Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö sanoa ystävälle syy miksei hän työllisty?
23.10.2018 |
Siis ystävällä on tutkinto, mutta hän ei vain työllisty, koska on hirveän hidas ja perusteellinen joka asiassa. Samoin hän kertoo kaiken pikkutarkasti. Yksinkertaisesta asiasta tulee monimutkainen.
Ei hän kyllä varmaan uskoisi jos kertoisin...
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on surullista että hienoista ominaisuuksista on saatu riippakiviä nykyajan time-to-market -hysteriassa.
Riippuu, mitä tekee työkseen. Jos tekee tarkemmin kuin mistä asiakas on valmis maksamaan, on pelkkä kuluerä firmalle.
Ps. Ihailetko myös hitaita asiakaspalevelijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hitaat ja hitaasti oppivat työntekijät on iso rasite esimiehille, kun projektit viivästyy ja henkilöstökustannukset ylittyvät. Pahimmillaan kaikki menee pieleen, kun asioita ei saada ajoissa valmiiksi ja asiakkaalle luvatussa ajassa tai kaikkia palveluita ei saada hoidettua tai joudutaan palkkaamaan lisäresursseja, vaikka joku toinen tekisi työn ilman niitä. Hirveintä on, kun tällainen hidas sattuu omaksi alaiseksi ihan yllättäen ja yhtäkkiä huomaa, että hän ei ole jostakin syystä kyennyt säätelemään omaa työtahtiaan suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, vaan ihan kaikessa rauhassa perehtynyt ja tutkinut ja selvitellyt asioita ja tunnit ovat jo loppu, kun työ vasta alkaa. Tämä on iso ongelma, josta minulla on esimiehenä kokemusta ja miten sen sitten esität lämpimästi ja empaattisesti sen asian niin, että se menee perille, eikä työntekijä menetä motivaatiotaan ja hänen suhtautumisensa työhön ja esimieheen muutu heti alussa negatiiviseksi. Se on ihan mahdottomuus, kun yleensä nuoret varsinkin ovat sellaisia, että vaikka tuntien hiipuminen johtuisi siitä, että niitä ei ole seurattu tarkasti, niin syyttelevät esimiestä liiasta työstä ja vaativat lisäkorvauksia. Syy on aina työssä ja esimiehessä, ei koskaan heissä tai heidän hitaassa työtahdissa.
Vierailija kirjoitti:
Siis ystävällä on tutkinto, mutta hän ei vain työllisty, koska on hirveän hidas ja perusteellinen joka asiassa. Samoin hän kertoo kaiken pikkutarkasti. Yksinkertaisesta asiasta tulee monimutkainen.
Ei hän kyllä varmaan uskoisi jos kertoisin...
Oleellisten asioiden erottaminen epäoleellisista on yksi tärkeimpiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Hitaat ja hitaasti oppivat työntekijät on iso rasite esimiehille, kun projektit viivästyy ja henkilöstökustannukset ylittyvät. Pahimmillaan kaikki menee pieleen, kun asioita ei saada ajoissa valmiiksi ja asiakkaalle luvatussa ajassa tai kaikkia palveluita ei saada hoidettua tai joudutaan palkkaamaan lisäresursseja, vaikka joku toinen tekisi työn ilman niitä. Hirveintä on, kun tällainen hidas sattuu omaksi alaiseksi ihan yllättäen ja yhtäkkiä huomaa, että hän ei ole jostakin syystä kyennyt säätelemään omaa työtahtiaan suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, vaan ihan kaikessa rauhassa perehtynyt ja tutkinut ja selvitellyt asioita ja tunnit ovat jo loppu, kun työ vasta alkaa. Tämä on iso ongelma, josta minulla on esimiehenä kokemusta ja miten sen sitten esität lämpimästi ja empaattisesti sen asian niin, että se menee perille, eikä työntekijä menetä motivaatiotaan ja hänen suhtautumisensa työhön ja esimieheen muutu heti alussa negatiiviseksi. Se on ihan mahdottomuus, kun yleensä nuoret varsinkin ovat sellaisia, että vaikka tuntien hiipuminen johtuisi siitä, että niitä ei ole seurattu tarkasti, niin syyttelevät esimiestä liiasta työstä ja vaativat lisäkorvauksia. Syy on aina työssä ja esimiehessä, ei koskaan heissä tai heidän hitaassa työtahdissa.
Eikö teillä lainkaan ohjata työskentelyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Muut tekevät ja hän vasta suunnittelee ihan yksinkertaisia asioita, jotka eivät edes vaadi ajattelua...kaupallinen ala.
Mietin, että olisko hänellä joku hahmotushäiriö yms. Eksyy lähes aina.
Mukava ihminen muuten, mutta tuo perusteellisuus itsestäänselvyyksissä viittaa kyllä ehkä johonkin...
Ehkä hänen pitäisi olla tutkija. Tosin kyllä tutkijankin pitää saada työnsä ajallaan valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Muut tekevät ja hän vasta suunnittelee ihan yksinkertaisia asioita, jotka eivät edes vaadi ajattelua...kaupallinen ala.
Mietin, että olisko hänellä joku hahmotushäiriö yms. Eksyy lähes aina.
Mukava ihminen muuten, mutta tuo perusteellisuus itsestäänselvyyksissä viittaa kyllä ehkä johonkin...
Hahmotushäiriöt ovat aika yleisiä. Minunkin ystävälläni on sellainen, eikä hän oikein opi muistamaan paikkoja tai hahmottamaan etäisyyksiä. On muutenkin aika hajamielinen esimerkiksi aikataulujen tai viesteihin vastaamisen suhteen. Mutta nykyään keskittyminen on aivan rautaista, kun on vihdoin yrittäjänä löytänyt sen oman juttunsa. Ennen sitä palkkatyössä ei viihtynyt kovin hyvin ja koko ajan valitti liian pitkistä päivistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Muut tekevät ja hän vasta suunnittelee ihan yksinkertaisia asioita, jotka eivät edes vaadi ajattelua...kaupallinen ala.
Mietin, että olisko hänellä joku hahmotushäiriö yms. Eksyy lähes aina.
Mukava ihminen muuten, mutta tuo perusteellisuus itsestäänselvyyksissä viittaa kyllä ehkä johonkin...
Hahmotushäiriöt ovat aika yleisiä. Minunkin ystävälläni on sellainen, eikä hän oikein opi muistamaan paikkoja tai hahmottamaan etäisyyksiä. On muutenkin aika hajamielinen esimerkiksi aikataulujen tai viesteihin vastaamisen suhteen. Mutta nykyään keskittyminen on aivan rautaista, kun on vihdoin yrittäjänä löytänyt sen oman juttunsa. Ennen sitä palkkatyössä ei viihtynyt kovin hyvin ja koko ajan valitti liian pitkistä päivistä.
Mietin kans, että on varmasti väärällä alalla. Täytyykin vihjaista, että kävisi ammatinvalintapsykologin juttusilla👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro toki.
Voin kertoa sinulle myös todellisen syyn siihen etten ole työllistynyt.
Töitä tulee hakea työllistyäkseen...
Sairaan ei kannata hakea töitä...
Vierailija kirjoitti:
Siis ystävällä on tutkinto, mutta hän ei vain työllisty, koska on hirveän hidas ja perusteellinen joka asiassa. Samoin hän kertoo kaiken pikkutarkasti. Yksinkertaisesta asiasta tulee monimutkainen.
Ei hän kyllä varmaan uskoisi jos kertoisin...
Voi olla epävarmuutta oman osaamisen suhteen, minkä takia tarkistaa asioita loputtomiin. Tai sitten työ ei jaksa kunnolla kiinnostaa, jolloin huomio kiinnittyy epäolennaisiin juttuihin, jotta saisi päivän aikana aikaan edes jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä itse kertoisi. Oisko se kuitenkin elämän tehtävä koulia tällaista piirrettä. Kokemus opettaa jne. Pitää olla aika vastaanottamaton luonne jos ei itse huomaa missä vika kerta toisensa jälkeen piilee.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä itse kertoisi. Oisko se kuitenkin elämän tehtävä koulia tällaista piirrettä. Kokemus opettaa jne. Pitää olla aika vastaanottamaton luonne jos ei itse huomaa missä vika kerta toisensa jälkeen piilee.
Voihan sitä antaa vinkkejä mitä jossain tilanteissa voisi tehdä toisin. Eihän toista tarvitse toista alkaa moittia huonoksi. Aika hankala se on monesti tietää mikä on riittävän hyvä lopputulos tai mitä ylipäätään joltain työltä toivotaan, jos ohjeistus on kovin vähäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin yksi opetusalalla toimiva potkueåjen alla. Liian yksityiskohtiin takertuva. Rasite meidän koulussa.
Ei pidä.
Ei ole ystävän tehtävä osoitella kaverin huonoja puolia. Sellainen keskustelu ei johda mihinkään.
Sen sijaan voi tietysti miettiä, minkälaiseen työhön ystäväsi sopisi ja kannustaa hakemaan sellaiseen. On olemassa töitä, joissa tarkkuudesta on hyötyä ja työn tekemisen tahdin määrittely tulee työntekijän ulkopuolelta.
Se on surullista, kun nykyään työhön kelpaavat vaan nopeat ja sosiaaliset. Kun taas työyhteisö kaatuu, jos se koostuu vain nopeista ja sosiaalisista. Oikeasti kaikenlaisia ihmistyyppejä (poislukien narsistit ja psykopaatit) tarvitaan toimivaan työyhteisöön. Myös niitä hitaita ja tarkkoja.
Minkä konservaattorin Ateneum onkaan ystävässäsi menettänyt!
On töitä, joissa ei hosujia kaivata. Ehkä ystäväsi on vain kouluttautunut väärälle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Hitaat ja hitaasti oppivat työntekijät on iso rasite esimiehille, kun projektit viivästyy ja henkilöstökustannukset ylittyvät. Pahimmillaan kaikki menee pieleen, kun asioita ei saada ajoissa valmiiksi ja asiakkaalle luvatussa ajassa tai kaikkia palveluita ei saada hoidettua tai joudutaan palkkaamaan lisäresursseja, vaikka joku toinen tekisi työn ilman niitä. Hirveintä on, kun tällainen hidas sattuu omaksi alaiseksi ihan yllättäen ja yhtäkkiä huomaa, että hän ei ole jostakin syystä kyennyt säätelemään omaa työtahtiaan suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, vaan ihan kaikessa rauhassa perehtynyt ja tutkinut ja selvitellyt asioita ja tunnit ovat jo loppu, kun työ vasta alkaa. Tämä on iso ongelma, josta minulla on esimiehenä kokemusta ja miten sen sitten esität lämpimästi ja empaattisesti sen asian niin, että se menee perille, eikä työntekijä menetä motivaatiotaan ja hänen suhtautumisensa työhön ja esimieheen muutu heti alussa negatiiviseksi. Se on ihan mahdottomuus, kun yleensä nuoret varsinkin ovat sellaisia, että vaikka tuntien hiipuminen johtuisi siitä, että niitä ei ole seurattu tarkasti, niin syyttelevät esimiestä liiasta työstä ja vaativat lisäkorvauksia. Syy on aina työssä ja esimiehessä, ei koskaan heissä tai heidän hitaassa työtahdissa.
Isompi rasite on nopeat touhottajat joiden osumisprosentti pyörii jossain 70% tienoilla eli kolme kertaa kymmenestä näiden touhuja saa mennä takaisin korjaamaan, joskus todella kalliisti.
Raksa-alallahan tuota vastaan koitetaan suojautua sillä että homma tehdään pienissä kertakäyttöfirmoissa jotka katoavat kun käy kämmi ja kohta on uusi pystyssä ja sählääminen jatkuu. Laskut jäi sille vanhalle firmalle.
Minua naurattaa kun lähihoitaja ystäväni on juuri tällainen. Hänellä on oma kotikin hyvässä järjestyksessä ja ihmettelen, että miten hän jaksaa antaa koko elämänsä työlle ja kodille! Hoidettavat mummot tosin varmasti tykkäävät, kun hän ei tunnu kiireiseltä, mutta uskon, että hänellä on monesti työstressiä ehtiä tehdä kaikki vaadittava!
Minä teen toistuvat kotiasiat aina niin, että monta rautaa on yhtaikaa tulessa siksi, että rakastan jouten oloa ja uuden oppimista. Tahdon , että jää mahdollsimman paljon aikaa itsensä toteuttamiselle! Työelämässä olen tehnyt 8 tunnin työt 6:ssa vain organisoimalla ja ajoittamalla niitä sopivasti. Kun alkaa harmittaa, että en saa lisää liksaa, niin työpaikka menee vaihtoon. Vähintään olisi saatava käyttää säästynyt aika omaksi hyödykseen, ammattitaidon kehittämiseen, eikä joutua hitaampien avuksi!
19. kykenee siis tekemään tarkkaa työtä nopeasti ja työtehtäviä rinnakkain.
Minusta on surullista että hienoista ominaisuuksista on saatu riippakiviä nykyajan time-to-market -hysteriassa.