Surullinen olo :'(
Meillä on tänään hääpäivä, oltu 20v avioliitossa. Mutta ei meillä avioliittoa ole ollut vuosiin, vaan kaveriliitto. Sain kukkia, mutta en halausta saati suukkoa tai mikä vielä villimpää niin suudelmaa. Mietin, että tavan vuoksi nuo kukat, saa mies tuntea onnistumista asian suhteen, velvollisuus täytetty, kun "pitäähän sitä nyt kukkia hääpäivänä ostaa" tms.
Ihan pohjattoman surullinen olo.
Kommentit (10)
Tosi ikävää.
Miksi ei voisi olla kaveriliittokin?
Miten mies reagoisi, mikäli flirttaisit ja vähän kiusoittelisit häntä? Ehkä sen tunteen voisi vielä herätellä.
Kaveriliitossa se onni lepää. Jos lähdet herättämään kipinöitä niin mies saattaa toikasta, että "Hitto, että oot läski, oksettava!" tms.. Pidähän kiinni siitä mitä on.
En minä kykene mihinkään herättelyihin, liikaa saanut siipiini asian suhteen. Ja kun on tehty selväksi sekin miten minä olen osaltani aiheuttanut sitä ja tätä paskaa hänelle joten voinen kai sitten vain katsoa peiliin ja kärsiä.
Surullista olla pystyyn kuollut suht nuorena (40v).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaveriliitossa se onni lepää. Jos lähdet herättämään kipinöitä niin mies saattaa toikasta, että "Hitto, että oot läski, oksettava!" tms.. Pidähän kiinni siitä mitä on.
Olisipa noin yksinkertaista se totuus ja ajatuksenjuoksu täälläkin, pääsisi helpommalla ja vähemmällä tuskalla. Mutta kun ei.
Ap
Ole onnellinen, että sait kukkia. Minun mies ei ole vielä 10 vuoteen edes muistanut hääpäivää. Menin naimisiin kiireisen yrittäjän kanssa. Nyt aion muuten pyytää kukat tänä vuonna.
Vierailija kirjoitti:
En minä kykene mihinkään herättelyihin, liikaa saanut siipiini asian suhteen. Ja kun on tehty selväksi sekin miten minä olen osaltani aiheuttanut sitä ja tätä paskaa hänelle joten voinen kai sitten vain katsoa peiliin ja kärsiä.
Surullista olla pystyyn kuollut suht nuorena (40v).Ap
Oletko pitänyt ulkonäöstäsi huolta, vai löitkö heti lössiksi, kun sait miehesi rengastettua? Se ei nykyään käy enää niin kuin ennen muinoin, jolloin liitot oli ikuisia. Jos et panosta ulkonäköösi, niin tottahan se miehesi rupee virikkeitä muualta etsimään.
Mun mies ei muista hääpäivää ikinä. Minä kerron hänelle sen ja halaan yleensä. Mitään emme osta tai juhli. Mut onni tässä on se, että ollaan molemmat samantyylisiä. Hääpäivällä ei suurta merkitystä, koska ihan arkipäivät ovat merkityksellisiä kun ne saa viettää yhdessä edelleen.
Ilmeisesti kaveriliitto miehesi puolelta ja sinä haluaisit muuta? Ikävä sanoa, mutta joskus lähteminen on ainoa vaihtoehto.