Väsynyt ihmisten negatiivisuuteen

Muille käynyt samoin? Onko jossain vaiheessa seura alkanut kiinnostaa enemmän?

Sama minulla. Olen yrittänyt valita positiivista seuraa. Ja sitten vetää negatiivisuutta ilommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Sama minulla. Olen yrittänyt valita positiivista seuraa. Ja sitten vetää negatiivisuutta ilommaksi.

Oletko löytänyt tällaista seuraa? Mistä?

Vierailija kirjoitti:

Muille käynyt samoin? Onko jossain vaiheessa seura alkanut kiinnostaa enemmän?

Olen vastaaja 2. Olen myös ottanut aikaa itselleni ja hyville asioille, kuten kirjat, taide, musiikki. Voimistun ja jaksan taas yrittää ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muille käynyt samoin? Onko jossain vaiheessa seura alkanut kiinnostaa enemmän?

Olen vastaaja 2. Olen myös ottanut aikaa itselleni ja hyville asioille, kuten kirjat, taide, musiikki. Voimistun ja jaksan taas yrittää ihmisiä.

Näin olen itsekin ajatellut toimia. - Ap

Samaa mietin minäkin.

Hämmentää jatkuva riitely, haastaminen ja ilkeily.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin minäkin.

Hämmentää jatkuva riitely, haastaminen ja ilkeily.

Aiemmin jotenkin jaksoin yrittää ymmärtää ihmisten huonoakin käytöstä paremmin, mutta nykyään en enää vain jaksa. Tuntuu kurjalta, että toisten seurassa ei voi olla rennosti.

Minulle on käynyt niin, että tosiaan kiinnostus ihmisiä kohtaan on täysin loppunut. Olin ennen todella kiltti, toiset huomioon ottava, iloinen ja ajattelin kaikista vain hyvää. Elämää nähneenä en ajattele enää samoin, haluaisin kyllä. Jonnekin se minun iloisuuteni ja positiivisuuteni kuitenkin katosi, kun sai vain kuraa niskaan monesta suunnasta vaikka itse halusin vain kaikille hyvää. Koin aivan absurdeja ja järkyttäviä asioita toisten, aivan tuntemattomienkin ihmisten toimesta.

Tiedän ettei kaikki ihmiset ole hirviöitä, mutta omalle polulle niitä hirviöitä on sattunut enemmän kuin muita ihmisiä. En ole kiinnostunut enää muista paitsi kaikista lähimmistä ihmisistä, itseäni yritän kehittää, ja käytänkin aikani mieluummin lukemalla tai fyysisillä harjoituksilla kuin typerien ihmisten kanssa tyhjänpäiväisellä kommunikoinnilla.

Voisin siis tiivistää että tiettyjen ihmisten negatiivisuus ja pahansuopuus tappoivat entisen minäni, ja sai aikaan jotain muuta.

En jaksa turhaa kateutta, juorujen ja huhujen uskomista omien harhaluulojen tueksi ja mukana tulevaa katkeruutta.

Jotkut tuntuvat elävän näistä. Nekin joilla ei ole mitään syytä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on käynyt niin, että tosiaan kiinnostus ihmisiä kohtaan on täysin loppunut. Olin ennen todella kiltti, toiset huomioon ottava, iloinen ja ajattelin kaikista vain hyvää. Elämää nähneenä en ajattele enää samoin, haluaisin kyllä. Jonnekin se minun iloisuuteni ja positiivisuuteni kuitenkin katosi, kun sai vain kuraa niskaan monesta suunnasta vaikka itse halusin vain kaikille hyvää. Koin aivan absurdeja ja järkyttäviä asioita toisten, aivan tuntemattomienkin ihmisten toimesta.

Tiedän ettei kaikki ihmiset ole hirviöitä, mutta omalle polulle niitä hirviöitä on sattunut enemmän kuin muita ihmisiä. En ole kiinnostunut enää muista paitsi kaikista lähimmistä ihmisistä, itseäni yritän kehittää, ja käytänkin aikani mieluummin lukemalla tai fyysisillä harjoituksilla kuin typerien ihmisten kanssa tyhjänpäiväisellä kommunikoinnilla.

Voisin siis tiivistää että tiettyjen ihmisten negatiivisuus ja pahansuopuus tappoivat entisen minäni, ja sai aikaan jotain muuta.

Ymmärrän täysin. Kun luottamus petetään riittävän monta kertaa, niin sitä on vaikea edes yleisellä tasolla enää saada takaisin.

Se on muuten ihan totta, että negatiivisuus on jotenkin lisääntynyt. Ihmiset tuntuvat olevan kauhean kärkkäitä arvostelemaan ja pilkkaamaan muita ihmisiä. Se on raskasta. No, ainahan noita negatiivareita voi yrittää vältellä parhaansa mukaan.

Onneksi voi elää suojassa negalta tietyin tavoin.

Ei ole paluuta. Ihmisten typeryys on jotain niin traumatisoivaa että eristäydyin täysin. Irtisanouduin jopa työstä.

Ihminen on vain niin inhottava otus koska se haluu olla. Äärimmäisen harvinaista löytää nykyään järjellä varustettu nöyrä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voi elää suojassa negalta tietyin tavoin.

Jossain määrin kyllä, mutta ei se yksinolo ole myöskään herkkua.

Herää kysymys: mistä löytäisi parhaalla todennäköisyydellä mukavaa seuraa?

Vierailija kirjoitti:

Se on muuten ihan totta, että negatiivisuus on jotenkin lisääntynyt. Ihmiset tuntuvat olevan kauhean kärkkäitä arvostelemaan ja pilkkaamaan muita ihmisiä. Se on raskasta. No, ainahan noita negatiivareita voi yrittää vältellä parhaansa mukaan.

Johtunee varmaan siitä että ihmisten oma pahoinvointi on lisääntynyt ja sitä sitten projisoidaan toisiin ihmisiin omaa oloaan helpottaakseen.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on käynyt niin, että tosiaan kiinnostus ihmisiä kohtaan on täysin loppunut. Olin ennen todella kiltti, toiset huomioon ottava, iloinen ja ajattelin kaikista vain hyvää. Elämää nähneenä en ajattele enää samoin, haluaisin kyllä. Jonnekin se minun iloisuuteni ja positiivisuuteni kuitenkin katosi, kun sai vain kuraa niskaan monesta suunnasta vaikka itse halusin vain kaikille hyvää. Koin aivan absurdeja ja järkyttäviä asioita toisten, aivan tuntemattomienkin ihmisten toimesta.

Tiedän ettei kaikki ihmiset ole hirviöitä, mutta omalle polulle niitä hirviöitä on sattunut enemmän kuin muita ihmisiä. En ole kiinnostunut enää muista paitsi kaikista lähimmistä ihmisistä, itseäni yritän kehittää, ja käytänkin aikani mieluummin lukemalla tai fyysisillä harjoituksilla kuin typerien ihmisten kanssa tyhjänpäiväisellä kommunikoinnilla.

Voisin siis tiivistää että tiettyjen ihmisten negatiivisuus ja pahansuopuus tappoivat entisen minäni, ja sai aikaan jotain muuta.

Älä kuiteskaan anna niiden ihmisten negatiivisuuden ja pahansuopaisuuden tarttua omaan elämäntehtävääsi ja tapaasi olla. 

Onhan noita, ihmisiä jotka ajattelevat kaiken negatiivisesti, käyttäytyvät typerästi jne..

Oisko sulla taipumusta introvertteyteen?

Tiedän tuon tunteen jokatapauksessa..

Onneksi teitä on kaksi mukavaa ja hyvää ihmistä kaikkien negatiivisten ihmisten joukossa, joten voitte jutella keskenänne. Toivottavasti voitte kumpikin paremmin, kun löysitte vertaistukea toisistanne.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi teitä on kaksi mukavaa ja hyvää ihmistä kaikkien negatiivisten ihmisten joukossa, joten voitte jutella keskenänne. Toivottavasti voitte kumpikin paremmin, kun löysitte vertaistukea toisistanne.

Koetko itsesi negatiiviseksi, kun alkoi harmittaa?

On alkanut vähän ihmetyttää, kun aina puhutaan kuinka "ihmiset sitä ja ihmiset tätä. Pahat ja ilkeät, välinpitämättömät ihmiset". Niin keitä nämä "ihmiset" siis ovat? Kukaan ei tietenkään, missään tapauksessa, itse kuulu näihin ihmisiin, vaan ne on aina jotkut muut. Näitä " kamalia muita" on myös aina suurin osa ihmisistä, kun taas jokainen itse kokee kuuluvansa tietysti siihen pieneen hyvien ihmisten vähemmistöön.