Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut suuttuu/hermostuu anteeksipyynnöstä?
25.10.2018 |
Jos olen toiminut vaikka jollain tavalla ajattelemattomasti, minulla on tapana sen jälkeen kun tajuan sen pyytää anteeksi ja korjata toiminta, mikä on minusta ihan normaalia, mutta mikä voi olla syynä että sellaisesta joku suuttuu? En ole mikään koko ajan anteeksipyytelijä (ärsytyksen ymmärtäisin jos näin olisi) ja usein en kuitenkaan tee samaa virhettä seuraavaa kertaa.
Kommentit (5)
Annat anteeksipyynnölläsi ikään kuin luvan toisen suuttumiselle. Olen itse huomannut saman ja tullut tähän johtopäätökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annat anteeksipyynnölläsi ikään kuin luvan toisen suuttumiselle. Olen itse huomannut saman ja tullut tähän johtopäätökseen.
Niin kai. Toinen ei sitten ole minulle sitä ärtymystään ilmaissut, että hei, toimintasi loukkasi. Tai jos se ei ole loukannut, sanoisi vaikka "aijaa, ei se mitään/en edes ajatellut sitä niin" jos asia kerta oli niin. Tuntuu vaan jotenkin oudoilta nuo tilanteet.
ap
Mulla on tapana "ignoroida" toisten huono käytös. En ajattele sitä enkä halua välittää. Mutta jos joku pyytää anteeksi, niin silloin juttu pääseekin ihon alle, haavoitun ja loukkaannun. Jotenkin tuntuu, että silloin vasta minua vastaan on rikottu. Oikea "anteeksipyyntö" olisi muuttaa ikävää käytöstä mukavaksi, ilman mitään alleviivausta ja sanoitusta.
Ja tuntuu että hän oikeastaan vasta siinä tajuaa virheeni ja suuttuu vasta siinä kun pyydän jo anteeksi. Onko sitten parempi vaan hiljaa mielessään tehdä korjaus asiaan?
ap