Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan hankkiminen ilman miestä, mitä mieltä?
14.11.2018 |
En halua enää miestä suhteseeen mutta haluaisin lapsen tai parikin. Onko kukaan näin tehnyt, ja miten on mennyt? Onko paljon vaikeuksia ja kyselyitä. Alkavatko lapset kysellä isän perään? Olisi siis tarkoitus tehdä salaa vauva, niin etten kertoisi siittäjälle. Eli baarista tai jostain ulkomaisesta spermapankista.
Kommentit (91)
Jos vaan on lapselle rehellinen ja lapsella on elämässä välittäviä aikuisia, niin miksipä tuo ei olisi perhe siinä, missä muutkin.
Tosin epäilen ja toivon, että tämä on trolli, sillä hankkiutuminen raskaaksi jonkun baarihoidon avulla on ihan hiton vastuutonta ja typerää. Harva tulee heti raskaaksi, joten todennäköidesti vaatii aika monta yritystä, eli miestä. Ja seksin harrastaminen ilman ehkäisyä monien miesten kanssa... no varmaan kaikki tajuavat miksei ole hyvä idea. Lisäksi et tiedä miehen geeneistä mitään, voi olla ties mitä periytyviä sairauksia suvussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaiken tarvitse mennä niinkuin raamatussa sanotaan. Jos haluat lapsen ja tiedät pystyväsi huolehtimaan lapsesta, anna palaa. Kun lapsi noin kaksi, voit etsiä jonkun kivan yh-isän ja voitte olla perhe.
Itsekin olen kasvanut paljon vastuuntuntoisemmaksi lapsen myötä, joten nyt minulla on paremmat valmiudet parisuhteeseen. Olen yllättänyt kaikki positiivisesti siinä, miten hyvä äiti olen ja miten tyytyväinen lapseni on. Parhaat lähtökohdat eivät ole aina ”parhaat”.
Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta nyt ajattelin lyöttäytyä parisuhteeseen. Ajattelen enemmän kokonaispakettia miehessä, kuin nuorempana, koska pitää myös miettiä lapsen ja tulevan lapsen kannalta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaiken tarvitse mennä niinkuin raamatussa sanotaan. Jos haluat lapsen ja tiedät pystyväsi huolehtimaan lapsesta, anna palaa. Kun lapsi noin kaksi, voit etsiä jonkun kivan yh-isän ja voitte olla perhe.
Itsekin olen kasvanut paljon vastuuntuntoisemmaksi lapsen myötä, joten nyt minulla on paremmat valmiudet parisuhteeseen. Olen yllättänyt kaikki positiivisesti siinä, miten hyvä äiti olen ja miten tyytyväinen lapseni on. Parhaat lähtökohdat eivät ole aina ”parhaat”.
Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta nyt ajattelin lyöttäytyä parisuhteeseen. Ajattelen enemmän kokonaispakettia miehessä, kuin nuorempana, koska pitää myös miettiä lapsen ja tulevan lapsen kannalta asiaa.
Lapsi ei siis ole minkään baarihoidon kanssa, vaan olin hyvin rakastunut lapsen isään. Tavallaan tiesin, että tiemme eroavat lapsen isän kanssa, mutta minulla oli voimakas tunne, että haluan lapsen juuri hänen kanssaan. Sitten sainkin ihanan, kauniin lapsen. Opin lapsestani joka päivä jotain uutta ja rohkaistun ihmisenä. Välillä hämmästyn hänen viisauttaan ja tarkkanäköisyyttään. Olemme samanlaiset, mutta erillaiset.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa noi miehet, jotka täällä kirjotitelevat, että ilman miestä vain voi olla kloonaus tai partenogeneesi. Joo joo mussukat, kyllä teidän siemen on HURJAN TÄRKEÄ! Mihinkään muuhun teitä ei tarvitakaan, ennen kuin opitte olemaan kunnon puolisoita ja isiä. Muuten hoidetaan hommat ilman teitä, kiitos vaan.
Onpas tää ketju täynnä katkerien mammojen lätkötystä. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi, en minä ainakaan koskisi pitkällä tikullakaan mihinkään yhden illan lehmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaiken tarvitse mennä niinkuin raamatussa sanotaan. Jos haluat lapsen ja tiedät pystyväsi huolehtimaan lapsesta, anna palaa. Kun lapsi noin kaksi, voit etsiä jonkun kivan yh-isän ja voitte olla perhe.
Itsekin olen kasvanut paljon vastuuntuntoisemmaksi lapsen myötä, joten nyt minulla on paremmat valmiudet parisuhteeseen. Olen yllättänyt kaikki positiivisesti siinä, miten hyvä äiti olen ja miten tyytyväinen lapseni on. Parhaat lähtökohdat eivät ole aina ”parhaat”.
Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta nyt ajattelin lyöttäytyä parisuhteeseen. Ajattelen enemmän kokonaispakettia miehessä, kuin nuorempana, koska pitää myös miettiä lapsen ja tulevan lapsen kannalta asiaa.Lapsi ei siis ole minkään baarihoidon kanssa, vaan olin hyvin rakastunut lapsen isään. Tavallaan tiesin, että tiemme eroavat lapsen isän kanssa, mutta minulla oli voimakas tunne, että haluan lapsen juuri hänen kanssaan. Sitten sainkin ihanan, kauniin lapsen. Opin lapsestani joka päivä jotain uutta ja rohkaistun ihmisenä. Välillä hämmästyn hänen viisauttaan ja tarkkanäköisyyttään. Olemme samanlaiset, mutta erillaiset.
Minua on varmasti auttanut se, että minulla on voimakas kohtalonusko ja uskon korkeampaan voimaan. Näen asiat, vastoinkäymisetkin ihmistä kasvattavana ja rakkautena, joka ohjaa kulkuamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kysyit niin kerron: minusta on äärimmäisen itsekästä. Ymmärrän naisena ja äitinä lapsen kaipuun, mutta lapsi tarvitsee isänkin.
Minulla on kaksi hyvää kaveria toiminut niin, että on hankkinut lapsia ilman isää. Kyllä se on hieman hankalaa ainakin toisen isommalle pojalle, nyt jo 10v, kaipaa selkeästi isänmallia. Eihän äiti sitä myönnä, mutta ulkopuolinen näkee kyllä asian.
Monet puolustelee sanomalla, että kyllähän monilla eronneillakin se isä häipyy kuvioista. Nii-in, ja onko nämä lapset onnellisia?
Maailma ei kaipaa enää yhtään enempää isätöntä lasta! Älä siis toimi väärin, vaan lapsen kannalta toimi oikein <3
Vierailija kirjoitti:
Kun kysyit niin kerron: minusta on äärimmäisen itsekästä. Ymmärrän naisena ja äitinä lapsen kaipuun, mutta lapsi tarvitsee isänkin.
Minulla on kaksi hyvää kaveria toiminut niin, että on hankkinut lapsia ilman isää. Kyllä se on hieman hankalaa ainakin toisen isommalle pojalle, nyt jo 10v, kaipaa selkeästi isänmallia. Eihän äiti sitä myönnä, mutta ulkopuolinen näkee kyllä asian.
Monet puolustelee sanomalla, että kyllähän monilla eronneillakin se isä häipyy kuvioista. Nii-in, ja onko nämä lapset onnellisia?
Maailma ei kaipaa enää yhtään enempää isätöntä lasta! Älä siis toimi väärin, vaan lapsen kannalta toimi oikein <3
Itse en koe, että lapseni jäisi mistään paitsi. Päinvastoin, hänellä on kaikkea enemmän kuin riittävästi. Isää lapsi näkee säännöllisesti ja lapsella on lisäksi isovanhemmat.
Jos saa lapsen yksin, pitää varautua, että paikkaa kahden aikuisen tilaa. En osaa kuvitella, miten helppoa on, kun on kaksi aikuista. Minulla ei ole iltaisin koskaan aikaa harrastuksiin ja viikonloput menee lapsen kanssa. Olen sopeutunut tähän ja ajatellut, että kun lapsi on kymmenen, sitten saan hiukan omaakin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun kysyit niin kerron: minusta on äärimmäisen itsekästä. Ymmärrän naisena ja äitinä lapsen kaipuun, mutta lapsi tarvitsee isänkin.
Minulla on kaksi hyvää kaveria toiminut niin, että on hankkinut lapsia ilman isää. Kyllä se on hieman hankalaa ainakin toisen isommalle pojalle, nyt jo 10v, kaipaa selkeästi isänmallia. Eihän äiti sitä myönnä, mutta ulkopuolinen näkee kyllä asian.
Monet puolustelee sanomalla, että kyllähän monilla eronneillakin se isä häipyy kuvioista. Nii-in, ja onko nämä lapset onnellisia?
Maailma ei kaipaa enää yhtään enempää isätöntä lasta! Älä siis toimi väärin, vaan lapsen kannalta toimi oikein <3
Yleisempi perustelu taitaa olla se, että lapsen oikeus elämään on kuitenkin se kaikkein tärkein oikeus. Jos sitten isä on siinä kuviossa mahdollinen, niin hyvä niin. Jos ei, niin ei se ole niin vakavaa ettei lapsen pitäisi syntyä. Kyllä mun yh-vanhempien kasvattaman kaverit on ihan onnellisia. Se taitaa vähän riippua omasta suvusta ja kaveripiiristä millaisena se isättömyys näyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapsella on ensisijaisesti oikeus sekä isään että äitiin ja on itsekästä lähteä hankkimaan lapsia sillä ajatuksella ettei anna mahdollisuutta kahteen vanhempaan. On toki eri asia jos toinen vanhemmista kuolee tai yksinkertaisesti tekee niin itsekkäänä teon että jättää perheensä. Silloin tilanne ei ole tahallisesti aiheutettu sen puolesta joka lapsista jää huolehtimaan.
Yksin lasten kasvattaminen on myös monesti raskaampaa, varsinkin jos ei ole tukiverkostoa. Kannat vastuun 100 prosenttisesti itse eikä ole ketään kenen kanssa jakaa siihen liittyvää vastuuta. Vastuu jatkuu vähintään 18 vuotiaaksi asti eikä äitiys tai isyys lopu kokonaan koskaan.
Olisihan se ihanaa, mutta ketään ei voi pakottaa isäksi. Näin ollen vauvan vaihtoehtona on olla syntymättä, tai kasvaa ilman isää. Ainakin aluksi, käytännössähän suurin osa yksinhuoltajista löytää puolison josta tulee lapselle tärkeä toinen aikuinen. Tukiverkostot ovat kyllä tarpeen, olisi hyvä jos yksin perheen perustavat laittaisivat pystyyn vaikka jonkun yhdistyksen niin saavat vertaistuen lisäksi myös yhteisöä ympärilleen. Lapsella on kuitenkin kaksi kertaa vähemmän isovanhempia, tätejä ja setiä. Mutta on aika kylmää sanoa, ettei lapsi ansaitse olla edes olemassa jos ei synny ydinperheeseen...
En ole sanonut ettei ansaitse olla olemassa vaan kyse tässä on siitä, että aikuinen ihminen hankkii lapsia itsekkääseen tarkoitukseen ilman että tarjoaa mahdollisuutta lapselle ydinperheeseen. Kyse on lapsen tarpeista. AP kysyi alkaako lapsi kysellä isänsä perään. Vastaus on että todellakin alkaa kysellä ja se johtuu siitä että lapsi on kyllä kiinnostunut siitä miksi hänellä ei ole isää. Onko pokkaa lähteä sanomaan että ”on sulla isä mutta en tiedä kuka se on ja eikä sitä sun isää varmaan edes kiinnosta sinun olemassa olosi, sinut on hankittu koska MINÄ halusin”.
Kyllä se isä on lapselle tärkeä eikä äiti sitä korvaa. Sama myös toisin päin.
Tästä voi kivittää, mutta kyseenalaistan myös tämän miehen roolin lapsen elämässä. Onko APlla antaa tätä mallia muualta? Sattuman varaan en myöskään lähtisi lapsia hankkimaan.Tarkennatko vielä mitä sellaista nainen ei voi antaa, mitä jokainen isä väistämättä lapselleen tarjoaa? Me emme kuitenkaan elä missään 50-luvulla, jossa nainen mies ovat kuin eri lajia ja jostain syystä lapsi voi oppia yhdeltä yhtä ja toiselta toista. Olethan tietoinen, että Suomessa on paljon lapsia (myös poikia), jotka ovat kasvaneet ilman isää ja voivat silti erinomaisen hyvin. Samalla tavalla on ydinperheitä, joissa olisi ollut parempi ettei olisi ollut isää antamassa omaa versiotaan miehen mallista.
Vaikuttaa siltä, että jokainen vastailee tähän vähän omista lähtökohdistaan. Jos jollakulla on rakastava isä, voi isättömyyden nähdä suurena puutteena. Toisaalla on ihmisiä, joiden elämässä äiti on ollut se kantava voima ja isä vain surua ja vihaa tuova tekijä. He toivovat, ettei koko isää olisi ollut olemassakaan. Sitten on miehiä, jotka harmittelevat, että naiset perustavat ennemmin perheitä yksin kun heidän kanssa. Toisaalta on naisia, jotka tietävät olevansa hyvää äitimateriaalia, mutta syystä tai toisesta hyvää puolisoa ei ole saatavilla ja biologinen kello on armoton.
Surullista, jos lapsen saaminen nähdään itsekkäänä. Jos rakkautta ja resursseja riittää, niin mikä siinä on itsekästä?
Ne, joilla on ollut huono isä eivät varmasti toivo ettei olisi ollut isää ollenkaan vaan toivovat että isä olisi ollut toisenlainen; rakastava ja huolehtiva jne.
Ei olla 50-luvulla juu, mutta tuo ei asiaan liitykkään. Miehet ja naiset ovat keskenään erilaisia, se ei ole 50-luvun ajattelutapa vaan olemassa oleva fakta. Sukupuolilla on merkistystä vaikka se ei sopeudu nykypäivän trendeihin. Lapsella on hyvä olla kuva molemmista sukupuolista riippumatta siitä mikä on lapsen sukupuoli. Sen ei välttämättä tarvitse olla isä, mutta isällä on muita merkityksiä myös liittyen siihen että ilman isää lapsi ei ole edes olemassa. Vanhempien rooli ja esimerkki vaikuttavat siihen miten lapsi aikuisena toimii. Isän esimerkki pojille näyttää miten ihmisiä kunnioitetaan sukupuolesta riippumatta. Roolin voi saada myös muualta, mutta silloin ihmisen tulee olla aktiivisesti lapsen elämässä.
Näitä on käsitelty monta kertaa palstalla. Minusta on itsekästä hankkia lapsia automaattisesti tilanteeseen jossa ei anneta mahdollisuutta molempiin vanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulle oma isä ja äiti tärkeitä ihmisiä elämässä?
Mistä hinnasta luopuisit toisesta omista vanhemistasi ja koko sen puolen suvusta?
Minulle ainakin omat vanhemmat, isovanhemmat ja serkut on olleet elämässä aina todella tärkeitä ihmisiä. Tosi julmaa edes harkita varastavansa puolet ihmisen lähimmistä sukulaisista.
Tää saattaa tulla yllätyksenä, mutta pelkästään omien kokemusten perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä siitä mikä on oikein tai väärin kaikkien kohdalla. Mun mielestä sun isän puolen suku ei ole niin mahtava, että joku muu saa jäädä syntymättä jos ei saa samanlaista. Varsinkaan kun moni ei saa samaa vaikka olisi miten tiivis ydinperhekuvio.
Minusta on väärin varastaa lapselta edes mahdollisuus hyvään isään. Eihän elämässä mikään ole varmaa. Vanhemmistä toinen voi vaikka kuolla nuorena yllättäen. Silti kannattaa pyrkiä tarjoamaan parhaat mahdolliset eväät elämään.
Kuka tässä kieltää tarjoamasta parasta mahdollista? Kysyjällä ei ole miestä, joten sillä vaihtoehdolla on turha spekuloida. Onko sun mielestä "parempi eväs elämään" olla syntymättä, kuin syntyä yhdelle rakastavalle vanhemmalle?
Neitseellinen sikiäminen tapahtui viimeksi pari tuhatta vuotta sitten ja siitä puhutaan vieläkin. Kyllä se nyt vain on niin, että jos aloittaja haluaa lapsen niin siihen tarvitaan spermaa. Se tulee miehestä. Lapsella on aina isä ihan samalla tavalla kuin lapsella on aina äiti.
Lapsen oikeuksiin kuuluu läheinen suhde molempiin vanhempiin. Äidin oma etu tulee kaukana lapsen oikeuksien jälkeen.
Juurikin näin. Mielestäni pitäisi myös olla tarpeeksi pitkäpinnainen ja ratkaisukeskeinen pystyäkseen sitoutumaan ja perustamaan perheen. Tai siis, kuulostaa vähän siltä ettei ap jaksa yrittää, vaikka tuolla kävelee paljonkin isämateriaalia. Voisihan sitä etsiä esim. yksinelävän miehen joka haluaa myös lapsen muttei parisuhdetta. Toki hemmetin typerää ja itsekästä tehdä lapsi palloteltavaksi, mutta parempi sekin kuin joku baaripanon siitosorina käyttäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sain lapsen (yksin), sinälleni tuli rauha. Tieto, että olen täyttänyt tärkeimmän tehtäväni elämässä, antoi minulle rauhaa ja onnea. Siitä tuli elämäni käännekohta. Mitä tulenkin tekemään tämän jälkeen, on toisarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapsella on ensisijaisesti oikeus sekä isään että äitiin ja on itsekästä lähteä hankkimaan lapsia sillä ajatuksella ettei anna mahdollisuutta kahteen vanhempaan. On toki eri asia jos toinen vanhemmista kuolee tai yksinkertaisesti tekee niin itsekkäänä teon että jättää perheensä. Silloin tilanne ei ole tahallisesti aiheutettu sen puolesta joka lapsista jää huolehtimaan.
Yksin lasten kasvattaminen on myös monesti raskaampaa, varsinkin jos ei ole tukiverkostoa. Kannat vastuun 100 prosenttisesti itse eikä ole ketään kenen kanssa jakaa siihen liittyvää vastuuta. Vastuu jatkuu vähintään 18 vuotiaaksi asti eikä äitiys tai isyys lopu kokonaan koskaan.
Olisihan se ihanaa, mutta ketään ei voi pakottaa isäksi. Näin ollen vauvan vaihtoehtona on olla syntymättä, tai kasvaa ilman isää. Ainakin aluksi, käytännössähän suurin osa yksinhuoltajista löytää puolison josta tulee lapselle tärkeä toinen aikuinen. Tukiverkostot ovat kyllä tarpeen, olisi hyvä jos yksin perheen perustavat laittaisivat pystyyn vaikka jonkun yhdistyksen niin saavat vertaistuen lisäksi myös yhteisöä ympärilleen. Lapsella on kuitenkin kaksi kertaa vähemmän isovanhempia, tätejä ja setiä. Mutta on aika kylmää sanoa, ettei lapsi ansaitse olla edes olemassa jos ei synny ydinperheeseen...
En ole sanonut ettei ansaitse olla olemassa vaan kyse tässä on siitä, että aikuinen ihminen hankkii lapsia itsekkääseen tarkoitukseen ilman että tarjoaa mahdollisuutta lapselle ydinperheeseen. Kyse on lapsen tarpeista. AP kysyi alkaako lapsi kysellä isänsä perään. Vastaus on että todellakin alkaa kysellä ja se johtuu siitä että lapsi on kyllä kiinnostunut siitä miksi hänellä ei ole isää. Onko pokkaa lähteä sanomaan että ”on sulla isä mutta en tiedä kuka se on ja eikä sitä sun isää varmaan edes kiinnosta sinun olemassa olosi, sinut on hankittu koska MINÄ halusin”.
Kyllä se isä on lapselle tärkeä eikä äiti sitä korvaa. Sama myös toisin päin.
Tästä voi kivittää, mutta kyseenalaistan myös tämän miehen roolin lapsen elämässä. Onko APlla antaa tätä mallia muualta? Sattuman varaan en myöskään lähtisi lapsia hankkimaan.Tarkennatko vielä mitä sellaista nainen ei voi antaa, mitä jokainen isä väistämättä lapselleen tarjoaa? Me emme kuitenkaan elä missään 50-luvulla, jossa nainen mies ovat kuin eri lajia ja jostain syystä lapsi voi oppia yhdeltä yhtä ja toiselta toista. Olethan tietoinen, että Suomessa on paljon lapsia (myös poikia), jotka ovat kasvaneet ilman isää ja voivat silti erinomaisen hyvin. Samalla tavalla on ydinperheitä, joissa olisi ollut parempi ettei olisi ollut isää antamassa omaa versiotaan miehen mallista.
Vaikuttaa siltä, että jokainen vastailee tähän vähän omista lähtökohdistaan. Jos jollakulla on rakastava isä, voi isättömyyden nähdä suurena puutteena. Toisaalla on ihmisiä, joiden elämässä äiti on ollut se kantava voima ja isä vain surua ja vihaa tuova tekijä. He toivovat, ettei koko isää olisi ollut olemassakaan. Sitten on miehiä, jotka harmittelevat, että naiset perustavat ennemmin perheitä yksin kun heidän kanssa. Toisaalta on naisia, jotka tietävät olevansa hyvää äitimateriaalia, mutta syystä tai toisesta hyvää puolisoa ei ole saatavilla ja biologinen kello on armoton.
Surullista, jos lapsen saaminen nähdään itsekkäänä. Jos rakkautta ja resursseja riittää, niin mikä siinä on itsekästä?
Ne, joilla on ollut huono isä eivät varmasti toivo ettei olisi ollut isää ollenkaan vaan toivovat että isä olisi ollut toisenlainen; rakastava ja huolehtiva jne.
Ei olla 50-luvulla juu, mutta tuo ei asiaan liitykkään. Miehet ja naiset ovat keskenään erilaisia, se ei ole 50-luvun ajattelutapa vaan olemassa oleva fakta. Sukupuolilla on merkistystä vaikka se ei sopeudu nykypäivän trendeihin. Lapsella on hyvä olla kuva molemmista sukupuolista riippumatta siitä mikä on lapsen sukupuoli. Sen ei välttämättä tarvitse olla isä, mutta isällä on muita merkityksiä myös liittyen siihen että ilman isää lapsi ei ole edes olemassa. Vanhempien rooli ja esimerkki vaikuttavat siihen miten lapsi aikuisena toimii. Isän esimerkki pojille näyttää miten ihmisiä kunnioitetaan sukupuolesta riippumatta. Roolin voi saada myös muualta, mutta silloin ihmisen tulee olla aktiivisesti lapsen elämässä.
Näitä on käsitelty monta kertaa palstalla. Minusta on itsekästä hankkia lapsia automaattisesti tilanteeseen jossa ei anneta mahdollisuutta molempiin vanhempiin.
Isällä voi olla muita merkityksiä, tai voi olla olematta. Isä voi näyttää esimerkkiä, tai olla näyttämättä. Isä voi olla ehdottoman tarpeellinen, tai sitten isä voi olla täysin tarpeeton. Sinulla(kin) on oikeus näkemyksiisi, mutta niiden pohjalta ei onneksi tehdä päätöksiä siitä kuka saa mahdollisuuden elämään ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa noi miehet, jotka täällä kirjotitelevat, että ilman miestä vain voi olla kloonaus tai partenogeneesi. Joo joo mussukat, kyllä teidän siemen on HURJAN TÄRKEÄ! Mihinkään muuhun teitä ei tarvitakaan, ennen kuin opitte olemaan kunnon puolisoita ja isiä. Muuten hoidetaan hommat ilman teitä, kiitos vaan.
Kun hoitaisittekin ne hommat oikeasti ilman meitä jos niin haluatte, mutta kun vähintään pitää lompakolle päästä tavalla tai toisella.
Käytännössä siellä lompakolla käy ne miehen omat jälkeläiset, ei se äiti.
Veikkaanpa että tätä on sulle aiemminkin väännetty, mutta... Se raha on tarkoitettu lapsen kasvun turvaamiseen. Se mitä maksat, on murto-osa oikeista kuluista mitä menee hänen ruokkimiseen, katon pään päällä pitämiseen, lämmitykseen, vaatettamiseen ja isommalla lapsella harrastuksiin ja koulutukseen ym kuluihin.
Jos todella et halua joutua maksamaan edes pikku osaa mahdollisen lapsen kuluja, hoida omat "hommasi" omin pikkukätösisi.
Eli myönsit itsekin että te itsenäiset naiset kuitenkin tarvitsette sen miehen lompakkoa lapsenne elättämiseen. Pelkkä "Totta, olet oikeassa" olisi riittänyt.
Joo ja p*skankin saa käännettyä suklaaksi jos sitä tarpeeksi vääristää.
Kyseessä ei ole tarve, vaan lapsen oikeus ja siemenenlevittäjän vastuu.
Sun kaltaisten kanssa ei tiedä pitäiskö vetää läväri vanhempiensi vai opettajiesi takaraivoon, siis niin pahasti on ymmärryksesi jäänyt yksinkertaisen tasolle.
Mene nyt nillittään toiseen ketjuun miten nykynaiset on niin nirsoja ja kansalaisvastuuseen kuuluu levittää haaransa jokaiselle halukkaalle miehelle, halus itse tai ei. Ja kolmanteen ketjuun miten naisten kuuluu hoitaa yksin ehkäisy kun kortsulla ei vaan tunnu samalta. Ja miten jos siitä raskaaksi tulee niin ehdottomasti abortti tai miehelle ei ainakaan velvollisuutta elättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapsella on ensisijaisesti oikeus sekä isään että äitiin ja on itsekästä lähteä hankkimaan lapsia sillä ajatuksella ettei anna mahdollisuutta kahteen vanhempaan. On toki eri asia jos toinen vanhemmista kuolee tai yksinkertaisesti tekee niin itsekkäänä teon että jättää perheensä. Silloin tilanne ei ole tahallisesti aiheutettu sen puolesta joka lapsista jää huolehtimaan.
Yksin lasten kasvattaminen on myös monesti raskaampaa, varsinkin jos ei ole tukiverkostoa. Kannat vastuun 100 prosenttisesti itse eikä ole ketään kenen kanssa jakaa siihen liittyvää vastuuta. Vastuu jatkuu vähintään 18 vuotiaaksi asti eikä äitiys tai isyys lopu kokonaan koskaan.
Olisihan se ihanaa, mutta ketään ei voi pakottaa isäksi. Näin ollen vauvan vaihtoehtona on olla syntymättä, tai kasvaa ilman isää. Ainakin aluksi, käytännössähän suurin osa yksinhuoltajista löytää puolison josta tulee lapselle tärkeä toinen aikuinen. Tukiverkostot ovat kyllä tarpeen, olisi hyvä jos yksin perheen perustavat laittaisivat pystyyn vaikka jonkun yhdistyksen niin saavat vertaistuen lisäksi myös yhteisöä ympärilleen. Lapsella on kuitenkin kaksi kertaa vähemmän isovanhempia, tätejä ja setiä. Mutta on aika kylmää sanoa, ettei lapsi ansaitse olla edes olemassa jos ei synny ydinperheeseen...
En ole sanonut ettei ansaitse olla olemassa vaan kyse tässä on siitä, että aikuinen ihminen hankkii lapsia itsekkääseen tarkoitukseen ilman että tarjoaa mahdollisuutta lapselle ydinperheeseen. Kyse on lapsen tarpeista. AP kysyi alkaako lapsi kysellä isänsä perään. Vastaus on että todellakin alkaa kysellä ja se johtuu siitä että lapsi on kyllä kiinnostunut siitä miksi hänellä ei ole isää. Onko pokkaa lähteä sanomaan että ”on sulla isä mutta en tiedä kuka se on ja eikä sitä sun isää varmaan edes kiinnosta sinun olemassa olosi, sinut on hankittu koska MINÄ halusin”.
Kyllä se isä on lapselle tärkeä eikä äiti sitä korvaa. Sama myös toisin päin.
Tästä voi kivittää, mutta kyseenalaistan myös tämän miehen roolin lapsen elämässä. Onko APlla antaa tätä mallia muualta? Sattuman varaan en myöskään lähtisi lapsia hankkimaan.Tarkennatko vielä mitä sellaista nainen ei voi antaa, mitä jokainen isä väistämättä lapselleen tarjoaa? Me emme kuitenkaan elä missään 50-luvulla, jossa nainen mies ovat kuin eri lajia ja jostain syystä lapsi voi oppia yhdeltä yhtä ja toiselta toista. Olethan tietoinen, että Suomessa on paljon lapsia (myös poikia), jotka ovat kasvaneet ilman isää ja voivat silti erinomaisen hyvin. Samalla tavalla on ydinperheitä, joissa olisi ollut parempi ettei olisi ollut isää antamassa omaa versiotaan miehen mallista.
Vaikuttaa siltä, että jokainen vastailee tähän vähän omista lähtökohdistaan. Jos jollakulla on rakastava isä, voi isättömyyden nähdä suurena puutteena. Toisaalla on ihmisiä, joiden elämässä äiti on ollut se kantava voima ja isä vain surua ja vihaa tuova tekijä. He toivovat, ettei koko isää olisi ollut olemassakaan. Sitten on miehiä, jotka harmittelevat, että naiset perustavat ennemmin perheitä yksin kun heidän kanssa. Toisaalta on naisia, jotka tietävät olevansa hyvää äitimateriaalia, mutta syystä tai toisesta hyvää puolisoa ei ole saatavilla ja biologinen kello on armoton.
Surullista, jos lapsen saaminen nähdään itsekkäänä. Jos rakkautta ja resursseja riittää, niin mikä siinä on itsekästä?
Ne, joilla on ollut huono isä eivät varmasti toivo ettei olisi ollut isää ollenkaan vaan toivovat että isä olisi ollut toisenlainen; rakastava ja huolehtiva jne.
Ei olla 50-luvulla juu, mutta tuo ei asiaan liitykkään. Miehet ja naiset ovat keskenään erilaisia, se ei ole 50-luvun ajattelutapa vaan olemassa oleva fakta. Sukupuolilla on merkistystä vaikka se ei sopeudu nykypäivän trendeihin. Lapsella on hyvä olla kuva molemmista sukupuolista riippumatta siitä mikä on lapsen sukupuoli. Sen ei välttämättä tarvitse olla isä, mutta isällä on muita merkityksiä myös liittyen siihen että ilman isää lapsi ei ole edes olemassa. Vanhempien rooli ja esimerkki vaikuttavat siihen miten lapsi aikuisena toimii. Isän esimerkki pojille näyttää miten ihmisiä kunnioitetaan sukupuolesta riippumatta. Roolin voi saada myös muualta, mutta silloin ihmisen tulee olla aktiivisesti lapsen elämässä.
Näitä on käsitelty monta kertaa palstalla. Minusta on itsekästä hankkia lapsia automaattisesti tilanteeseen jossa ei anneta mahdollisuutta molempiin vanhempiin.
Isällä voi olla muita merkityksiä, tai voi olla olematta. Isä voi näyttää esimerkkiä, tai olla näyttämättä. Isä voi olla ehdottoman tarpeellinen, tai sitten isä voi olla täysin tarpeeton. Sinulla(kin) on oikeus näkemyksiisi, mutta niiden pohjalta ei onneksi tehdä päätöksiä siitä kuka saa mahdollisuuden elämään ja kuka ei.
Ap kysyi mielipiteitä asian suhteen. No tässä on minun mielipiteeni ja minusta tätä on kyllä aihetta tässä tapauksessa miettiä. Loppupeleissä AP sen päätöksen tekee. Niin kuin sanoin, minusta on itsekästä viedä tämä MAHDOLLISUUS lapselta. Sitä ei kukaan voi ennusta kuinka hyvin isä tai äiti lopulta lasta hoitaa ja kuinka hyvin ottaa vastuuta ja näyttää esimerkkiä. APn aikoma tapa toimia estää jo mahdollisuuden saada hyvä ja huolehtivaa isä. En usko että kumpikaan vanhemmista voisi missään tapauksessa olla tarpeeton. Kun lapsi hankitaan, siihen tulee sitoutua eikä turvallisia aikuisia ole ikinä liikaa.
Helppo homma mutta kannattaa lähteä vieraalle paikkakunnalle hotelliviikonloppua viettämään ja sitten vain suosittuun yökerhoon pokaamaan miestä. Moni mies suostuu seksiin kun valehtelet pillereistä tai sitten puhkotut kumit mukaan. Moni nainen kasvattaa lapsen yksin.
Väärin. Erityisesti sitä lasta kohtaan. Lapsi tarvitsee kasvattajakseen sekä miehen että naisen. Juurettomuuden tunne on valtava näillä isättömillä lapsilla. On väärin tehdä tieten tahtoen geneettisesti orpoja lapsia. Aikuisena sinun pitäisi ymmärtää se.
Alue: Aihe vapaa
Amen.