Lue keskustelun säännöt.
Joko joku katuu tatuointia?
11.09.2018 |
Oletko jälkeen päin katunut ottamaasi tatuointia?
Itse en ole ottanut syystä, että mitä jos sitten kyllästyn siihen.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Tautointi on ikuinen, avioliitto ei!
Tatuointi naisella on totaalinen turn off!
Tuo on niin totta, että fiksut naiset ei tatuointia ota näkyvälle paikalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tautointi on ikuinen, avioliitto ei!
Tatuointi naisella on totaalinen turn off!Tuo on niin totta, että fiksut naiset ei tatuointia ota näkyvälle paikalle
Tervejärkinen nainen ei töhri rumilla tatuointitöherryksillä vartaloaan mistään kohtaa.
Olen katunut. Silloin kun omani laitoin, niin se oli ysärin loppua-2000-luvun alkua, jolloin nämä alkoivat muotiin tulla. Ei sitä jotenkin siinä parikymppisenä tajunnut, että elämää on vielä kymmeniä vuosia jäljellä, ja että kaikkia "hyviä" ideoita ei kannata toteuttaa. Oli vaan jotenkin siistiä että oli leimaa, ja nuorella ihmisellä nyt on paljon sydäntä liikauttavia asioita elämässään, joiden aiheita voi tatuointiin laittaa. Aika sitten haalistaa muistot, ja ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin, unhoittuvat, mutta tatuointipa ei, vaan päivästä toiseen muistaa kyllä nämä aiheet jotka on tunnekuohuissa nahkaan leimattu :D
Löytyy tribalia, ruusuhässäkkää ja joku tikari siinä, harrastusvälineen kuva sommiteltuna ja koukeroisena, lasten "takia" otettua jne. Aivan joutavia ovat nyt, ja olisin paljon mieluummin puhtaalla nahalla. Vielä reilu 5v sitten mietin josko ottaisi jotain vielä toiseen käteen, mutta vuosi aikaisemmin löydetty vaimo laittoi tiukan stopin. Kyllä :D Purnasin hetken, mutta ei mennyt kauaa kun totesin itsekin vaimon olevan täysin oikeassa. Entisiä ei saa enää pois, mutta tulevien kuvien tulon voi estää.
Ei ole tatuointeja, ehkei tulekaan. Ainoastaan jotain lapsiini liittyvää voin ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tatuointeja, ehkei tulekaan. Ainoastaan jotain lapsiini liittyvää voin ottaa.
Ja tämä kiinnostaa ketä? Tämä kysymys koskee niitä, joilla on tatuointeja, urpå.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kaaduin tatuointeineni, ei käynyt kuinkaan!
Ei kaduta, koska ei ole hetken huumassa ja muodin takia tehty.
Jotkut on kysyneet että miksi ja tiedänkö että ne ovat muiden mielestä rumia, vastaan aina että elän itseäni varten tätä elämää en muita, enkä jaksa välittää jos jonkun mielestä on ruma tai wt, tehkööt he asioita muiden mieltymyksien mukaan minä teen omani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ei ole, onneksi. Aina olen tiennyt, että katuisin jos ottaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaduta, koska ei ole hetken huumassa ja muodin takia tehty.
Jotkut on kysyneet että miksi ja tiedänkö että ne ovat muiden mielestä rumia, vastaan aina että elän itseäni varten tätä elämää en muita, enkä jaksa välittää jos jonkun mielestä on ruma tai wt, tehkööt he asioita muiden mieltymyksien mukaan minä teen omani.
Varmasti ihmiset, joiden tyyliin tatuoinnit sopii,ei kadukaan. Nykyään näkee kuitenkin paljon näitä muodin vuoksi tatuoituja, joilla taitaa katumus tulla muutaman vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä miksi näistä pitää näin paljon vauhkota. Jos joku on halunnut tatuoinnin ottaa niin miksi siitä pitää jonkun saada paskahalvaus?
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi näistä pitää näin paljon vauhkota. Jos joku on halunnut tatuoinnin ottaa niin miksi siitä pitää jonkun saada paskahalvaus?
Koska koetaan itsensä ylhäisemmäksi, vaikka ylipainoa olisi 20 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi näistä pitää näin paljon vauhkota. Jos joku on halunnut tatuoinnin ottaa niin miksi siitä pitää jonkun saada paskahalvaus?
Osuiko arkaan kohtaan?
Tunnusta pois ettei se tatuointi ollutkaan niin hieno kuin luulit.
Tässä ap kysyy onko joku katunut eikä tässä kukaan ole halvauksia saanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut tämä 10 vuotta ja tiedän etten sitä tule koskaan katumaan. Niin useiden vuosien tarkka harkinta se on. Lisäkuvia ei tule, tämä yksi on tässä ja siihen on syynsä. Mua ei kiinnosta mitä mieltä muut kuvastani ovat, kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.
Kadun. Olin nuori (joo, 8 vuotta nuorempi kuin nyt) ja masentunut. Halusin piristää itseäni voimaannuttavalla tekstillä, ja nyt vain muistan sen paskavaiheen elämästäni. Onneksi tatuointi on selässä, joten en näe sitä itse koko ajan.
Itselläni on pari oikeasti sievää ja taitavasti tehtyä tatuointia enkä ole ollenkaan katunut. En tosin tiedä mitä mieltä olen jos viisikymppisenä tulen jälkiini, mutta ne mustalla musteella tehtyjä, että kyllä niistä pakon edessä pääsisi eroonkin. Ne on myös sellaisissa paikoissa missä ei ekana ala iho roikkumaan :D
Siskollani on aivan kamalimmista kamalin tatuointi korvan takana. Hän siis liikkuu astetta surkeammissa porukoissa ja antoi tatuointeja tekevän tutun tuttunsa tehdä tatuoinnin tarkistamatta edes osaako tämä tyyppi piirtää tai näkemästä suunniteltua tatskaa etukäteen, ei näin! En uskalla sanoa mikä se on vaikka tuskin tätä lukee ja jos lukee, niin on hän silti ihana ja rakas vaikka täällä naurankin Mutta se on kyllä yksi hirveimmistä livenä näkemistäni tatuoinneista ja varmaan kadutti sillä sekunnilla kun peilistä pääsi näkemään.
Veljelläni on myös samantyyppinen tarina, mutta se on sentään reidessä ja harpilla tehty niin kuluu nopeastikin pois kun on vain ihon pinnassa... Toisin kuin siskolleni jolle jää vähintäänkin hirveä arpi vaikka tatskan poitattaisikin.. :/
En ole katunut. Muutama kuva on, otettu 14-19 vuotta sitten.
Minulla on muuten myös niskassa ihan kiva tatuointi (ei viivakoodi :D) ja välillä se meinaa kaduttaa kun minulla on jostain syystä mielikuva, että se olisi ihan kamalan näköinen. Aina jos tarkistan peilistä tai valokuvasta, niin ei kadutakaan... ':D
Tautointi on ikuinen, avioliitto ei!
Tatuointi naisella on totaalinen turn off!