Miksi MARKKA-AIKANA opiskelijoilla oli rahaa ja säästöjä? Nykyään 20 000 € velkaa!!

Euron kallis hinta kirjoitti:

Huh, kyllä sääliksi käy euroajan opiskelijoita (tämä huokaus tulee suoraan sydämestä)! Voimia teille oikean alan valintaan!

Vielä markka-aikana jokainen luokallani oli lomat ja joskus illatkin töissä. Silloin suorastaan revittiin töihin ja tyypillinen palkka oli n. 10 000 - 12 000 markkaa kuukaudessa + bonarit ja optiot. Silloin ei puhuttu opintolainasta, vaan sijoittamisesta. :) Minullakin oli käyttötilillä kymmeniä tuhansia markkoja kasvamassa sen ajan huimaa korkoa ja omitusasunto tuli hankittua varhaisessa vaiheessa. Markka-aikana esim. ateriakorvaus vs. ravintolaruoan hinta oli jotain ihan eriluokkaa kuin nykyään.

Nyt euroaikana tilanne on täysin toinen: opiskelijoilla voi olla jopa 120 000 markkaa velkaa eikä työllistymisestä ole mitään takeita ja palkatkin surkeita versus elämisen kustannukset (pl. tekniikan ala, lääkärit ja lakimiehet). :( Toki nykyään moni asuu vuokralla ja eläminen on muutenkin kalliimpaa kuin silloin eli nykyään rahaa poltetaan ihan eri tahtiin kuin markka-aikana.

Siis sääliksi käy teitä, jotka joudutte opiskelemaan nyt euroaikana! Älkää siis välittäkö, jos joku markka-aikana opiskellut ei usko teidän ahdinkoa! Muistakaa myös valita sellainen ala, jossa on työtä myös tulevaisuudessakin.

Opiskelin vuosina 1989-1995 ja opintojen lopussa minulla oli opintolainaa vähän alle 100 000 markkaa. Tein töitä kesäisin ja iltaisin. Ei kyllä ollut puhettakaan tuollaisista tuloista. Muistan että olin jossain vaiheessa palkanlaskennassa ja näin että työpaikallani muutamalla alansa todellisella osaajalla oli kuukausipalkka noin 16 000 markkaa, ja se tuntui huimalta summalta. Itse taisin saada noin 6000 markkaa kuussa.

Millä alalla olet saanut 12 000 mk kuukaudessa? Mä sain 7 000 mk ennen valmistumistani, eikä palkka juuri siitä noussut valmistumisen jälkeenkään. Bonarin olen saanut kerran eläessäni, ulkopuolisen painostaessa toimariamme. Omaa kämppää tosin aloin tuolloin säästelemään pienistä tuloistani, elelin muuten nuukasti.

Kyllä markka-aikanakin jotkut ottivat isojakin opintolainoja.

Äitini kertoi, että kaikki hänen tuttunsa ottivat opintolainaa, koska mitään nykyisenkaltaisia tukia ei ollut.

Ei se ole sen euron vika, että lainaa pitää ottaa. Tässä välissä vaan sattui olemaan hyvät tuet, mutta nyt niitä on leikattu, jolloin pitäisi taas palata siihen 80-luvun opintolaina"tukeen".

Vierailija kirjoitti:

Millä alalla olet saanut 12 000 mk kuukaudessa? Mä sain 7 000 mk ennen valmistumistani, eikä palkka juuri siitä noussut valmistumisen jälkeenkään. Bonarin olen saanut kerran eläessäni, ulkopuolisen painostaessa toimariamme. Omaa kämppää tosin aloin tuolloin säästelemään pienistä tuloistani, elelin muuten nuukasti.

Minä sain puhelinmyynnissä 7000-20000mk kuukaudessa opiskeluaikoina. Asuntoa varten aloin säästämään 14 vuotiaana ekasta tilistä, joka oli n.600mk kuussa kun vedin lapsille iltaisin seurakunnan kerhoja.

Kyllä mä väitän että niitä töitäkin edelleen saa. Siis ihan käsi sydämellä, että jos kierrät sun kaikki alueen lähikaupat, kioskit, huoltoasemat ja sen semmoisen, niin ihanko totta, että et niistä mihinkään pääse tekemään osa-aikaisesti hommia?

Onhan se rankkaa. Mutta turha sanoa, että opiskelija ei nykyään saa hommia opintojen oheen.

Euron kallis hinta kirjoitti:

Huh, kyllä sääliksi käy euroajan opiskelijoita (tämä huokaus tulee suoraan sydämestä)! Voimia teille oikean alan valintaan!

Vielä markka-aikana jokainen luokallani oli lomat ja joskus illatkin töissä. Silloin suorastaan revittiin töihin ja tyypillinen palkka oli n. 10 000 - 12 000 markkaa kuukaudessa + bonarit ja optiot. Silloin ei puhuttu opintolainasta, vaan sijoittamisesta. :) Minullakin oli käyttötilillä kymmeniä tuhansia markkoja kasvamassa sen ajan huimaa korkoa ja omitusasunto tuli hankittua varhaisessa vaiheessa. Markka-aikana esim. ateriakorvaus vs. ravintolaruoan hinta oli jotain ihan eriluokkaa kuin nykyään.

Nyt euroaikana tilanne on täysin toinen: opiskelijoilla voi olla jopa 120 000 markkaa velkaa eikä työllistymisestä ole mitään takeita ja palkatkin surkeita versus elämisen kustannukset (pl. tekniikan ala, lääkärit ja lakimiehet). :( Toki nykyään moni asuu vuokralla ja eläminen on muutenkin kalliimpaa kuin silloin eli nykyään rahaa poltetaan ihan eri tahtiin kuin markka-aikana.

Siis sääliksi käy teitä, jotka joudutte opiskelemaan nyt euroaikana! Älkää siis välittäkö, jos joku markka-aikana opiskellut ei usko teidän ahdinkoa! Muistakaa myös valita sellainen ala, jossa on työtä myös tulevaisuudessakin.

Näinhän se on. Vaikka miten laskee inflaation ja muut muutokset, jokin isompi talouskäänne tässä on.

Asenteet olivat yliopisto-opinnot aloittaessani 90-luvulla myös varsin nihkeät opintolainoihin suhtautumisessa. Itse otin opintolainan ja siinä se tuli maksettua takaisin muun ohessa. Lainapääoma oli kyllä vain puolet nykyisestä, jos sitäkään.

Nykyisin ilmeisesti ei ainakaan arkailla lainanotossa, mikä nyt ainakin erotuksena aiempaan.

Minäkään en ottanut opintolainaa opintoihini lainkaan vaan otin joka kuukausi säästöstä 500mk kuluja kattamaan. En ollut alkuvaiheessa edes töissä, kun opintoja oli oikeasti 7-8 tuntia päivässä ja harjoittelujaksotkin eri paikkakunnilla.

Seuraavien opintojen aikana olin myös työssä muutamana iltana viikossa ja kohta valuutta vaihtuikin jo euroiksi. Kyllä se eläminen on kallistunut tässä vuosien varrella - oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä väitän että niitä töitäkin edelleen saa. Siis ihan käsi sydämellä, että jos kierrät sun kaikki alueen lähikaupat, kioskit, huoltoasemat ja sen semmoisen, niin ihanko totta, että et niistä mihinkään pääse tekemään osa-aikaisesti hommia?

Onhan se rankkaa. Mutta turha sanoa, että opiskelija ei nykyään saa hommia opintojen oheen.

Ehkä jossain Helsingissä, jossa sitten taas asumiskustannukset ovat omaa luokkaansa. Yhtään pienemmässä yliopistokaupungissa jokaiseen k-marketin osa-aikaiseen kesätyöpaikkaankin hakee 50 ihmistä, ja avoimia hakemuksia tulee useita viikossa. Vielä pienemmillä amk-paikkakunnilla tilanne on vielä surkeampi.

Eli ihan totta, niitä osa-aikaisiakaan töitä ei ihan tuosta noin vain saa.

Nykyään ainakin minun tutuillani on isot opintolainat koska niiden korko on pieni ja ne ovat sijoitettuna osakkeisiin, joissa taas on tuotto-odotus suuri.

Opintolainat ovat myös valtion eli veronmaksajien takaamia,joten moni aikoo jättää ne maksamatta.

Toiset taas haluavat reissata ja käydä festareilla,syödä ulkona, ostaa uutta tekniikkaa, viettää välivuotta Aasiassa ym.

Opiskelin pääosin 70-luvulla ja kyllä minun jokainen leipäpalanen oli velalla ostettu. Kesätöistä sa kokoon sen verran, että sai hankituksi muutaman vaatekappaleen seuraavaksi talveksi. Ilmaista rahaa ei ollut jaossa kuten nykyään opintotuki ja jopa osan lainasta anteeksianto, jos opiskelee optimiajassa.

Kyllä vika on kulutustottumuksissa, eikä ajassa. Kohtuuttomuus leimaa nykynuoria, kaiken pitää olla merkkiä ja kaikki vimpaimet pitää löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Euron kallis hinta kirjoitti:

Huh, kyllä sääliksi käy euroajan opiskelijoita (tämä huokaus tulee suoraan sydämestä)! Voimia teille oikean alan valintaan!

Vielä markka-aikana jokainen luokallani oli lomat ja joskus illatkin töissä. Silloin suorastaan revittiin töihin ja tyypillinen palkka oli n. 10 000 - 12 000 markkaa kuukaudessa + bonarit ja optiot. Silloin ei puhuttu opintolainasta, vaan sijoittamisesta. :) Minullakin oli käyttötilillä kymmeniä tuhansia markkoja kasvamassa sen ajan huimaa korkoa ja omitusasunto tuli hankittua varhaisessa vaiheessa. Markka-aikana esim. ateriakorvaus vs. ravintolaruoan hinta oli jotain ihan eriluokkaa kuin nykyään.

Nyt euroaikana tilanne on täysin toinen: opiskelijoilla voi olla jopa 120 000 markkaa velkaa eikä työllistymisestä ole mitään takeita ja palkatkin surkeita versus elämisen kustannukset (pl. tekniikan ala, lääkärit ja lakimiehet). :( Toki nykyään moni asuu vuokralla ja eläminen on muutenkin kalliimpaa kuin silloin eli nykyään rahaa poltetaan ihan eri tahtiin kuin markka-aikana.

Siis sääliksi käy teitä, jotka joudutte opiskelemaan nyt euroaikana! Älkää siis välittäkö, jos joku markka-aikana opiskellut ei usko teidän ahdinkoa! Muistakaa myös valita sellainen ala, jossa on työtä myös tulevaisuudessakin.

Näinhän se on. Vaikka miten laskee inflaation ja muut muutokset, jokin isompi talouskäänne tässä on.

Asenteet olivat yliopisto-opinnot aloittaessani 90-luvulla myös varsin nihkeät opintolainoihin suhtautumisessa. Itse otin opintolainan ja siinä se tuli maksettua takaisin muun ohessa. Lainapääoma oli kyllä vain puolet nykyisestä, jos sitäkään.

Nykyisin ilmeisesti ei ainakaan arkailla lainanotossa, mikä nyt ainakin erotuksena aiempaan.

90-luvun alussahan tuli iso muutos opintotukeen, opintoraha ja asumislisä takasivat lähes minimitoimeentulotuen määrän. Sitä ennen varsinainen opintotuki oli niin mitättömän pieni ja pääasiallinen tuki oli opintolainan valtiontakaus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä väitän että niitä töitäkin edelleen saa. Siis ihan käsi sydämellä, että jos kierrät sun kaikki alueen lähikaupat, kioskit, huoltoasemat ja sen semmoisen, niin ihanko totta, että et niistä mihinkään pääse tekemään osa-aikaisesti hommia?

Onhan se rankkaa. Mutta turha sanoa, että opiskelija ei nykyään saa hommia opintojen oheen.

Itselläni on kaksi nuorta, jotka käy opintojen ohella töissä. Kuten käy toisen poikaystäväkin. Ovat kaupassa, kioskissa, kotihoidossa ja ravintolassa. Yksi ohjaa lisäksi salibandykerhoa, josta saa rahaa ja hoitaa myös lapsia MLL kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä väitän että niitä töitäkin edelleen saa. Siis ihan käsi sydämellä, että jos kierrät sun kaikki alueen lähikaupat, kioskit, huoltoasemat ja sen semmoisen, niin ihanko totta, että et niistä mihinkään pääse tekemään osa-aikaisesti hommia?

Onhan se rankkaa. Mutta turha sanoa, että opiskelija ei nykyään saa hommia opintojen oheen.

Ehkä jossain Helsingissä, jossa sitten taas asumiskustannukset ovat omaa luokkaansa. Yhtään pienemmässä yliopistokaupungissa jokaiseen k-marketin osa-aikaiseen kesätyöpaikkaankin hakee 50 ihmistä, ja avoimia hakemuksia tulee useita viikossa. Vielä pienemmillä amk-paikkakunnilla tilanne on vielä surkeampi.

Eli ihan totta, niitä osa-aikaisiakaan töitä ei ihan tuosta noin vain saa.

Niin ei kannata edes hakee, kun ei kuitenkaa saa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ainakin minun tutuillani on isot opintolainat koska niiden korko on pieni ja ne ovat sijoitettuna osakkeisiin, joissa taas on tuotto-odotus suuri.

Opintolainat ovat myös valtion eli veronmaksajien takaamia,joten moni aikoo jättää ne maksamatta.

Toiset taas haluavat reissata ja käydä festareilla,syödä ulkona, ostaa uutta tekniikkaa, viettää välivuotta Aasiassa ym.

Kyllä valtio pyrkii perimään omansa takaisin ulosottoteitse ja samalla tavalla menee ulosottoon ja palaa luottotiedot kuin muiltakin, jotka jättävät laskunsa maksamatta.

Valtiontakaushan on ollut voimassa jo kauan ennen kuin muuta opintotukea edes oli, enkä usko, että kovin moni niitä tarkoituksella on jättänyt maksamatta.

Euro teki elämästä helvetin.

Markka-aikana opiskelin velaksi. Opintotukea ei ollut ollenkaan. Asuttiin alivuokralaisena tai kimppakämpissä.

Nykyäänhän opintoraha on 250 euroa kuussa, päälle voi ottaa lainaa. 250 euroa ei riitä edes puolikkaaseen vuokraan. Mitään opintorahaa ei saa jos on tienannut vuodessa 20 000. Kuten itse aloitin pitkästä aikaa opiskelut tänä syksynä, en saa alkuvuoden tulojen takia mitään tukia.

Jotenkin hassua että muut ihmisryhmät voivat saada esimerkiksi toimeentulotukea, vaan opiskelijoiden oletetaan elättävän itsensä lainarahalla.

Ottamatta kantaa siihen, kuinka paljon valtion tukea pitäisi saada (poliittisia päätöksiähän nämä ovat), voin avata teille opiskelijana omaa budjettiani. Opintoraha ja asumislisä kattaa vuokran ja lisäksi kuussa jää 30e yli (kaikki muut menot sis. mm. ruoka, sähkö, oppikirjat jne. kaikki mahdollinen). Opiskelu on ihan täysipäiväistä, enkä ole ehtinyt osa-aikatöitä kovin aktiivisesti hakea, mutta viimeisen kahden vuoden ajan olen lähettänyt keskimäärin lähes joka viikko jonkunlaisen hakemuksen. Autoa minulla ei ole (eikä varaakaan olisi) ja paikkakunnan julkinen liikenne on vähäistä, joten tämä on suurin rajoite, mitä töitä voin hakea. Vielä ei ole tärpännyt, mutta onneksi kesätöitä olen saanut ja niitä onkin (pienimmällä mahdollisella tuntipalkalla) niin, että olen koko opiskelujen ajan saanut vuodessa vain joululomat vapaaksi (voitte uskoa, miten väsyneeksi vetää ja mitä tämä opiskeluille tekee). Suurin osa kavereistani (aivan tavallisia reippaita nuoria) eivät saaneet tänäkään kesänä töitä (täältä niitä hankala saada). Työllistyminen alalleni ok, luultavasti keskitasoa, palkka matalahko koulutuksen pituuteen nähden, joten opintolainan nostoon kyllä kynnystä on (vaikka pakkohan se on, että elää). Ei tällä rahalla biletetä, elämiseen menee (pihi kyllä olen, enkä paljon tarvitse). Opiskeluaika on kuitenkin viisi vuotta (pidempi jos työskentelee ohessa), eikä valmistumisen jälkeinen tilannekaan valoisimmalta näytä, mutta valmistua täytyy, ettei sosiaalitukien varaan jää.