Miksi joillekin lahjakkaille, hyvännäköisille hyville tyypeille ollaan kateellisia ja katkeria ja toisista pidetään?

Yksi tekijä on asettuuko samalle tasolle tai vähän alemmas kuin muutkin vai ylemmäs. Jos ottaa heti asenteen, että on vähän parempi kuin muut, niin sieltä korkeuksista yritetään tiputtaa alemmas.

Itsellä ainakin tulee mieleen, että toiset vaikuttaa aidosti vilpittömiltä.

Riippuu tietysti ympäristöstäkin.

Voisiko henkilön tapa puhua asioista vaikuttaa tilanteeseen?

LinkedIn on paikka, jossa en pysty seuraamaan kaikkia, koska osa on koomisia rintaanrummuttajia. He ovat parhaita, superihmisiä, tehokkaita, loistavia ja mikä karmeinta, laittavat näytille rivin rannekellojaan. :D 

En kadehdi tai ole katkera, koska en tunne heitä tai ole heidän toimialallaan. Pidän heitä surkuhupaisina.

Mukavia ja reiluja lahjakkaita ja hyvännäköisiä ihmisiä on helppo ihailla. Monet "hyvät tyypit" eivät todellisuudessa ole sitä kuin joidenkin perskärpästen mielestä.

Minustakin on niin, että ko. henkilön asenne ratkaisee. Tiedän erään viehättävän naisen ja hän on kaikille kiva työssä ja muualla, ettei kadehdita vaan herättää arvostusta.

Joo, suomalaisuuteen ei sovi pröystäily. Jenkeissä on vissiin ihan ok kehua ja tuoda itseään esille, mutta ei täällä. Vaatimattomuus kaunistaa.

Vilpitön, vaatimaton, enemmän muihin kuin itseensä keskittyvä kaunis ja lahjakas ihminen on ok. Tosin ei saa liian kilttikään olla, ettei tule pohjetuksi pahantahtoisten luusereiden toimesta.

Sellaiset ihmiset jotka tuovat asemansa heti ensikontaktissa esille, ovat luotaantyöntäviä. Esimerkiksi tapaat ihmisen, joka esittelee heti itsensä olevansa akateeminen/johtavassa asemassa/menestynyt jne = ihminen jolle tilipussi ja työelämä on tärkein ominaisuus. Sen sijaan fiksu, hyvin käyttäytyvä ihminen joka tutustuu uusiin ihmisiin täysin toisesta näkökulmasta (vaikka mielenkiinnon kohteet, harrastukset, huumorintaju jne) vaikka olisikin se menestynyt ja varakas, saa ihan erilaiset vibat aikaan. Puhun nyt siis ihan vaikka deittailusta tai harrastuksesta tavatussa ystävästä, sama asia.

Ei anna siitä ”menestyjästä” hyvää kuvaa, jos se on asia joka täytyy työntää joka välissä esille ja se on se asia jolla haluaa päteä. Tykästyn uuteen ihmiseen ihan muista syistä, kuin siitä mikä tämän asema on työelämässä.

Eiköhän se luonne ratkaise miten muut ko. henkilöön suhtautuvat?

Sekin, että jos joku yksittäinen ihminen on kateellinen ja siksi ilkeä niin miten tämä hyvä tyyppi suhtautuu siihen. Osaako katsoa läpi sormien huumorilla vai nostaako kauhean haloon asiasta.

Ehkä se on vain "menestyneen" ihmisen omaa mielikuvituksen tuotetta ja kuvittelua, kuinka muut ovat hänelle kateellisia ja katkeria.

Ja menestystäkin on monenlaista ja mihin sitä verrataan.

Monet joilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema, vaikutusmahdollisuudet ja varallisuutta, kokevat harvoin kateutta tai joku olisi heille katkera.

Ja sitten on niitä, jotka feikkaavat menestystä ja varallisuutta ovat luontaantyötäviä ja jotakin ainetta on kilahtanut päähän ja sitten ihmetellään, miksi heille ollaan kateellisia, vaikka kysymys ei ole alkuunkaan siitä.

Vierailija kirjoitti:

Sekin, että jos joku yksittäinen ihminen on kateellinen ja siksi ilkeä niin miten tämä hyvä tyyppi suhtautuu siihen. Osaako katsoa läpi sormien huumorilla vai nostaako kauhean haloon asiasta.

Se epämiellyttävä ihmistyyppi X alkaa juurikin puhua, että ihan ymmärrettäväähän se toisen kateus ja ilkeys on, koska onhan X kuitenkin paljon kauniimpi ja lahjakkaampi. Hän alkaa ruotia sen kateellisen virheitä ja saa siitä itse nautintoa.

Minä en itse asiassa välttämättä näe eroa näissä komeissa menestyjissä itsessään, ja heidän luonteissaan - iitä on laidasta laitaan, eikä heidän saamansa kohtelu välttämättä itenkään vastaa luonnetta - vaan pikemminkin ihmisissä, joita heidän ympärilläään on.

Toiset osaavat suhtautua menestyjiin (usein siksi, koska itselläkään ei tunnu menevän huonosti) ja toiset eivät siedä menestyjiä, (usein siksi, että kokevat kaiken olevan kilpailua ja jos joku on parempi, se tarkoittaa, että itse on huonompi). Minulla on ympärilläni molemmanlaisia ihmisiä ja kyllä sen huomaa.

Jämäkkkyydellä on myös merkitystä. Joitain menestyjiä ei uskalla lytätä seuraamusten pelossa ja osaa voi painaa alaspäin mielin määrin ja ymmärtävät ja hyväksyvät sen loputtomiin.

Mikä aivovaurio näillä kommentoijilla on? pahat ihmiset vihaa hyviä tyyppejä onko se niin vaikeata ymmärtää.

Moni tekijä voi vaikuttaa, mutta keskimäärin tuntuu että ekstrovertti ja sosiaaalinen + lahjakas ja kaunis on hyväksytty, koska ihmisten mielestä käyttäytyy kaverillisesti ja miellyttävästi, mikä tulkitaan ettei ole ylpeä kuspää. Sen sijaan introvertti kaunis ja lahjakas usein ei niin tee itseään ihmisille tykö, mikä tulkitaan, että on mokoma niin ylimielinen ettei viitsi tavallisten tallaajien kanssa olla missään tekemisissä. 

Jotkut vaan on kateellisia Se on vamma.