Miehet, onko ulkonäkö oikeasti luonnetta tärkeämpää?
Miksi tällä palstalla monesti etenkin miehet sanovat, että parisuhdekumppania etsiessä naisen ulkonäkö on tärkeämpi kuin luonne? Ja lisäksi vielä jos naiset sanovat luonteen olevan tärkeämpää, miehet syyttävät tekopyhyydestä, kaksinsismoralismista, paremman ihmisen esittämisestä, valehtelusta yms.
Miksi näin? Kuinka moni teistä miehistä ja miksei naisistakin aidosti pitää kumppanin ulkonäköä tärkeämpänä asiana parisuhteessa kuin luonteiden yhteensopivuutta ym? Miksi se on niin mahdotonta uskoa, että vaikka itse arvostaisitkin pinnallisia asioita eniten, läheskään kaikki muut ihmiset eivät ajattele samoin?
Toivoisin asiallista keskustelua ja monenlaisia näkökulmia asiaan. Ja kerro vastauksessasi oletko mies vai nainen. Tarkoitukseni ei myöskään ole syyttää kaikkia miehiä. Tunnen enimmäkseen vain sellaisia miehiä, joille naisen luonne on ulkonäköä tärkeämpää, ja siksi olenkin tällä palstalla niin monta kertaa vilpittömästi hämmästynyt, kun moni mies täällä väittää aivan päinvastaista, ja itse olen monesti saanut käytännössä haukut niskaani kun olen erehtynyt väittämään, että minulle ihmisen luonne on tärkeintä parisuhteessa.
N43v
Kommentit (126)
Kummallakin on väliä. Vaikka kuinka olisi kiva luonne mutta ei ole fyysisesti puoleensavetävä, niin juttu jää kaveruuden asteelle. Taas joku tympeä koppava kaikesta valittaja ei saa hormoneja hyrräämään vaikka olisi minkalainen Venus.
Tällä palstalla on miehiä, joiden ainoat naissuhteet ovat kuvia tai videoita netissä. Niissä toki ulkonäkö painottuu. Miehet, joilla on oikeita ihmissuhteita oikeiden naisten kanssa, pitävät varmasti persoonaa vähintään yhtä tärkeänä kuin ulkonäköä.
Molemmilla on merkitystä mutta luonne on ratkaiseva. Vielä yhtäkään parisuhdetta en ole ulkonäön päälle rakentanut. Seurustelukumppanini ovat olleet sellaisia jotka ovat olleet miellyttävän näköisiä mutta ennen kaikkea luonteeltaan sellaisia, keiden kanssa haluan viettää aikaa.
M27
Miehet, jotka ovat viehättyneet kauniisiin (nuoriin) naisiin ovat saaneet geeninsä siirtymään tehokkaamin eteenpäin kuin kilpailijansa (koska naisen biologia). Evoluutio huolehti kilpailijat pois. Tässä lienee syy miesten ulkonäköoerusteiseen parinvalintaan.
M
Niin kauan kuin paino on normaali niin ulkonäkö ei ole ongelma. Mielestäni lähestulkoon kaikki naiset ovat kasvoista ok eli enemmänkin se on se paino ja ryhdikkyys, jotka ovat ulkonäössä ovat ne jutut. Pituudella ei ole väliä tai hiusten värillä. Siistejä olemukseltaan ovat suurin osa enkä tiedä muodista mitään, joten sellaisiin en edes kiinnitä hirveästi huomiota. Luonne tulee esille ennemmin tai myöhemmin ja ei kai kukaan halua edes viettää aikaansa mulkeron kanssa.
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on miehiä, joiden ainoat naissuhteet ovat kuvia tai videoita netissä. Niissä toki ulkonäkö painottuu...
XD Onpa häijy kommentti
Tavallaan kylläkin toi säikeen otsikko olisi pitänyt muotoilla vähän erillä tavalla, vaikkapa siten että onko ulkonäkö sisintä tärkempi.
Luonnehan on vain yks jutska immeisen sisimmissä. Valitettavasti tahtoo olla sillä silatulla ulkokuorella merkitystä, vaikkakin ihmisen sisin(tai luonne) on tärkein, tietenkin.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on miehiä, joiden ainoat naissuhteet ovat kuvia tai videoita netissä. Niissä toki ulkonäkö painottuu. Miehet, joilla on oikeita ihmissuhteita oikeiden naisten kanssa, pitävät varmasti persoonaa vähintään yhtä tärkeänä kuin ulkonäköä.
Tällä palstalla on lähinnä luusereita joilla ei ole hyviä ystäviä tai kunnollista elämää muutenkaan.
Av on luusereiden palsta.
Mä olin nuorena, nättinä ja huonoitsetuntoisena aikanaan hirveän pettynyt, kun mies useaan otteeseen mainitsi olevansa kanssani fiksuuteni takia, eikä ulkonäköni. :D Vähänpä sitä silloin tiesi, mikä onnenkantamoinen se on ollutkaan; vuodet ovat runnelleet molempia, mutta aina tuo vaan jaksaa rakastaa. :) Tuskinpa sen ulkonäköperusteen kanssa oltaisiin saatu aikaiseksi onnellista avioliittoa.
Minä luulen, että ne ihmiset, jotka väittävät ulkonäön olevan luonnetta tärkeämpää, ovat nuoria ja parisuhteissa hyvin kokemattomia. Koska oikeastihan, jos ulkonäkö olisi tärkeintä, se merkitsisi sitä, että parisuhteeseen kelpaa ihminen josta ei itseasiassa edes pidä, kunhan se vain on hyvännäköinen. Ja tuollainen parisuhde tuskin pitkäikäiseksi ehtii, koska parisuhde on niin paljon muutakin kuin edes pelkkää seksuaalista vetovoimaa. Kyllä sen kumppanin kanssa pitää viihtyä myös sängyn ulkopuolella, jos pitkäaikaista suhdetta haaveilee. Mutta kaiketi jollei ihmisellä ole kokemusta oikeasta parisuhteesta, hän ei tule edes ajatelleeksi mitä kaikkea sellainen pitää sisällään.
Ulkonäkö on oltava ok, mutta parempi on tietysti kiva lisä. Luonne ratkaisee sen jälkeen.
Mutta kyllä se totta on että ulkonäöllä on merkitystä, tietysti olisi supersiistiä jos molempia löytyisi riittävästi, mutta harvoin niin on, tai en ainakaan minä ole vielä sellaista naista löytänyt.
Kun ikää tulee lisää niin sen merkitys vähän laskee, mutta ei katoa.
Ulkonäkö=70%
Luonne=30%
Tai
Huonoin hyväksytty
Ulkonäkö 60%
Luonne 40%
Mutta tämän alle ei mennä.
Kyllä kai kaikki sen pystyy ymmärtämään että ei 8-9 tason mies/nainen ihan ensimmäisenä halua sitä 5-6 tason miestä/naista vaikka sillä olisi kuinka ihana ja kiva luonne ?
Sex appealia eli vetovoimaisuutta ajatellen, tärkein asia on ensivaikutelma ja silloin ulkonäkö, ryhti, kasvot, erityisesti silmät korostuu, ovathan ne sielun peili. Itse pidän myös, jos nainen osaa pukeutua tilaisuuden vaatimalla tavalla enkä tarkoita sitä että se on tehty tyylipoppaan mukaisesti vaan omaaa makua löytyy. Olen mies.
Vierailija kirjoitti:
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Mä taas meinasin juuri kirjoittaa, että ulkonäköä mulle on suotu niin vähän, että pakko yrittää olla mukava.
Ja jos tämä tosiaan on nollasummapeliä, niin puolisokin saisi mieluummin olla ruma kuin ilkeä.
Niin monta kertaa pettyneenä painotan luonnetta. En tiedä haluanko enää parisuhdetta, mutta luonne on oltava kunnossa. Minulle on kuitenkin käynyt niin että se todellinen luonne ja ...tumaisuus paljastuu usein muutaman vuoden päästä, jolloin minua saa hakkua ja kohdella miten vain. Tässä kohtaa nostan kytkintä ja totean että taas. Vaatimustaso on suhteen alussa vielä järkevä, mutta edetessä tulee pikkuhiljaa lisää ja lisää. Olen ihan normaali, teen kotiöitä jne. Osaan myös keskustella ja kuunnella, mutta mollaamista ja alentamista en voi puolisoltani sietää.
Vierailija kirjoitti:
...Minä luulen, että ne ihmiset, jotka väittävät ulkonäön olevan luonnetta tärkeämpää, ovat nuoria ja parisuhteissa hyvin kokemattomia...
Tuohon kun vielä lisää markkina-arvoteorian, joka nykyisin tuntuu olevan muodissa, ollaan aika metsässä.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Minulle molemmat ovat lähes yhtä tärkeitä.. jos luonne ja arvot ei sovi yhtään niin ei väliä minkä näköinen ei tule onnistumaan. Ja jos ei oo ulkonäöltä mun tyyppiä niin ei onnistu myöskään oli luonne mikä tahansa. Lähtökohtaisesti pitää koko paketti olla kunnossa että edes harkitsen.
N22
Vierailija kirjoitti:
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Täähän se ois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten luonne on aina sen verran ikävä että parempi keskittyä kauneuteen.
Mä taas meinasin juuri kirjoittaa, että ulkonäköä mulle on suotu niin vähän, että pakko yrittää olla mukava.
Ja jos tämä tosiaan on nollasummapeliä, niin puolisokin saisi mieluummin olla ruma kuin ilkeä.
En usko että nainen tietää mitä ”mukava” tarkoittaa miehen mielestä.
Molemmat ovat tärkeitä, mutta kannattaa pitää mielessä, että kauneus on katsojan silmissä, ja jokaisella on ulkonäön osalta oma ihanteensa, niinkuin on luonteenkin.