Vauvan hankkiminen ilman miestä, mitä mieltä?
En halua enää miestä suhteseeen mutta haluaisin lapsen tai parikin. Onko kukaan näin tehnyt, ja miten on mennyt? Onko paljon vaikeuksia ja kyselyitä. Alkavatko lapset kysellä isän perään? Olisi siis tarkoitus tehdä salaa vauva, niin etten kertoisi siittäjälle. Eli baarista tai jostain ulkomaisesta spermapankista.
Kommentit (91)
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Minkä vajeen? Parempihan se on olla isätön, kuin huonon isän lapsi. Sen voin ymmärtää, että isänsä hylkäämiksi tulleilla isättömyys tuntuu vajeelta, mutta alun perin isättömillä näin ei ole.
Ilman miestä vauva voidaan saada aikaan vain kloonaamalla.
Vauvat on vauvoja aika vähän aikaa. Sitten niistä tulee lopulta aikuisia.
Mutta mikäpä siinä, ei sen siittäjän tarvitse isähahmo olla. Kunhan huolehdit, että sinulla on muuten hyvä ystäväpiiri ja hyvän ihmisen malleja.
Konsensus palstamammojen kesken miesten paperiabortteja käsittelevissä ketjuissa tuntuu olevan että lapsen oikeus isään on tärkeämpi kuin miehen oikeus päättää omasta vanhemmuudestaan, joten jos naisiin sovelletaan samoja standardeja niin tietenkään naisen oikeus alkaa äidiksi ei saa jyrätä lasten oikeutta isää. Vai onkohan tässä kyseessä sittenkin tuplastandardi, aiempien vastausten perusteella näyttäisi siltä?
En hankkinut. Asiassa oli liian monta ongelmakohtaa. Hankin aviomiehen kanssa ja tässäkin on omat ongelmansa, mutta en ole ainakaan vienyt isää lapsilta.
Sinuna harkitsisin sopimusvanhemmuutta. Isäksi tahtovia kyllä löytyy ja voit valita sellaisen, joka jakaa vanhemmuutta kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Minkä vajeen? Parempihan se on olla isätön, kuin huonon isän lapsi. Sen voin ymmärtää, että isänsä hylkäämiksi tulleilla isättömyys tuntuu vajeelta, mutta alun perin isättömillä näin ei ole.
Aivan hölynpölyä. Niitä alusta saakka isättömiä, mutta isää elämäänsä kaipaavia lapsia on vaikka kuinka. Kuvitteletko, että lapset eivät osaa verrata kotiolojaan toisiin ja huomata mitä heiltä puuttuu?
Vertauksesikin on idioottimainen, miksi pitää verrata isättömyyttä huonoon isään, koska hyväänkin voi verrata? Sen vuoksi tietenkin, että se vertaus ei antaisi mieleistäsi vastausta. Yhtä hyvin voisit verrata, että itsekäs isättömän lapsen hankkiva nainen on huono äiti jo sen johdosta ja parempi olisi lapsen elää ilman häntä...
Suosittelen partenogeneesiä. Tiedän yhden Marian, joka aikoinaan lisääntyi sillätapaa hyvinkin menestyksekkäästi ilman miehen osanottoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Minkä vajeen? Parempihan se on olla isätön, kuin huonon isän lapsi. Sen voin ymmärtää, että isänsä hylkäämiksi tulleilla isättömyys tuntuu vajeelta, mutta alun perin isättömillä näin ei ole.
Aivan hölynpölyä. Niitä alusta saakka isättömiä, mutta isää elämäänsä kaipaavia lapsia on vaikka kuinka. Kuvitteletko, että lapset eivät osaa verrata kotiolojaan toisiin ja huomata mitä heiltä puuttuu?
Vertauksesikin on idioottimainen, miksi pitää verrata isättömyyttä huonoon isään, koska hyväänkin voi verrata? Sen vuoksi tietenkin, että se vertaus ei antaisi mieleistäsi vastausta. Yhtä hyvin voisit verrata, että itsekäs isättömän lapsen hankkiva nainen on huono äiti jo sen johdosta ja parempi olisi lapsen elää ilman häntä...
Eihän tässä ollut edes mitään hyvää isää vaihtoehdoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Minkä vajeen? Parempihan se on olla isätön, kuin huonon isän lapsi. Sen voin ymmärtää, että isänsä hylkäämiksi tulleilla isättömyys tuntuu vajeelta, mutta alun perin isättömillä näin ei ole.
Mä luulen että ne isättömät joilla on muutenkin ongelmia, löytää itselleen helpon selityksen ja katkeruuden aiheen isättömyydestä. Eli siinä mielessä on riski. Muuten olen samaa mieltä. että parempi isätön kuin huonon isän lapsi. Mutta sitten on parasta olla itse oikeasti hyvää äitiainesta ja kehittymishaluinen jos on ongelmia, että vaaka pysyy näin päin.
Eihän sille satunnaiselle baarilöydölle tarvitse kertoa että on mahdollisesti lapsen isä.
Tutustu kuitenkin isä-ehdokkaisiin ennen tositoimia. Ota ainakin selvää perinnöllisistä taudeista ja älykkyydestä.
Huvittaa noi miehet, jotka täällä kirjotitelevat, että ilman miestä vain voi olla kloonaus tai partenogeneesi. Joo joo mussukat, kyllä teidän siemen on HURJAN TÄRKEÄ! Mihinkään muuhun teitä ei tarvitakaan, ennen kuin opitte olemaan kunnon puolisoita ja isiä. Muuten hoidetaan hommat ilman teitä, kiitos vaan.
Lapsi saanut alkunsa äidin humputtelureissulta, ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekästä lapsen näkökulmasta. Tyydytät oman tarpeesi, mutta häneen jätät ison elämän mittaisen vajeen.
Minkä vajeen? Parempihan se on olla isätön, kuin huonon isän lapsi. Sen voin ymmärtää, että isänsä hylkäämiksi tulleilla isättömyys tuntuu vajeelta, mutta alun perin isättömillä näin ei ole.
Aivan hölynpölyä. Niitä alusta saakka isättömiä, mutta isää elämäänsä kaipaavia lapsia on vaikka kuinka. Kuvitteletko, että lapset eivät osaa verrata kotiolojaan toisiin ja huomata mitä heiltä puuttuu?
Vertauksesikin on idioottimainen, miksi pitää verrata isättömyyttä huonoon isään, koska hyväänkin voi verrata? Sen vuoksi tietenkin, että se vertaus ei antaisi mieleistäsi vastausta. Yhtä hyvin voisit verrata, että itsekäs isättömän lapsen hankkiva nainen on huono äiti jo sen johdosta ja parempi olisi lapsen elää ilman häntä...
Tottakai lapsi huomaa jos jonkun toisen kotona on jotain mitä itsellä ei ole. Se voi olla äiti, se voi olla sisarus, isä tai koira. On silti erikoinen johtopäätös, että jokaisessa kodissa pitää olla samat asiat, tai muuten lapsen on parempi olla syntymättä.
Vierailija kirjoitti:
En hankkinut. Asiassa oli liian monta ongelmakohtaa. Hankin aviomiehen kanssa ja tässäkin on omat ongelmansa, mutta en ole ainakaan vienyt isää lapsilta.
Sinuna harkitsisin sopimusvanhemmuutta. Isäksi tahtovia kyllä löytyy ja voit valita sellaisen, joka jakaa vanhemmuutta kanssasi.
Kannatan tätä.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa noi miehet, jotka täällä kirjotitelevat, että ilman miestä vain voi olla kloonaus tai partenogeneesi. Joo joo mussukat, kyllä teidän siemen on HURJAN TÄRKEÄ! Mihinkään muuhun teitä ei tarvitakaan, ennen kuin opitte olemaan kunnon puolisoita ja isiä. Muuten hoidetaan hommat ilman teitä, kiitos vaan.
Kun hoitaisittekin ne hommat oikeasti ilman meitä jos niin haluatte, mutta kun vähintään pitää lompakolle päästä tavalla tai toisella.
Ihmetyttää tämä "parempi ilman isää kuin huono isä". Mikä ihmeen argumentti se on? Valtaosa miehistä on kuitenkin normaaleja isiä, ja aika moni vieläpä hyviä. Sanoisin, että lapsen kannalta huonompi ilman isää kuin normaali perusisä.
Kaveri matkasi klinikalle hakemaan satsit sisään ja tuloksena oli oikein fiksu tapaus. Häneltä löytyi omasta takaa laaja tukiverkko jonka avulla sai apua. Lapsi siirtyy kohta puoliin eskariin, eikä vielä ole ilmennyt mitään merkittäviä viiveitä tai terveydellisiä vikoja. Oli nähnyt liikaa miesvauvoja joten ei halunnut ottaa riskiä saadakseen vauvan lisäksi kaupan päällisinä työlästä (aikuista) huolettavaa.
Jos on rahaa ja turvaverkko kunnossa niin onnea perheellesi!
Tottakai, monihan kasvattaa lapsen yksin vaikka olisi syntymähetkellä vielä mies kädestä kiinni pitämässä. Vältyt lapsen kanssa kivuliaalta erolta. Enemmän olisin tuossa baariversiossa huolissani siitä, että isä haluaakin lapsen elämään mukaan. Niin suurta miljoonakaupunkia täällä ei ole, että et joskus mieheen törmäisi. Kannattaisiko lähteä ulkomaille pienelle humputtelumatkalle?
Lapsi ei osaa isää kaivata jos kotona on rakkautta. Itse asiassa naisen kanssa yksin kasvaneilla lapsilla menee jopa paremmin silloin, jos nainen on korkeasti koulutettu tai muuten kyvykäs kasvattaja. Kyvyttömillä kasvattajilla yksinhuoltajuus puolestaan heikentää lapsen menestystä. Mitä itse arvioisit, kuinka jaksa lapsen kanssa jos lapsella olisi vaikkapa adhd?
Voit myös käydä hedelmöityshoidoissa, niitä annetaan jopa sokeille, joten miksi ei sinulle?