nähnyt niin ei se sitä sano etteikö siitä tulevaisuudessa voisi silti olla hyötyä.

"Pomosta" en osaa näistä kissoista sanoa. Tyttökissa kyllä pomottaa koiraa mennentullen, eikä koira uskalla mitään takaisin. Poikakissaa taas koira yrittää alistaa. Ja Poika taas tyttökissaa. Kuulostaa jo omaan korvaan vähän "johtajan paikan hakemiselta". Ehkä kukaan ei oikein ole paikan kunkku(paitsi minä ihmisenä, kaikki kyllä tottelevat ja kuuntelevat ihmisiä), ja kaikki omalla tavallaan yrittävät sitä ottaa.

Varmasti tästä viestistä jää paljon oleellista asiaa pois, mutta kysykää lisää niin vastailen! ihanaa saada kuulla muidenkin pohdintoja, ettei ole ihan yksin koko hommaa purkamassa! Niinjoo, ja sisäkissoja molemmat, mutta mahdollisuus lasitetulle parvekkeelle pääsyyn on. Menevät valjaista paniikkiin, ja ulkona oloon eivät ole tottuneet.

Olisiko poika voinut säikähtää jotain tai sattua joku vahinko, joka olisi pelästyttänyt tai sattunut, ja sitten yhdistäisi kivun tai pelon tuohon tyttökissaan? Ihan siis arvailuna tuttavan kokemuksen pohjalta. Hänellä siis on emo ja tämän tytär, jotka ovat todella läheisiä. Emolla kun oli toinen pentue, tämän ensimmäisen pentueen tytär auttoi hoitamaan pentuja, pesi niitä, kanniskeli takaisin pesään ja jopa auttoi lypsämään maitoa amon nisistä. No, pentuja kävi katsomassa yksi innokas uusi omistaja, joka vielä sattui olemaan kovaääninen ja riehakas muutenkin, mutta homma kruunautui sitten sillä, että poistuessaan astui nastallisilla talvisaappaillaan tuon emokissan hännälle. Kissa sähkähti ja tietysti sitä sattui, ja jotenkin sitten yhdisti tuon kivun siinä vieressä olleeseen tyttäreensä, minkä jälkeen kissojen välit olivat todella pitkään huonot ja tytär parka sai tassusta, jos yrittikin lähelle. Tilanne onneksi rahoittui sitten ajan kanssa, kun omistaja piti kissoja hetken aikaa erillään ja sitten päästi yhteen takaisin. Mutta todella pitkään meni, että välit palautuivat ihan ennalleen.

Teidän pihallanne liikkuvat naapurin kissat tai muut eläimet voivat olla myös syy siihen, että aggressio kohdistuu siihen entiseen kaveriin. Samoin myös yleinen turhautuminen eli virikkeiden ja leikin lisäämistä entisestään voisi kokeilla. Kotiin myös lisää korkeita paikkoja, joihin voi kiivetä, että saavat myös vertikaalisesti mahdollisuuden päästä omaan rauhaan ja muutenkin lisää sellaisia paikkoja, joissa pääsevät ihan omaan rauhaansa. Jos tyttö on jo aiemmin oireillut stressiä, on todella tärkeää kiinnittää huomiota kodin sisustukseen kissaystävälliseksi. Ja Feliwaystä kannattaa kokeilla sitä uutta Friends-versiota. Pitäisi teoriassa olla parempi tällaiseen tilanteeseen kuin se perinteinen.

Mutta tosiaan tähän hätään kannattaisi aloittaa siitä, että erottaa kissat ihan kokonaan toisistaan vaikka viikoksi ja sitten aloittaa uudet tutustuttamistoimet rauhassa.

Kiitos paljon erittäin pohtivista ja mielenkiintoisista vastauksista. Feliway friends on uusi tuote, joka tulee testiin ja pitkäaikainen erotus on itselleni myös uusi "tekniikka", joka myös menee testiin ennen lopullisia ratkaisuja.

Tilanne onneksi ei ole niin kaoottinen, kuin miltä se saattaa kuulostaa ja ison osan ajasta kissat kuitenkin antavat toistensa olla rauhassa. Tässä on alkanut tunnistamaan merkkejä tilanteen eskaloitumisesta, ja osaa myös itse ennakoida (helpompi kieltää ja rauhoittaa tilanne ennakoivasti, kuin silloin kun on jo kierrokset päällä). Mutta kuitenkin, jo se 2-4 päivittäistä kiusaamistilannetta on itselleni ja meidän kissoille liikaa. Ketään ei voi pakottaa ystävystymään ja bondautumaan toisen kanssa, mutta kunhan saadaan tilanne rauhoittumaan ja neutralisoitumaan niin olemme kaikki tyytyväisiä.