Lue keskustelun säännöt.
Kuulin kolmen avioliittovuoden jälkeen että sormukseni on ostettu Virosta torikauppiaalta ja on maksanut 30€
15.09.2018 |
Mies ja hänen kaverinsa olivat meillä saunomassa ja ottivat aika reippaasti viinaa. Kuulin saunalta kuinka tämä miehen kaveri kertoi ostaneensa tyttöystävälleen lähes tonnin sormuksen. Oma mies naurahti tähän "Mun muijan sormus on virosta ja maksoi kolme kymppiä"
Myöhemmin kerroin mitä kuulin ja mies tunnusti että totta se on. Nyt on kyllä jotenkin todella "halpa" olo, kun muiden naiset saa tuosta vaan jotain tonnin sormuksia...
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sormuksen hinta määrittelee rakkauden määrää, teillä taitaa olla eri käsitykset rakkaudesta. EI lupa hyvää liitolle.
Ostaisitko itse miehelle tonnin sormuksen?
Olit kuitenkin varmaan tyytyväinen sormukseesi kolme vuotta? Eli et erota rihkamaa aidosta tavarasta.
Ainoa syyni mennä vihille oli saada kunnon timanttisormus. Muuten olisin voinut elää avoliitossa. No ero tuli aikanaan, mutta sormuksen säilytin. Se on pelastanut monta kertaa rahapulasta, kun olen pantannut sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sormus ei maksanut mitään. Mitenkäs sä pärjäisit sellaisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö ole huomannut mitään? Katsonut leimoja? Jos et erota sitä sormusta aidosta, niin olet sen ansainnut :D
Onhan tuo nyt ikävä yllätys, jos mies on antanut ymmärtää muuta. Eri asia, jos yhdessä hankitaan rihkamasormukset.
Meillä ostimme sormukset puoliksi ja yhdessä valitsimme, sillä niillä on iso symboliarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatus on tärkein... eiku...
Tässä miehellä oli nimenomaan väheksyvä ajatus ja sillä on se merkitys. Yhdessä olisi voitu hankkia vaikka kympillä suomalainen sormus, mutta mies päätti huijata vaimoaan.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole huomannut mitään? Katsonut leimoja? Jos et erota sitä sormusta aidosta, niin olet sen ansainnut :D
Ja jos ei huomaa vaikka pettämistä, on sen ansainnut.
Jos ei huomaa lompakosta kadonneen rahaa, on sen ansainnut.
Onhan näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihkisormukseni maksoi 900 mk ja maksoin sen köyhänä opiskelijana ihan itse. Edelleen sama sormus sormessa ja naimisissa saman miehen kanssa.
Ensin valitetaan kun ei ole miestä. Sitten kun on mies valitetaan ettei hän kosi ja kun kosii valitetaan kun oli väärä sormus. Aijaijai
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos se sormus on sulla ollut ja ilmeisesti ihan mieleinen kolme vuotta, niin mitäs sitten? Et kai sinä sen arvoa ole koko avioliittonne ajan miettinyt ja sitä, että tässä sitä rouva Kokkonen kulkee tonnin arvoisen sormuksensa kanssa? Anteeksi, mutta kyllä tuo vähän pinnalliselta nyt kuulosti.
Sormus on pelkkä symboli. Sen voi tehdä vaikka rantaheinästä tai säilykepurkin reunasta.
Hinnalla ei ole mitään väliä, jos menee naimisiin rakkaudesta.
Ei olla naimisissa, mutta kerran jouluna jopa suutuin, kun mies oli mennyt ostamaan kalliin korun lahjaksi. Olin tökerö myönnän, mutta oikeasti koru oli täysin yli varojemme. Ei liity tähän ja ajatus tärkeintä.
Aivan sama minkä hintainen se on. En ole pitänyt sitä kohta 30 vuoteen. En siksi etten arvostaisi sitä, en vaan tykkää pitää sormuksia.
Provohan tämä on, mutta valitettavasti oikeastikin on olemassa ihmisiä, joille joku sormuksen hinta on olennainen asia. Sääliksi käy sellaiset.
No ostaahan jotkut hääpuvut, hanskat, hunnut, kengät ym vihkivarusteet Virosta. Eivät pidä naimisiin menoa ja tyylikkyyttä kovin tärkenä.
Meillä ei rahaa mihinkään sormuksiin tuhlatta tuonkaan vertaan. Kerää vaan alleen bakteereita ja muutenkin epäkäytännöllisiä.
Linnut rengastetaan, ei ihmisiä.