Lue keskustelun säännöt.
Vanhustyössä uupunut Nina, 41, vaatii lähihoitajille soveltuvuuskokeita: ”Kuka tahansa pääsee sisään”
30.09.2018 |
Työntekijät, ammattiliitot ja työnantajat pitävät haitallisena sitä, ettei lähihoitajaksi opiskelevien soveltuvuutta alalle enää testata.
Oireet alkoivat näkyä hiljalleen viime keväänä.
Lähihoitajana hoivakodissa työskentelevä Nina, 41, tunsi ennen työvuorojensa alkua, ettei jaksaisi vaihtaa työvaatteita ylleen. Loppukeväästä töihin lähtemisestäkin tuli ylivoimaista.
Kyse ei ollut siitä, etteikö Nina olisi viihtynyt työssään, jota hän on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan, kyllä hän viihtyi. Oli kuitenkin eräs asia, joka hiersi: alalle soveltumattomat kollegat.
Sen jälkeen, kun lähihoitajaopintojen soveltuvuuskokeet poistettiin, alalle on tullut Ninan mukaan liikaa sellaisia, jotka ovat täysin soveltumattomia työhön.
– En liioittele, kun väitän, että kuka tahansa pääsee sisään. Se on valtavan raskasta. Potilasturvallisuus on koko ajan vaarassa, ja käytännössä muut ikään kuin sammuttavat tulipaloja ja tekevät tällaisten lähihoitajien työt. Oikeastaan tämä on pelkkää tulipalojen sammuttamista, eikä niin saisi olla.
Kommentit (137)
Ehdottomasti soveltuvuuskokeet takaisin.
Järkyttävää ja täysin käsittämätöntä, että ne ykskaks poistettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Mutta onko nykyään vara olla liian nirso työntekijöiden suhteen? Työvoimapula ja kaikki. Kukaan "kunnollinen" ei halua hoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti soveltuvuuskokeet takaisin.
Järkyttävää ja täysin käsittämätöntä, että ne ykskaks poistettiin.
Ehkä ne nähtiin toimimattomina ts. eivät karsineet ääliöitä pois. Missä on rekrytoijien vastuu?
Terveyteen ja henkeen liittyvillä aloilla on oltava pakolliset soveltuvuustestit alan opintoihin päästäkseen.
Kuka valopää mahtaa olla tämänkin takana, että ne poistettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti soveltuvuuskokeet takaisin.
Järkyttävää ja täysin käsittämätöntä, että ne ykskaks poistettiin.
Ehkä ne nähtiin toimimattomina ts. eivät karsineet ääliöitä pois. Missä on rekrytoijien vastuu?
He haluavat mahdollisimman halvan työntekijän. Hoitoalalla työskentelevä tuttuni on törmännyt esim. suomea osaamattomiin hoitajiin vanhustyössä.
Vierailija kirjoitti:
Miten soveltuvuutta mitataan?
Monilla opetus-, hoito- ja turvallisuusaloilla soveltuvuuskoe on yhä käytössä, mutta muun muassa lähihoitajakoulutuksesta pakollinen koe poistettiin vuoden 2016 alussa.
SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Soili Nevala korostaa, ettei hyvän ammattitaidon kriteereistä voi tinkiä yhtään. Sen vuoksi karsivat soveltuvuuskokeet pitäisi palauttaa.
Soveltuvuuskokeen pakollisuus ei itsessään ole työnantajapuolen näkökulmasta suurin huolenaihe. Suurempi ongelma on se, mittaako soveltuvuuskoe varmasti kaikkia työssä vaadittavia ominaisuuksia.
Lähihoitajalla on oltava hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, tarvittava kielitaito asiakkaan kohtaamiseen ja osaamista kirjausten tekemiseen sekä tarvittavaa matemaattista osaamista.
– Ymmärtääkseni koulutuskentälläkään ei ole yhtenevää käsitystä siitä, mikä olisi paras soveltuvuuskoe lähihoitajakoulutukseen hakeutuville. Jos tarpeeksi kattava koe on olemassa, voi se sitten toki olla pakollinenkin, Kallaskari sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta voidaan vilpittömästi myös kysyä soveltuvatko ne vanhan liiton muijatkaan välttämättä hoitoalalla aivan optimaalisesti. Se, että hoitajina on erilaisia ihmisiä, ei ole välttämättä huono asia. Potilaissakin on eroa. Joku vanhus saattaa tykätä suupaltista savolaisesta, joka käy ronskisti kiinni ja nauraa rätkättää paskavaippaa vaihtaessaan, kun taas joku toinen vanhus kokee saman käytöksen ainoastaan loukkaavana. Kyllä ne 'soveltumattomatkin' voivat olla ihan hyviä hoitajia, vaikka tekisivät hommat eri asenteella kuin vanhemmat työhönsä kyynistyneet hoitajat.
Peruskoulutusta lähtee yleensä se "heikoin aines" lähihoitajakouluun kun eivät muualle pääse.
Pelottaa ajatella kun kuinka ne koulun rääväsuut asenteineen saattavat joku päivä olla itseä hoitamassa. Toki iso osa kasvaa ihan hyviksi tyypiksi, mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitajilla ei usein ole riittävää suomen kielen taitoa vaikka olisivat suomenkielisiä. Hirveää huutoa, tiuskimista ja pomottamista näkee, vaikka pitäisi olla sama kieli kuin potilaalla, joka selvästi pyytää jotain, mutta ei saa.
Täysin samaa mieltä! kauheaa tehdä töitä ihmisten kanssa joilla ei ole minkäänlaista tilannetajua tai sosiaalisia taitoja, ikäihmisille puhutaan kuin lapsille, komennellaan ja jopa ruvetaan väittää vastaan muistisairaalle..
En ymmärrä kuinka voi valmistua ammattiin jos ei ole tarvittavaa pätevyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antanut repiä selkänahastani enempää pienellä palkalla. Liian tunnollinen työntekijä teki liikaa ja jäi siksi burnout-lomalle. Minä tein sopivasti ja ymmärsin lähteä pois alalta ajoissa, koska oli luvassa vain työolojen huononnuksia.
Tauot on saatava pitää! Työaikaa ei saa jatkaa, jos palkka ei nouse! Palkkoja ei saa huijata alemmaksi! Alaa ei saisi pitää kutsumuksena, josta ei tarvitse maksaa kunnolla. Parempi palkka lisäisi työmotivaatiota. Ei ole järkeä hajottaa kehoaan enennaikaisesti kiirehtimällä, tekemällä liikaa, joten palkan lisäksi tarvitaan parempia resursseja. Työ on pidemmän päälle fyysisesti liian raskasta. Henkisesti se on raskasta, koska naiset ovat aivan liian alistuvia työkavereina. He eivät osaa ajaa tarpeeksi hyvin ammattiryhmänsä etua. Myötäilevät liikaa. Ongelmat asiakkaiden/potilaiden kanssa luovat paineita, mutta pärjäsin heidän kanssaan ilman ongelmia. Aina sai olla varuillaan kuitenkin. Liian kiltti, liikaa lupaava ja työlleen uhrautuva työntekijä ei osaa pitää omia rajoja suhteessa hoidettaviin. Helposti kokee väkivaltaa, mitätöintiä, manipuointia, painostusta, liikaa kiirettä.
Jokaiselle hoitoalalla pitäisi tehdä älykkyystesti. Siitä pitäisi saada vähintään 100.
Koska testi vie resursseja paljon, voisi ensin teettää soveltuvuushaastattelun ja sen jälkeen pienimuotoisen matematiikan ja suomenkielen testin.
Lopuille edelliset läpäisseille tehtäisiin sellainen kunnollinen monituntinen äo-testi. Alle sadan ei huolittaisi.
Teinin kaverilla on laaja-alainen oppimishäiriö. Ei pystynyt suorittamaan peruskoulua 9 luokan oppimäärillä, vaan jotain kuudennen luokan oppimääriä suoritti erityisopettajan kanssa. Hänestä on tulossa lähihoitaja. Tänä syksynä aloitti. (On joku erilainen koulutus. Ei päässyt tavanomaisen haun kautta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pienessä hoivayksikössä töissä, jossa paikan johto osaa asiansa, henki on hyvä ja rehellinen. Sijaiset ovat päteviä ja pitkä-aikaisia, esim kotihoidontuella kotona lapsiaan hoitavia päteviä lähihoitajia, jotka tuntevat talontavat ja osaavat kysyä, jos ei ehdi tai muista kertoa uudesta asukkaasta jotain asiaa.
Lisäksi koitetaan muistaa, kiitos kun tulit työpariksi, ihanaa, että sinulle sopi tulla töihin.
Ei tarvitse ottaa sijaiseksi, saati vakituiseksi, niitä, jotka eivät alalle sopeudu, toki on turhaa kouluttaa ihmisiä, jotka eivät alalle sovi mitenkään.
Mutta jaksan aina muistuttaa, että hyvin paljon on kiinni hoitotyön johdosta, kiristetäänkö työntekijät loppuun, viedään ammattiylpeys, sillä että ei ehdi työtään tekemään hyvin, otetaan oppisopimus opiskelija työvoimaksi, kiristetään tunnit pieniksi, selaisissa paikoissa ei viihdytä vaan haetaan parempaa, väki vaihtuu, ei synny me henkeä ja koko ajan todella ollaan tulipalonsammutuksessa, ei sitä kukaan jaksa.
Alan arvostuskin nousisi karsivilla pällitesteillä. Nythän alalle päätyy enimmäkseen peruskoulun tyttöjen "heikoin aines".
Ei tietääkseni ole lääkäreillekään toisaalta soveltuvuuskokeita hoitotyöhön tai asiakaskohtaamiseen. Se joka pänttää parhaiten ja sisäistää laajan materiaalin matikka/kemiapäällään pääsee sisään. Ei siellä muuta motivaatiota kysellä. Siksi lääkäreitäkin on hyviä ja vähemmän hyviä.
Lähärikouluun taitaa olla melkeinpä enemmän aloituspaikkoja kuin hakijoita. Alalle tarvitaan paljon väkeä. Ei hyödytä tehdä soveltuvuuskokeita, koska kouluun halutaan päästää sisään käytännössä kaikki hakijat.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulutusta lähtee yleensä se "heikoin aines" lähihoitajakouluun kun eivät muualle pääse.
Pelottaa ajatella kun kuinka ne koulun rääväsuut asenteineen saattavat joku päivä olla itseä hoitamassa. Toki iso osa kasvaa ihan hyviksi tyypiksi, mutta silti.
Juu, heikoin ainespa hyvinkin aina peruskoulusta lähihoitajiksi. Itselläkin oli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo vain säälittävät 9,1 joten lähdin sitten lähihoitajaksi. Jatkoin tosin sairaanhoitajaksi myöhemmin, mutta eikös ne sh:tkin ole sitä samaa heikkoa ainesta tämän palstan mukaan?
Kaverini oli vielä heikompaa ainesta, keskiarvo hieman jopa alle sen ysin ja hänkin tietysti lähti peruskoulusta lähihoitajaksi. Tehtyään sitä työtä jonkin aikaa lähti lukemaan lääkäriksi. Valmistuu pian.
Pelkään niin tämän ilmiön rantautumista varhaiskasvatukseen. Tähän saakka henkilöstö on ollut pääosin pätevää, epäpätevyys työhön näkyy kyllä aika nopeasti. Monella on luulo että tämä on vain kurahousujen pukemista ja hiekkakakkujen taputtelua... vaikka todellisuudessa ison lapsiryhmän hallinta jo itsessään voi olla todella haastavaa, saatikka sitten kaiken toiminnan toteuttaminen pedagogisesti hyvällä tavalla.
Nythän meille ollaan lykkäämässä näitä neljän päivän pikakoulutettuja, kun pätevät on paenneet alalta. Minusta on käsittämätöntä että katsellaan vaan vierestä kun pätevät, työnsä hyvin tekevät ja usein työn ohessa pitkällekkin täsmäkoulutetut lastenhoitajat vaan päästetään menemään. Sama kuin vetäisi rahaa vessanpytystä. Vaikka alan vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä varmasti melko pienilläkin muutoksilla...
Ninan mukaan esimerkiksi monesta työssäoppijasta näkee jo päälle päin, ettei heillä ole motivaatiota alalle. Joillakin taas on täysin väärä mielikuva ammatista ja työstä. Hän uskoo, että tällaiset henkilöt olisivat aiemmin karsiutuneet jo soveltuvuuskokeissa. Puutteita on taidoissa ja asenteessa.
Nina jäi loppukesästä sairauslomalle. Työnteko kävi ylivoimaiseksi.
– Välillä ajattelen, etten enää pysty palaamaan työhöni, tai että vaihdan alaa kokonaan. Lähihoitajan työ on sen verran vastuullista, ettei tällaista saisi tapahtua, hän kertoo.
Nina pitää tavallaan tragikoomisena sitä, ettei työ itsessään tunnu hänestä raskaalta, vaikka se toki sitä on.
– On täysin kohtuutonta, että joutuu valvomaan koko ajan, osaako toinen varmasti tehdä perustyönsä, etenkin, kun ollaan vastuussa ihmisen hengestä, hän sanoo.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005845191.html