muuttaisitko Helsingin kaupungin homeisiin vuokra-asuntoihin Jätkäsaareen?
Uskooko kukaan? Hometta ei enää ole...
Miksi tutkimus tehtiin kaupungille rakennettaviin vuokra-asuntoihin? Kukaan ei ikipäivänä ostaisi asuntoa tästä home- , anteeksi, pahamaineisesta Wood citystä!
Ostaisitko sinä? Entä muuttaisitko valmiiksi julkisesti homevaurioiseen kaupungin vuokra-kerrostaloon? Huh, huh... En olisi uskonut todistavani koskaan näin epäeettistä ja tärkeää toimintaa rakennuttajan ja rakentajan toimesta.
Kommentit (20)
Kyllä siinä on päästetty rakentaja kun koira veräjästä. Joku "hyvä veli"-kerho taas ollut koolla, kun ei vaadittu purkamista ja homehtuneiden osien vaihtoa. Kaupungin vuokra-asunnoiden kunnolla ei niin väliä kaupungille, kun ihmiset joutuu muuttaa niihin kuitenkin. Kysyntä paljon tarjontaa suurempaa kaupungin asuntoihin, joten jos joku ei suostu tonne muuttaa niin nakataan se jonosta pois ja seuraava jonosta muuttaa.
"Rakennuksessa ei käytettäy sääsuojaa"
Mitä v*ttua?????
Onneksi on uudiskohde niin ei ole pakko sitä hakea. Paraatipaikalla Jätkäsaaressa toi tontti ja tollasta piti mennä tekemään. Voi naisen alapää sentään.
Kuka on vastuussa kaupungin puolelta?
Minun tulotasollani kukaan ei asu kaupungin vuokra-asunnossa.
Kuka ottaa vastuun?
Entä tilanteessa, jossa mahdollisia terveysongelmia tuleville asukkaille?
Taloon saattaa muuttaa myös lapsiperheitä :( Surulliseksi vetää.
Mieluummin majailisin ihan missä vaan, kunnes saisin toisen asunnon. Kärsin ihan tarpeeksi homeisella ala-asteellani.
Ohase hienoo seutua. Terkuin Yx lande vaan.
WOOD CITY -KORTTELISSA on kaksi kahdeksankerroksista puutaloa, joihin tulee yhteensä 98 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa. Kortteliin tulee myös peliyhtiö Supercellin pääkonttori, jonka rakentaminen alkoi keväällä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat hotelli ja pysäköintitalo. Kortteli valmistuu vuoden 2020 aikana.
KERROSTALOJEN rakennusvaiheessa huomattiin, että puuelementtien liitoskohdissa oli kosteutta ja mikrobikasvustoa. Kosteutta oli koivuvanerista valmistetuissa kiinnikkeissä, joita on alle promille rakennuksen kokonaismassasta.
Rakennuksessa ei käytetty sääsuojaa.
USEAT ASIANTUNTIJAT epäilivät etukäteen, että kosteusongelmia ei voi poistaa yksinomaan desinfioimalla. Monien mielestä desinfiointi saattaa myös lisätä sisäilmaongelmien riskiä.
Perttula kertoo, että korjausta varten koottiin asiantuntijaryhmä, jota veti Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.
KORJAUKSET toteutettiin siten, että näkyvät vauriot poistettiin mekaanisesti hiomalla tai hiilihappojääpuhalluksella. Ne alueet, joihin mekaanisilla toimilla ei päästy, desinfioitiin vetyperoksidilla.
Desinfiointi on Perttulan mukaan turvallinen, sillä vetyperoksidi hajoaa hapeksi ja vedeksi.
ILMAN sääsuojaa rakentaminen on Perttulan mukaan yleinen tapa, kun kyseessä ovat umpipuiset rakennukset.
”Kun seuraavat työvaiheet alkavat ja mukana on lämmöneristeitä, kipsilevyjä tai muita kosteudelle alttiita materiaaleja, sääsuojaa käytetään”, hän toteaa.
”Tässä hankkeessa kiinnikkeisiin oli valittu väärä materiaali, koivuvaneri, joka on altis kosteudelle. Vastedes sitä ei käytetä”, Perttula sanoo.
WOOD CITYN puukerrostalot ovat Perttulan mukaan esimerkki tulevaisuuden puurakentamisesta.
”Tällainen tapa rakentaa massiivipuusta kasvaa voimakkaasti Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ympäristöystävällisiä puurakennuksia tehdään paljon enemmän kuin Suomessa ”, Perttula sanoo.
Uutta ja poikkeuksellista Wood Cityssä on Perttulan mukaan se, että kerrostalot tehtiin suomalaisesta viilupuusta.
JÄTKÄSAAREEN rakennettavien Wood City -puukerrostalojen kosteus- ja mikrobiongelmat on saatu korjattua. Korjausten loppuraportin on määrä valmistua syksyn aikana. Asunnot luovutetaan rakennuttajalle ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Alun perin ne oli määrä luovuttaa jo helmikuussa 2018.
Taloja rakentavan SRV:n projektipäällikkö Antti Aaltonen sanoo olevansa varma siitä, että valmistuviin asuntoihin ei tule kosteusongelmia.
”Mitään riskiä ei ole.”
Alue on suht hanurista, mutta menettelisi vielä. Hekalla en voisi ikimaailmassa asua
En halua.
Eihän sinne pääse edes taksilla.
- Vihreä
Jätkäsaari on ympäristönä epämiellyttävä ja ruuhkainen, ei kiitos. Valitsin Katajanokan.
Jätkäsaaressa on kaikki tehty päin seiniä. On rakennettu puusta tuollaisia jo rakentamisaikana homehtuvia hökötyksiä. On tukittu alueen liikenne erilaisilla typerillä liikenneratkaisuilla. Alueesta on muutenkin tehty ruma ja muun Helsingin yhteyteen ulkonäöllisesti sopimaton.
Rakennuttajilla oli nyt umpipuuta muutakin kuin rakennus.
En ostaisi, mutta voisin muuttaa vuokralle, jos asunnot on tutkittu kunnolla. Kyllä homeongelmiinkin voidaan puuttua. Toisaalta iso osa homeoireista liittyy ehdollistumiseen tai johtuu ilmanvaihdon ongelmista, ei varsinaisesti homeesta. Olen työskennellyt useammassa paikassa, jossa on homehysteriaa ollut, enkä ole oireillut mitenkään, vaikka olen allergikko ja astmaatikko. Jos ilmanvaihto on tosi huono ja samassa huoneessa on useita ihmisiä, huomaan väsyneisyyttä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Kovin pölyävissä tiloissa aivastelen.
Vierailija kirjoitti:
Minun tulotasollani kukaan ei asu kaupungin vuokra-asunnossa.
Niin. Ilmankos sanotaan että rikkaammat asuvat vuokralla. Monet kuuluisat julkkikset joilla on varaa asuvat vuokralla.
Hannunniitussa koulun seinää seisoi ilman sääsuouaa koko kesän. Siinä oli mineraalivillat esillä. Korkwa seinä ilman katosta liikintasali. Siitä on vuosia. Mahtaako olla homeongelmaa.
En ostaisi. Jos hakisin kaupungin vuokra-asuntoa ja ne tuolta kämppää tarjoaisi, pakkohan se olisi kai ottaa vastaan tai sitten ei saa kaupungin vuokra-asuntoa.