En ymmärrä laisinkaan sitä, että miksi maanviljelijälle kuuluisi leivän tuotosta suurempi siivu?

Viljelijä tekee suurimman työn, ottaa suurimman riskin sääoloista yms ja saa valmiista tuotteesta vain 5% vaivan palkkaa. Kauppa taas vain nostaa leivän hyllyyn ja vetää välistä 40%.

Tuskallista katsottavaa oli taas A-studio, kun maajussi oli itkemässä, kuinka elää jo nyt nälkärajalla, kun viljely ei tuota. Kun toimittaja ehdotti suoramyyntiä, niin jussi kyllä myönsi, että kyllähän se tietysti toisi enemmän tuottoa ja kokeltukin on ja hyväksi havaittu, mutta.... 

Ei siis selvinyt, miksi sitä suoramyyntiä ei sitten jatkettu, vaan mutta sanan jälkeen vaihdettiin puheenaihetta ja alkoi taas kaupan syyttely.

Jotenkin väistämättä tulee näistä viljelijöistä sellainen kuva, että heiltä puuttuu kaikenlainen innovatiivisuus ja kaikki pitäisi saada valmiina. Tokihan he ovat vuosikymmenet tottuneet, että yhteiskunta betalar, kävi miten kävi. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut ja maajussinkin olisi ruvettava ottamaan vastuuta tekemisistään.

Maanviljely ja etenkin lehmistä huolehtiminen on niin raskasta, ettei teistä vapaapäivien, viikonlopppujen ja lomien rakastajista useimmat selviäisi tilalla viikkoakaan.

Aikaisin nukkumaan, yöllä toisinaan tunteja navetassa, karannutta karjaa, aikaisia nousuja ja koko päivä työtä toisinaan yötä myöten.

Heille kuuluu kaikki mahdollinen korvaus rankasta työstä.

Teidän on turha kirjoittaa asiasta, josta ette tiedä yhtään mitään.

Minä kaupunkilaisena mieluusti maksaisin kotimaisesta ruuasta enemmän, jos se todella menisi alkutuottajalle, maatilalliselle.

Vierailija kirjoitti:

Viljelijä tekee suurimman työn, ottaa suurimman riskin sääoloista yms ja saa valmiista tuotteesta vain 5% vaivan palkkaa. Kauppa taas vain nostaa leivän hyllyyn ja vetää välistä 40%.

Ei ota, siis siitä leivänteosta. He tekevät edelleenkin vain sitä yhtä raaka-ainetta, eivät itse leipää. Leivän valmistuksessa suurimman riskin kantaa leipomo, joka sen tuotteen valmistaa.  

Jokainen viljelijä voi alkaa leipomaan leipää, eli jatkojalostamaan tuottamaansa raaka-ainetta, jos raaka-aineesta saatava tuotto ei miellytä. Voivat myös myydä leipänsä suoraan ja näin saada itselleen myös sen 40%

Jos jonkun pitäisi siitä 40% ruikuttaa, niin leipomon, eikä viljelijän. Eihän viljelijä ole kauppiaan kanssa missään tekemisissä, ei edes leipomon. Viljelijän pitää neuvotella Myllyn kanssa, jos viljasta saatu kilohinta ei miellytä. Myllyn taas sitten neuvotella leipomon kanssa ja leipomon sitten kaupan kanssa.

Mitä tuohon suurimpaan työhön tulee, niin en kyllä tuota väitettä purematta niele. Kuinka monta työtuntia maanviljelijä käyttää viljatonnin tuottamiseen? Entä kuinka monta työtuntia leipomo käyttää leipoessaan siitä tonnista leipää? Olen kyllä satavarma, että leipomolta kuluu aikaa saakelisti enemmän.

Aika tärkeä on se vilja leivän teossa, vesi, suola ja hiiva aika kurja leipä.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely ja etenkin lehmistä huolehtiminen on niin raskasta, ettei teistä vapaapäivien, viikonlopppujen ja lomien rakastajista useimmat selviäisi tilalla viikkoakaan.

Aikaisin nukkumaan, yöllä toisinaan tunteja navetassa, karannutta karjaa, aikaisia nousuja ja koko päivä työtä toisinaan yötä myöten.

Heille kuuluu kaikki mahdollinen korvaus rankasta työstä.

Teidän on turha kirjoittaa asiasta, josta ette tiedä yhtään mitään.

Maidontuotanto ja viljely on kaksi täysin eri asiaa. Lehmien pito on erittäin sitovaa ja aikaa vievää hommaa, sitä tuskin kukaan voi kiistää, mutta maanviljely on taas sitten aivan toista maata. Minä asun peltojen keskellä  ja tiedän tuntien tarkkuudella, kuinka kauan naapurin maajussi viettää aikaansa minua ympäröivällä 10 hehtaarin peltoalueella vuodessa. Se on vähemmän, kuin normaalin työntekijän viikkotunnit. Keväällä menee muutama tunti ja syksyllä taas muutama tunti ja niin on vuoden viljasato tuolta alueelta traktorin lavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely ja etenkin lehmistä huolehtiminen on niin raskasta, ettei teistä vapaapäivien, viikonlopppujen ja lomien rakastajista useimmat selviäisi tilalla viikkoakaan.

Aikaisin nukkumaan, yöllä toisinaan tunteja navetassa, karannutta karjaa, aikaisia nousuja ja koko päivä työtä toisinaan yötä myöten.

Heille kuuluu kaikki mahdollinen korvaus rankasta työstä.

Teidän on turha kirjoittaa asiasta, josta ette tiedä yhtään mitään.

Maidontuotanto ja viljely on kaksi täysin eri asiaa. Lehmien pito on erittäin sitovaa ja aikaa vievää hommaa, sitä tuskin kukaan voi kiistää, mutta maanviljely on taas sitten aivan toista maata. Minä asun peltojen keskellä  ja tiedän tuntien tarkkuudella, kuinka kauan naapurin maajussi viettää aikaansa minua ympäröivällä 10 hehtaarin peltoalueella vuodessa. Se on vähemmän, kuin normaalin työntekijän viikkotunnit. Keväällä menee muutama tunti ja syksyllä taas muutama tunti ja niin on vuoden viljasato tuolta alueelta traktorin lavalla.

Jääköhän plussan puolelle yhtään siitä 10 ha:n viljasadosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viljelijä tekee suurimman työn, ottaa suurimman riskin sääoloista yms ja saa valmiista tuotteesta vain 5% vaivan palkkaa. Kauppa taas vain nostaa leivän hyllyyn ja vetää välistä 40%.

Ei ota, siis siitä leivänteosta. He tekevät edelleenkin vain sitä yhtä raaka-ainetta, eivät itse leipää. Leivän valmistuksessa suurimman riskin kantaa leipomo, joka sen tuotteen valmistaa.  

Jokainen viljelijä voi alkaa leipomaan leipää, eli jatkojalostamaan tuottamaansa raaka-ainetta, jos raaka-aineesta saatava tuotto ei miellytä. Voivat myös myydä leipänsä suoraan ja näin saada itselleen myös sen 40%

Jos jonkun pitäisi siitä 40% ruikuttaa, niin leipomon, eikä viljelijän. Eihän viljelijä ole kauppiaan kanssa missään tekemisissä, ei edes leipomon. Viljelijän pitää neuvotella Myllyn kanssa, jos viljasta saatu kilohinta ei miellytä. Myllyn taas sitten neuvotella leipomon kanssa ja leipomon sitten kaupan kanssa.

Mitä tuohon suurimpaan työhön tulee, niin en kyllä tuota väitettä purematta niele. Kuinka monta työtuntia maanviljelijä käyttää viljatonnin tuottamiseen? Entä kuinka monta työtuntia leipomo käyttää leipoessaan siitä tonnista leipää? Olen kyllä satavarma, että leipomolta kuluu aikaa saakelisti enemmän.

Miksei leipomot sitten viljelisi itse sitä viljaansa?

Vierailija kirjoitti:

Aika tärkeä on se vilja leivän teossa, vesi, suola ja hiiva aika kurja leipä.

Niin on rautakin kirveen valmistuksessa, mutta ei rautamalmin louhija siltikään kitise, ettei saa kirveen myynnin tuotosta isompaa siivua itselleen.

Miksi maatalous on se ainoa raaka-aineen tuottaja, joka valittaa, kun ei saa mielestään riittävän suurta siivua jonkun valmiin tuotteen myynnistä, vaikka ei ole mitenkään ottanut osaa sen tuotteen valmistamiseen, tai myymiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viljelijä tekee suurimman työn, ottaa suurimman riskin sääoloista yms ja saa valmiista tuotteesta vain 5% vaivan palkkaa. Kauppa taas vain nostaa leivän hyllyyn ja vetää välistä 40%.

Ei ota, siis siitä leivänteosta. He tekevät edelleenkin vain sitä yhtä raaka-ainetta, eivät itse leipää. Leivän valmistuksessa suurimman riskin kantaa leipomo, joka sen tuotteen valmistaa.  

Jokainen viljelijä voi alkaa leipomaan leipää, eli jatkojalostamaan tuottamaansa raaka-ainetta, jos raaka-aineesta saatava tuotto ei miellytä. Voivat myös myydä leipänsä suoraan ja näin saada itselleen myös sen 40%

Jos jonkun pitäisi siitä 40% ruikuttaa, niin leipomon, eikä viljelijän. Eihän viljelijä ole kauppiaan kanssa missään tekemisissä, ei edes leipomon. Viljelijän pitää neuvotella Myllyn kanssa, jos viljasta saatu kilohinta ei miellytä. Myllyn taas sitten neuvotella leipomon kanssa ja leipomon sitten kaupan kanssa.

Mitä tuohon suurimpaan työhön tulee, niin en kyllä tuota väitettä purematta niele. Kuinka monta työtuntia maanviljelijä käyttää viljatonnin tuottamiseen? Entä kuinka monta työtuntia leipomo käyttää leipoessaan siitä tonnista leipää? Olen kyllä satavarma, että leipomolta kuluu aikaa saakelisti enemmän.

Miksei leipomot sitten viljelisi itse sitä viljaansa?

Miksi heidän pitäisi, eiväthän he ole valittaneet raaka-aineen hinnasta?

Totta kai he siinä vaiheessa varmaan harkitsisivatkin, jos raaka-aineen hinta ei olisi heitä tyydyttävällä tasolla. Tai siis tietenkin miettisivät, että johtuuko jauhojen kallsi hinta myllystä vai viljelijästä ja vasta sitten tekisivät johtopäätöksensä.

Millä viljellä 10 hehtaaria kun ei kata edes kuluja vai saako taas maasturimersun verran tukia johon jollakin on päähänpinttymä.

Taas näitä tapauksia joita ei ole opetettu kasvatuksessa kunnioittamaan muita. Kenties kannattaa lopettaa kokonaan minkäänlaisen viljan käyttö, niin ei vaan mene jyvä enempää nenään.

Melko kovvoo hommoo tuo leipominenkin on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viljelijä tekee suurimman työn, ottaa suurimman riskin sääoloista yms ja saa valmiista tuotteesta vain 5% vaivan palkkaa. Kauppa taas vain nostaa leivän hyllyyn ja vetää välistä 40%.

Ei ota, siis siitä leivänteosta. He tekevät edelleenkin vain sitä yhtä raaka-ainetta, eivät itse leipää. Leivän valmistuksessa suurimman riskin kantaa leipomo, joka sen tuotteen valmistaa.  

Jokainen viljelijä voi alkaa leipomaan leipää, eli jatkojalostamaan tuottamaansa raaka-ainetta, jos raaka-aineesta saatava tuotto ei miellytä. Voivat myös myydä leipänsä suoraan ja näin saada itselleen myös sen 40%

Jos jonkun pitäisi siitä 40% ruikuttaa, niin leipomon, eikä viljelijän. Eihän viljelijä ole kauppiaan kanssa missään tekemisissä, ei edes leipomon. Viljelijän pitää neuvotella Myllyn kanssa, jos viljasta saatu kilohinta ei miellytä. Myllyn taas sitten neuvotella leipomon kanssa ja leipomon sitten kaupan kanssa.

Mitä tuohon suurimpaan työhön tulee, niin en kyllä tuota väitettä purematta niele. Kuinka monta työtuntia maanviljelijä käyttää viljatonnin tuottamiseen? Entä kuinka monta työtuntia leipomo käyttää leipoessaan siitä tonnista leipää? Olen kyllä satavarma, että leipomolta kuluu aikaa saakelisti enemmän.

Tämä edellinen lienee viljelijä, jolla menee hyvin. Vai lieneekö joku kauppakamari nulikka?

Yleisemmin tähän voisi kai sanoa, että en uskalla edes ajatella, miten paljon päivittäistavarakaupoista ostettavat kotimaiset elintarvikkeet maksaisivat, elleivät viljelijät ja muut maatalaloustuottajat saisi, ainkin osan tuloistaan erilaisina tukina....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely ja etenkin lehmistä huolehtiminen on niin raskasta, ettei teistä vapaapäivien, viikonlopppujen ja lomien rakastajista useimmat selviäisi tilalla viikkoakaan.

Aikaisin nukkumaan, yöllä toisinaan tunteja navetassa, karannutta karjaa, aikaisia nousuja ja koko päivä työtä toisinaan yötä myöten.

Heille kuuluu kaikki mahdollinen korvaus rankasta työstä.

Teidän on turha kirjoittaa asiasta, josta ette tiedä yhtään mitään.

Maidontuotanto ja viljely on kaksi täysin eri asiaa. Lehmien pito on erittäin sitovaa ja aikaa vievää hommaa, sitä tuskin kukaan voi kiistää, mutta maanviljely on taas sitten aivan toista maata. Minä asun peltojen keskellä  ja tiedän tuntien tarkkuudella, kuinka kauan naapurin maajussi viettää aikaansa minua ympäröivällä 10 hehtaarin peltoalueella vuodessa. Se on vähemmän, kuin normaalin työntekijän viikkotunnit. Keväällä menee muutama tunti ja syksyllä taas muutama tunti ja niin on vuoden viljasato tuolta alueelta traktorin lavalla.

Jääköhän plussan puolelle yhtään siitä 10 ha:n viljasadosta?

Paha sanoa, mutta aika saat*nan tyhmä maajussi, jos työtään tappiolla tekee. Jos viljely tuottaa tappiota, niin  Ihan normaalilla maalaisjärjellä (tässä kohtaa tuokin sanonta saa vähän kyseenalaisen kaiun) varustettu ihminen alkaa siinä kohtaa viimeistään jo miettiä jotain muuta elinkeinoa, tai ainakin muuttaa toimintatapoja. Maajussilla ainoa keino vaan tuntuu olevan yhteiskunnan lisätuen ruikuttaminen.

Myönsitkö muuten ihan suoralta kädeltä, että viljelijä ei juurikaan työtunnit rasita, kun et edes yrittänyt kyseenalaistaa lainaamaasi tekstiä, vaan muutit ainoastaan puheenaihetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maanviljely ja etenkin lehmistä huolehtiminen on niin raskasta, ettei teistä vapaapäivien, viikonlopppujen ja lomien rakastajista useimmat selviäisi tilalla viikkoakaan.

Aikaisin nukkumaan, yöllä toisinaan tunteja navetassa, karannutta karjaa, aikaisia nousuja ja koko päivä työtä toisinaan yötä myöten.

Heille kuuluu kaikki mahdollinen korvaus rankasta työstä.

Teidän on turha kirjoittaa asiasta, josta ette tiedä yhtään mitään.

Maidontuotanto ja viljely on kaksi täysin eri asiaa. Lehmien pito on erittäin sitovaa ja aikaa vievää hommaa, sitä tuskin kukaan voi kiistää, mutta maanviljely on taas sitten aivan toista maata. Minä asun peltojen keskellä  ja tiedän tuntien tarkkuudella, kuinka kauan naapurin maajussi viettää aikaansa minua ympäröivällä 10 hehtaarin peltoalueella vuodessa. Se on vähemmän, kuin normaalin työntekijän viikkotunnit. Keväällä menee muutama tunti ja syksyllä taas muutama tunti ja niin on vuoden viljasato tuolta alueelta traktorin lavalla.

Kyllä siihen työhön varmasti kuuluu paljon muutakin kun pelloilla samoilu, näet vain osan koko hommasta.

Tuo rautamalmi on huono vertailukohde. Kaivokset ovat suuromistajien käsissä, eikä kaivoksen omistajat tee varmasti lainkaan kaivostyömiehen töitä.

Maanviljelijät ovat pienyrittäjä. Jos Suomesta katoaa maanviljelyksen tieto-taito sekä siihen tarvittavat pellot yms, on sitä hyvin vaikea käynnistää nopeasti uudelleen. Maanviljelijän ammatti on elämäntapa ammatin lisäksi ja siihen usein kasvetaan.

Ja perunanviljeilijät-muutama kuukausi töitä ja sitten Thaimaan aurinkoon .Kertokaa ihmeessä joku miten sillä 2-3 euron tuntipalkalla jota viljelijät omien sanojen mukaan saavat ostetaan satojentuhansien koneita?Joo,ne on pankin mutta millä rahalla ne maksetaan niistä tuloista?