Tapasinko sen oikean?

Tapasin uuden miehen noin kuukausi sitten, ja välillämme on niin outo kemia etten ole ikinä tuntenut mitään tällaista. Olemme nähneet toisiamme tihenevässä tahdissa ensin lounailla/illallisilla ja nyt toisiemme luona.

Miehen seura tuntui heti ekoista hetkistä lähtien todella tutulta - kuin olisimme tunteneet jo pidempään. Pystyn lukemaan hänen pienimpiäkin ilmeitä ja tunnen yhteyden katseissamme, kuin tietäisin mitä hän suurin piirtein ajattelee minäkin hetkenä (koska tunnistan miehen eleet ja ilmeet omistani). Olemme kuin peilikuvia. Miehen seurassa minulle tulee tyyni ja rauhallinen olo, ja osaan sanoa täysin oikeat sanat oikeilla hetkillä. Tai nauttia hiljaisuudesta hänen kanssaan. Meillä on myös samankaltaiset harrastukset, kodinhoitotavat, elämänkatsomus, ja mieltymykset sängyssä. Ja parisuhdehistoria - molemmilla sama määrä seksikumppaneita ja pitkät suhteet (6 & 9 vuotta yhdessäasumista).

Olen ollut ihastunut aiemmin, ja muistan että ne tuntuivat hetken pinnalliselta huumalta. Tämä mies hurmaa minua jotenkin syvemmältä ja kokonaisvaltaisemmin - juurikin tuo rauhan ja tyyneyden tunne valtaa mieleni, eikä pinnalliset kihelmät vatsanpohjassa jotka saavat hihittämään typerästi. Luulin että tuo oli ihastumista, mutta nyt tunnen aivan eri tavalla. Onko tämä uusi tunne miltä ihastuminen oikeasti tuntuu?