Lue keskustelun säännöt.
Introvertti rippikoulussa?
23.10.2018 |
Olen menossa ensi kesänä riparille. Samalle ei ole tulossa ketään ystävääni, osa samasta koulusta kyllä muttei ketään jonka tuntisin. Olen introvertti ja vakava, tarvin paljon omaa aikaa ja pidän opiskelusta. Ahdistun helposti vieraiden ihmisten seurassa ja en halua puhua heille paljoa. Viikko usean tuntemattoman ja aivan eri aaltopituudella olevan ihmisen kanssa ei vaikuta kovinkaan hienolta kokemukselta. Miten selviäisin siitä, vai srlviänkö ollenkaan??? Pelkään että menee vessassa itkemiseen sekin reissu.
Kommentit (6)
Päiväripari olisi varmaan hyvä vaihtoehto, saat olla sitten illat ja yöt ihan rauhassa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväripari olisi varmaan hyvä vaihtoehto, saat olla sitten illat ja yöt ihan rauhassa kotona.
Mietin sitä kyllä, mutta kaikkialta tuli sitä kuinka se on unohtumaton elämän käännekohta yms ja nyt on jo myöhäistä vaihtaa.
Olen uskovainen ihminen, ja tietenkin pidän riparille menemistä hyvänä asiana, mutta silti kysyn, että onko sinne meneminen pakollista nyt. Painostavatko vanhemmat tai suku? Tai onko kotipaikkakunnallasi mahdollisuus käydä iltarippikoulu? Tai edelleen, onko mahdollisuus päästä sellaiselle riparille, jossa olisi tuttuja, täysin poissuljettu?
Ei sitä ole pakko käydä 15-vuotiaana. Käyt myöhemmin, jos kiinnostaa. Ylipäätään toivoisin, että voisit keskustella tuosta vanhempiesi ja kenties myös seurakunnan työntekijän kanssa.
Rippileirien vetäjät ovat vuosien mittaan nähneet monenlaisia nuoria ja osaavat kyllä ottaa kaikki huomioon. Tyttärelläni oli viime kesänä lähes samanlainen tilanne kuin sinulla, mutta loppujen lopuksi hän oli viihtynyt leirillä hyvin. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväripari olisi varmaan hyvä vaihtoehto, saat olla sitten illat ja yöt ihan rauhassa kotona.
Mietin sitä kyllä, mutta kaikkialta tuli sitä kuinka se on unohtumaton elämän käännekohta yms ja nyt on jo myöhäistä vaihtaa.
Oli todella unohtumaton kokemus aikoinaan joo. Vieläkin muistan kuinka perseestä se oli kun oltiin jossain hevonperseessä ja leikittiin jotain älyttömiä leikkejä. Oikeasti sen uskontopuolen siitä vielä kestin(vaikka en ollut vähäisessäkään määrin uskonnollinen), mutta se leikkiminen oli todella hirveää.
-M34
Voihan sieltä löytyä joku samanhenkinen. Itse kävin aikanaan päiväriparin.