Miehet, onko ulkonäkö oikeasti luonnetta tärkeämpää?

Vierailija kirjoitti:

Kuvankauniin narsistin jälkeen luonne on painanut kummasti enemmän.

Sysiruman narsistin jälkeen ulkonäkö on painanut kummasti enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet itse vain niin ruma, että siksi ulkonäöllä ei ole sinulle merkitystä kun viehätyt vähemmästäkin tai sitten se on joku panseksuaalijuttu tai jotain...

Aika ilkeästi sanottu. Ja myös epäloogisesti. Ensin viestissäsi ihmettelet, että "mikä siinä niin ottaa päähän, että ihmiset ovat erilaisia", sitten et kuitenkaan itse tunnu hyväksyvän sitä, että ihmiset todella ovat erilaisia ja toisille ulkonäkö merkkaa enemmän ja toisille vähemmän. Jos ihminen on erilainen kuin sinä ja hänelle ulkonäkö merkitsee vähemmän kuin sinulle, hän on sinusta joko ruma tai seksuaalisesti jotenkin poikkeava.

Mikä sinua niin paljon ottaa päähän siinä, että ihmiset ovat erilaisia, että katsot tarpeelliseksi puhua noin halveksivasti ihmisille, jotka ovat erilaisia kuin sinä? Mikset voi vain hyväksyä, että ihan tavalliset ja normaalit ihmiset voivat pitää luonnetta huomattavasti merkityksellisempänä kuin ulkonäköä?

Vierailija kirjoitti:

Deittiohjelmissa näkee, että mies valitsee yleensä aina ulkonäön perusteella. Ehkä mies toivoo, että nainen on hyvä ja kaunis, kuten saduissa.

Missä deittiohjelmissa?

Täytyyhän sen ulkonäön viehättää, että toisesta kiinnostuu, mutta se on vasta se alku. Sen jälkeen pitää melko hemmetin monen asian loksahtaa kohdalleen että siitä syntyy kestävä parisuhde. Ja se mikä ketäkin toisen ulkonäössä viehättää ei kyllä todellakaan noudata mitään virallisia kauneuskäsityksiä, se on paljon monipuolisempaa.

Ihmisen ulkoisessa viehätysvoimassa suurin osa tulee itseluottamuksesta. Se itseluottamus saa toiset näkemään hänet paremman näköisenä kuin onkaan. Vähän sellainen keisarin uudet vaatteet -juttu, ihmisen mieltä pystyy huijaamaan tässäkin asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet itse vain niin ruma, että siksi ulkonäöllä ei ole sinulle merkitystä kun viehätyt vähemmästäkin tai sitten se on joku panseksuaalijuttu tai jotain...

Aika ilkeästi sanottu. Ja myös epäloogisesti. Ensin viestissäsi ihmettelet, että "mikä siinä niin ottaa päähän, että ihmiset ovat erilaisia", sitten et kuitenkaan itse tunnu hyväksyvän sitä, että ihmiset todella ovat erilaisia ja toisille ulkonäkö merkkaa enemmän ja toisille vähemmän. Jos ihminen on erilainen kuin sinä ja hänelle ulkonäkö merkitsee vähemmän kuin sinulle, hän on sinusta joko ruma tai seksuaalisesti jotenkin poikkeava.

Mikä sinua niin paljon ottaa päähän siinä, että ihmiset ovat erilaisia, että katsot tarpeelliseksi puhua noin halveksivasti ihmisille, jotka ovat erilaisia kuin sinä? Mikset voi vain hyväksyä, että ihan tavalliset ja normaalit ihmiset voivat pitää luonnetta huomattavasti merkityksellisempänä kuin ulkonäköä?

En hänestä tiedä, mutta minä en voi, koska minua kiinnostaa raaka totuus, ei kaunistelevat puheet. Totuus on se, että kauniit naiset ottavat komean miehen, jos tinkivät komeudesta niin miehellä on rahaa ja statusta. Tai jos mieheltä puuttuu raha, status on poikkeuksellisen korkea vähintään jonkun aihepiirin sisällä. Ja komea mies ottaa kauniin naisen. Pulliaiset pulliaisia, koska eivät muuta saa, tai vaikka saisivat, eivät usko että pysyy, ja pysyy uskollisena. Rumat rumia. Kun ei saa komeaa/kaunista omakseen, niin on pakkokin viehättyä luonteesta enemmän. Silti ulkonäkö on ensimmäinen kynnys, ja äärirumat jäävät yksin. 

Tottakai sekaan mahtuu aina joku poikkeus, ylivoimainen majoriteetti toimii kuitenkin näin. Ja silti he kaikki sanovat että luonne on tärkein. Onhan se, kun ulkonäkörima on ensin ylitetty, eikä mennä siinä ihanneulkonäön rajoilla, jossa ulkonäkö riittää kompensoimaan heikkoa luonnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkoisen kärjistettyä ajattelua tässä ketjussa, ihminen on joko kalsarimalli tai Quasimodo. Mitäs, jos keskityttäisi siihen suurimpaan jakaumaan eli ihan taviksiin, joissa jokaisessa voi nähdä joitain kauniita ominaisuuksia - etenkin ihastuneena? Näihin me luonteen perusteella sitten rakastutaan.

Itsellä on aina ollut aktiivinen sosiaalinen elämä ja olen tavannut paljon erilaisia miehiä erilaisten harrastusten kautta. Näen niin paljon miehiä koko ajan, etten edes kiinnitä koko tyyppiin mitään huomiota, ennen kuin se sanoo jotakin, joka kolahtaa ja saa katsomaan toista tarkemmin. Tosi harvoin näin edes käy, joten mielestäni olisi paljon helpompi löytää joku, jos tyytyisi pelkän ulkonäön perusteella etsimään.

Sinä et nyt oikein ymmärrä nykyaikaa.

Tavis=Quasimodo.

Mä kyllä elän ja tapailen ihmisiä tässä nykyajassa ihan kuten muutkin. Mulle tavis ei ole Quasimodo, joten puhu vain omasta puolestasi ja omista asenneongelmistasi.