Miten reagoisitte jos 18-vuotias tyttärenne kertoisi olevansa lesbo?
Oon siis itse tässä tilanteessa eli yritän kertoa vanhemmilleni. Tiedän, että he on kumpikin tosi ”vanhanaikasia” eikä varmaan tätä hetkessä sulata, mutta mä en halua enää elää valheessa.
Kommentit (11)
Mulle se ois ihan ok.Kunhan nuori itse olisi onnellinen.
Silleen että sanoisin että mulle on samantekevää kumpaa sukupuolta lapseni rakastaa, kunhan hän kohtelee ja häntä kohdellaan hyvin. Muulla ei ole väliä.
Ja tämän sanoin kaapista tulleelle lapselleni.Tieto ei muuttanut suhtautumistani häneen, rakastan häntä ihan samalla tavoin kuin ennenkin.
Haluaisin koeajaa kaikki hyvännäköiset tyttöystäväsi.
M41
Mikäli tytär kertoisi, se olisi siinä sit. Sen jälkeen minulla ei olisi tytärtä.
Sinun asiasi ei ole kertoa kenelläkään yhtään mitään. Tyttö valitkoon sanansa ihan itse.
Mun tyttö tuntee mut ja isänsä niin hyvin, ettei se edes miettisi tuollaista, saati jännittäisi sen kertomista. Me ollaan juteltu kaikkien lasten kanssa niiden ihastuksista ja kiinnostuksista, ja todellakin hyväksytään kaikki, sukupuolesta riippumatta. En voisi kuvitellakaan etteikö joku hyväksyisi.
Sanoisin, että olen iloinen että hän kertoi minulle ja että asia ei mitenkään muuta minun suhtautumistani häneen tai sitä, että rakastan häntä. Saattaisin kysyä, onko hänellä tyttöystävää ja onko asian suhteen jotain, mistä hän haluaisi jutella enemmän.
Minun tyttäreni ovat minulle rakkainta tässä maailmassa, jos he rakastavat naisia, miehiä tai molempia, ovat edelleen yhtä rakkaita. Pääasia että ovat onnellisia ja kohtelevat itseään ja muita kunnioittavasti ja arvostaen.
Se, että olen hetero ei vaikuta siihen onko lapseni hetero, lesbo tai bi, kunhan on onnellinen ja sinut itsensä kanssa.
Kiitos ihanista kommenteista❤️!
Ap
Todennäköisesti en olisi yllättynyt, koska olisi jotain merkkejä suuntautumisesta ollut varmaan huomattavissa jo aikaisemmin. Ehkä sinunkin vanhempasi Ap ovat jo tietoisia asiasta, vaikkei siitä ole ollut puhetta. Itse suhtaudun niin, että aikuistuvilla lapsillani on oma persoonansa, elämänsä ja mieltymyksensä ja minulla omani. Olisi aivan järjetöntä puuttua täysijärkisten ihmisten juttuihin ellei kyseessä ole jokin todella pieleen menevä asia tai sellainen, josta he kärsivät ja josta kokisin itse olevani selkeästi vastuussa. Pitäisi osata antaa juuret ja siivet - tai ainakin niiden vankat aihiot.
Toteaisin varmaan et ”okei” ja saattaisin sanoa jotain et hienoa et on löytänyt itsensä. Ehkä huumorilla utelisin joko on löytynyt sopivaa morsiota. :D