Jos huomenna kuolisit, lähtisitkö rauhallisin mielin?
Niin että mitään hirveän painavaa ei jäisi taakse, ei huonoa omatuntoa jostakin tms.?
Kommentit (40)
Joo. Minä olen tehnyt kaiken mitä piti. Olen valmis. Toivoisin kyllä vielä kymmenen vuotta lisää.
Testamentti on tekemättä.
Muuten olen valmis.
Siivosin just varastotkin, testamentti tehty, kenekään kanssa en ole riidoissa, lapset jo isoja ja pärjäävät. Voisin poistua.
Toteaisin että paska reissu, mutta tulipa tehtyä. :D
Lähtisin ja meinasin jo lähteekin. Hämmästyin kun heräsin teholta hengissä. Kiitollinen olen toki jokaisesta uudesta päivästä.
Lähtisin. Tällä hetkellä elämässä ei ole mitään isoa kesken (esim. lapsia tai työpaikkaa suurempaa velvollisuutta), joten oikeastaan olisi oikein sopiva hetki lähteä.
"Rauhallisin mielin" on aika paljon sanottu, mutta ei minulta mitään kovin suurta jäisi tekemättä.
Olen pyrkinyt aina elämään niin että en jää katumaan tai murehtimaan turhia. Sääli se olisi vielä lähteä, mutta uskon aina että elämässä asiat järjestyvät, joten en ota stressiä tai edes ajattele kuolemaa sen enempää, mutta olen kyllä tiedostanut sen tulevan kaikille joskus ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin ei se paljoa varoita...
Lapset jäisivät ja heidän tulevaisuus mietityttäisi ja itseä harmittaisi vielä kun vanhemmat eivät kerro miksi ovat katkoneet välit minuun.
Olen tehnyt velvollisuuteni eikä elämässä ole jäljellä muuta kuin alamäki.
Se on menossa jo.
Luen joka aamu uutiset toivoen että suuri posaus olisi vihdoin saatu aikaan. Mut ei vaan tapahdu.
Ihmiskuntaa en sure pätkääkään. Mutta maailma on täynnä upeita eläinlajeja, jotka säälittää.
En oikeen tiedä. En ehkä rauhallisin mielin, koska olen ainoa lapsi ja tuntuisi kamalalta kun vanhemmat jäisi. Se on oikeastaan ainoa syy miksi edes olen elossa. 10-vuotiaasta saakka ollut jo masentunut ja sairastellut paljon muutakin josta vanhempani eivät edes tiedä mitään. Elämänhalua multa ei löydy enää laisinkaan.
N26
Toivon eläväni pidempään kuin vanhempani. Äitipuoleni poika kuoli joitain vuosia sitten, enkä soisi sellaista surua kellekään.
Ei sillä olisi väliä, ehkä parempi vaan. Varmaankin rauhallisin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Kuolisin kaaoksen keskellä mieli hajonneena.
ai joku muukin.
Luulin olevani ainoa.
Ei olis hyvä päivä lähteä. Mutta niinpä se on elämässä muutenkin, kaikki on tehtävä just silloin kun se ei itselle oikein sopisi.
Vierailija kirjoitti:
Siivosin just varastotkin, testamentti tehty, kenekään kanssa en ole riidoissa, lapset jo isoja ja pärjäävät. Voisin poistua.
mitä väliä niillä varastoilla on??
Kuolisin kaaoksen keskellä mieli hajonneena.