Lue keskustelun säännöt.
Energiaa syövän ystävän välttely
26.09.2018 |
Tilanne on se, että välttelen ystäväni seuraa, koska se on niin raskasta ja energiaa vievää. Hän on tavattoman raskasta seuraa ja mietin jo valmiiksi ennen tapaamistamme, kuinka jaksan kuunnella seuraavan (esim. tunnin) ajan hänen paatostaan, kehää kiertäviä ajatuksia, pohdintaa ja vatvontaa. Ei vaan jaksa! Ei ole mitään sanottavaa enää, ei mitään annettavaa niihin samoihin asioihin. Itsellä myös kuormittava elämäntilanne; pienet lapset, vaativa työ ja ruuhkavuodet päällä - ei jaksaisi siihen päälle omalla vapaa-ajalla kuunnella toisen jossittelua ja ahdistusta.
Meillä on pitkä historia ja hän on joskus mm. uhannut itsemurhalla yhden kriisinsä aikana, johon vedin rajan (sanoin ilmoittavani uhkauksesta hänen läheisilleen, koska en voi ottaa vastuuta siitä, että hän tekee itselleen jotain). Tästä kommentista hän ”heräsi” ja lopetti itsemurhapuheet. Nyt ollaan lähellä tuota tilannetta taas. Hän on kuormittava! (Hänen ongelmansa siis ovat sinkkunaisen ihmissuhdekiemuroita.)
Hän tekee myös sellaista, että jos olemme sopineet jotain (vaikkapa jonkin viikonloppureissun tms.) ja minä olen jo sopinut mieheni kanssa menosta yms. (kaikki on varattuna esim. hotelli, liput, jne.), niin hän ilmoittaakin yhtäkkiä hieman ennen reissua, että ei EHKÄ voikaan lähteä.. On tehnyt esim. sillä tavalla, että viimehetkeen asti venyttänyt tietoa siitä, että ”pääseekö” nyt sitten lähtemään vaiko ei. Tunnelma ja ilo menosta on tietysti jo aikaa sitten lässähtänyt. Inhottavaa…
Onko kenelläkään kokemusta tämmöisestä ja MITEN olette menetelleet? Ei tällainen oikein voi jatkuakaan…
Kommentit (10)
Kuulostaa kyllä tosi epävakaalta.
Mitä saat ystävyydestänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh itsellä myös kokemusta tuollaisesta :( välit meni kun pitkään kesti tuota rankutusta, en jaksanut sitä ainaista valitusta ja ulinaa. Omassa elämässä oli suoraan sanottuna p*ska vaihe niin toisen ihmisen ongelmat siihe päälle oli liikaa.. ja kyllä, sanoin sille tyypille että oikeasti rajoita vähän, en pysty,en jaksa,en kykene mutta ehei kun hänen ongelmansa on muiden edellä ja tärkeämpiä!
Ja tämä kaveri oli siis laidasta laitaan ailahteleva, itsemurhalla uhkaillu ja kaikella mahdollisella, manipuloi pahalla olollaan minkä kerkee. Kaikki pitäs hänen mielikseen tehä että on kivaa ja aina olla saatavilla. Apua ei suostu hakemaan vaikka useasti ehdotin.
En ole vieläkään katunut välirikkoa niin tuskin koskaan tulen katumaan, heti kun tuli "ero" niin jokapäiväinen elämä helpottui, voin suunnitella menojani ilman pelkoa että kohta se taas soittaa tai laittaa viestiä/pyytää(painostaa) kylään ties minkä syyn takia tai tunkee minun suunnitelmiin mukaan.
Minä jätin vastaavan. Tuo että viimehetkessä perui tai jätti tulematta. Aika arvoton olo tulee itselle. Ihminen joka menee omien mielihalujen mukaan ajattelematta toisen tarpeita on energiasyöppö. Sellaiset veks elämästä.
Elämäsi muuttuu nyt kovin kiireiseksi. Et vain ehdi näkemään ennen vuoden vaihdetta, et millään. Etkä sen jälkeenkään ennen kevättä. Keväällä elämääsi astuu kriisitilanne, johon sinun on pakko keskittyä. Veikkaan, että kahden vuoden sisään tämä tapaus löytää uuden kohteen. Ei se kestä odotella sinua, hän tarvitsee yleisön ja sen varmasti löytääkin.
Koita jaksaa n. vuosi, sen verran se kaveri jaksaa ehkä roikkua ja valittaa perääsi, uhkailla ja kiristää yms. Sitten se löytää uuden yleisön.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä tosi epävakaalta.
Mitä saat ystävyydestänne?
Aikanaan sain hänestä mielenkiintoista keskusteluseuraa, liikuntaseuraa, silloin tällöin seuraa myös viihteelle (tosin harvemmin, koska olen perheellinen ihminen). Pohdimme usein syvällisiä asioita ja eettisiä kysymyksiä.
Sittemmin kaikki on muuttunut yhdeksi ahdistavaksi vyyhdiksi - hänellä on kaikki huonosti, aina. Jos jotain mukavaa tapahtuu, sekin pilaantuu nopeasti hänen mielessään. On jollakin tasolla varmasti masentunut, mutta ei suostu hakemaan tarvitsemaansa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala vältellä häntä. Piste. Oletko se sama, joka aloittaa energiaa syövästä ystävästä keskustelun kerran viikossa täällä? Eiköhän olisi jo aika tehdä asialle jotain, jos olet se sama.
Voisitko vetää samalla tavalla rajoja muidenkin sinua häiritsevien asioiden kanssa kuin itsemurhapuheiden kohdalla? Esim. tuo asioiden viime hetkellä (ehkä) peruminen, kerro miltä se sinusta tuntuu ja ettet halua enää sopia menoja, jos hän ei kykene niihin hotellien ym. varaamishetkellä oikeasti sitoutumaan.
Jos päätät, ettet jaksa häntä enää elämässäsi lainkaan, sanoisin että pyri sekin ilmaisemaan hänelle suoraan sen sijaan, että yrität keksiä keinoja vältellä häntä. Ylimääräistä energiaa kun menee siihenkin, ettei asioista puhuta suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ala vältellä häntä. Piste. Oletko se sama, joka aloittaa energiaa syövästä ystävästä keskustelun kerran viikossa täällä? Eiköhän olisi jo aika tehdä asialle jotain, jos olet se sama.
En ole koskaan ennen aloittanut tällaista keskustelua :) Tulin nyt hakemaan ajatuksia ja vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko vetää samalla tavalla rajoja muidenkin sinua häiritsevien asioiden kanssa kuin itsemurhapuheiden kohdalla? Esim. tuo asioiden viime hetkellä (ehkä) peruminen, kerro miltä se sinusta tuntuu ja ettet halua enää sopia menoja, jos hän ei kykene niihin hotellien ym. varaamishetkellä oikeasti sitoutumaan.
Jos päätät, ettet jaksa häntä enää elämässäsi lainkaan, sanoisin että pyri sekin ilmaisemaan hänelle suoraan sen sijaan, että yrität keksiä keinoja vältellä häntä. Ylimääräistä energiaa kun menee siihenkin, ettei asioista puhuta suoraan.
Tuohon itsemurhalla uhitteluun oli jotenkin tosi helppo vastata tiukalla rajanvedolla, en tiedä miksi? Ehkä siksi, että se tuntui niin väkivaltaiselta MINUA kohtaan - minua, joka olin häntä pyrkinyt aina kuuntelemaan parhaani mukaan ja miettimään hänen ahdistuksiaan, auttamaan jos vaan mitenkään pystyin. Ja hän "kiitti" minua uhkaamalla itsemurhalla. Siihen oli tavallaan helppo vetää raja ja todeta, että kuule nämä on sen luokan puheita ja uhkailua, että minä en jää näitä sitten yksin miettimään, että toteutuuko ne vai ei. Tämä säikäytti hänet. Tuohon yleiseen ahdistuksen levittämiseen on vaikeampi vetää rajaa, mutta kai se on pakko tehdä.
Välttelet ja näet silloin, kun aidosti haluat. Tai on kohteliaisuudesta ihan pakko.